Lapseton ystävä harmittelee kun hänellä ei ole vauvaa.

[äiskää]

Mitä tehdä kun lapseton ystävä (50v), joka ei voi saada enää vauvaa, koska hänellä ei ole miestä ja hänellä on alkanut vaihdevuodet surkuttelee aina nähdessään minut ja lapset (vauva ja taapero) kun hänellä ei ole vauvaa.. Hänellä ei ole ollut koskaan vakavaa parisuhdetta eikä hän ole yrittänyt koskaan vauvaa, koska ei ole löytynyt sopivaa kumppania, mutta nyt myöhemmällä iällä alkanut katumaan.. ? Mitä siihen voi sanoa? Miten häntä voi lohduttaa? Hänellä on onneksi paljon kummilapsia ja näkee lapsiani usein..

 

[Coeur de Glace]

Tuohon ei voi paljo auttaa. Olla kaverina ja ymmärtää.

 

[V.ieras]

Turha sitä enää on ponnistaa kun on paskat housussa jo..

 

["katten"]

Älä ota ihan hirveän vakavasti.

Likimain samaa ikäluokkaa edustavana voin sanoa, että ystäväsi on ajattelematon ja aika surkea small talkin puhuja. Hän tuskin edes miettii sanojensa vaikutusta ja koettaa ehkä sillä surkuttelullaan tukea sinun onneasi tunne-elämänsä mutkaisella tavalla.

En ymmärrä ystäväsi kaltaisia ihmisiä. Elämässä on muutakin kuin tulla äidiksi, vaikka kaikki naiset eivät sitä ihan tajuakaan. On kaikenlaista, mihin hoitoviettiään voi purkaa. LApset myös kasvavat ja vanhainkodit tursuavat unohdettuja äitejä.