kannattaa heittää romukoppaan ne ajatukset suhteen perinteisestä elinkaaresta... vuos seurustelua, pari vuotta yhdessä asumista, kihlat, lapset...jne
ite oon 26v, mies 33v. tavattiin ja molemmille oli tosi äkkiä selkeää, että nyt on osunut jotain arvokasta kohdalle. ajattelen sen niin, että näillä meidän ihmissuhdetaustoilla (molemmilla sekä pitkä suhde, että pitkä sinkkuiluaika takana) sitä tietää jo, mitä kaipaa ja minkälaista ihmistä osaa arvostaa- ei tarvita vuotta, kahta tai edes kolmea näiden asioiden selvittämiseen. Oltiin oltu huikeat 2kk yhdessä, kun päätettiin jättää ehkäisy pois

. Nyt puolisen vuotta siitä, ei oo vielä tärpännyt, joten oon enemmän kun iloinen, että aloitettiin heti. Toki tahtoisin viettää ihanan mieheni kanssa sen kolme kahdenkeskeistä vuotta, mutta me satuttiin tapaamaan nyt, tämänikäisinä. Eli enemmän se on kiinni teistä kahdesta -sinusta ja tulevasta miehestäsi- mihin olette valmiita, kuin mistään muusta.
