Lapset pienellä ikäerolla vai isolla?

[muutama muksu]

hyvin onnistuu pienelläki ikäerolla.. mulla 1v2kk lyhin väli ja 1v6kk pisin väli ja sikäli minusta parempi tehä (varsinki jos tekee vain 2-3 lasta) lapset kohtuu lyhyillä ikäeroilla että saa sitten sen vaipparumban ymv kerralla ohi.

Mutta lasten kannalta vähän isompi ero voisi olla ehkä ihanteellisempi? Ainakin sen 1½v.

Ei välttämättä. Eikä varsinkaan jos lapset samaa sukupuolta. Leikit menee kohtuu nopeasti yksiin ja seuraa riittää omasta takaa. Oma kokemus omasta lapsuudesta on että 3v tai ylitse on "liian iso" ikäero leikkien yhteen menemiseen. Aina on toinen joko liian iso tai liian pieni sisaruksien leikkiin. Toki aikuisena ikäerolla ei ole enää niin suurta merkitystä mutta vielä ala- yläasteikäisenä jutut ja touhut on aika erilaisia 3v ikäerolla..

Tottahan tuokin. Eri asia vaan sitten, että kuinka moni äiti jaksaa vääntää muksuja ihan putkeen..

No se.. Jos ite raskautta ei lasketa niin rutiinit ja se pikkuhiljaa tuleva kokemus lastenhoidossa kyllä aika paljo auttaa Luultavasti on hyvät ja huonot puolensa joka ikäerossa.. Kauppareissujen kannalta hyvä ikäero ois ehkä tuo 4-5v mutta muuten olen reilusti pienemmän ikäeron kannalla

 

[huuha]

Eniten ehkä mietityttää et jos meen töihin ku valmistun, en varmaa heti viiti raskautua ja sit se ikäero menee helposti ainakin 4-5 vuodeksi. Ja en ollenkaan tiedä tekeekö hyvää uralle olla kesken kaiken poissa...

Sä mietit ihan liikaa.. Ei elämää voi tollain elää.

No tällä palstalla ei kyllä turhia mietitä, ihan hyvä että joku tekee sitäkin välillä... Vaikka tunne on tärkeä, niin järki pitää olla hommissa mukana.
Nämä ovat myös sellaisia asioita, joita jokainen fiksu aikuinen miettii.

 

[ihmettelen]

Eikö näillä pienen ikäeron sisaruksilla ole kenelläkään isiä? Jotenkin saa sellaisen kuvan, että isät eivät tunnu olevan mukana ollenkaan koko hommassa. Äiti hoitaa kaiken. Kai sitä väsyy jos mies ei osallistu tasapuolisesti.

 

[=)]

Meillä lapsilla tasan vuosi ikäeroa ja hyvin on menny ja ihanasti nuo toisiaan huomioi Lapset täyttävät pian 1 ja 2 vuotta. Onhan se alkuun vähän rankempaa mutta ei musta tunnu että meillä olis ollu rankempaa kuin joillain joilla on vain yksi lapsi. Esikoinen ei paljon perustanu vauvasta mutta se on vaan **skapuhetta että tuon ikäinen jäisi vauvan varjoon.. Kyllä se vuoden ikäinen osaa sen huomionsa hakea mikäli tarvii, kuten myös vanhemmat lapsetkin. Meillä on isä ihanasti mukana tässä perhe-elämässä joten tää on todellakin ollut hyvä ratkaisu meille. Varsinkin kun mulla ei ollut työpaikkaa minne palata niin ajateltiin esikoisen jälkeen että toinen saa tulla kun on tullakseen, ja sehän tuli sitte

 

[meah]

Meillä lapsia nyt 3, odotan neljättä.

Meidän muksuja katsoessa sanoisin, että 3v2kk on ihan ok ikäero. 1v3kk on silti vielä paljon parempi ikäero.

Kolmannelle ja neljännelle tulee jotakuinkin tasan 2v. väliä.

Mutta sehän on tosi paljon lapsista kiinni, eikä kukaan voi aukottomasti kenellekään muulle sanoa mikä on oikea ja hyvä.

Sen verran täytyy tosin sanoa, että vaikka kielletty totesi, ettei paljon muusta tartte sitten hetkeen haaveilla, niin kyllä mä olen ehtinyt.
Mulla on vallan hyvin aikaa harrastaa ja tehdä töitäkin, ja ihan varmasti tulee jatkossakin olemaan. Sekin lienee kiinni monesta muustakin asiasta, kuin lasten määrästä tai ikäerosta.

 

[vieras]

Eikö näillä pienen ikäeron sisaruksilla ole kenelläkään isiä? Jotenkin saa sellaisen kuvan, että isät eivät tunnu olevan mukana ollenkaan koko hommassa. Äiti hoitaa kaiken. Kai sitä väsyy jos mies ei osallistu tasapuolisesti.

On kyllä isä, hyvä isä onkin, mutta kun isä on kotona joskus klo 17 arkisin ja lapset herää klo 7, niin siinä tekee kyllä pitkän työpäivän ihan yksin. Klo 19.30 alkaa sitten se nukutushomma ja siinä on miehestä kyllä apua. Mutta siis mies ehtii olla lasten kanssa klo 18-19.30 arkipäivinä sekä yöllä hyppää ylös yhden kanssa, kun minä hoidan vauvan heräämiset.

 

[vieras]

Meillä lapsilla tasan vuosi ikäeroa ja hyvin on menny ja ihanasti nuo toisiaan huomioi Lapset täyttävät pian 1 ja 2 vuotta. Onhan se alkuun vähän rankempaa mutta ei musta tunnu että meillä olis ollu rankempaa kuin joillain joilla on vain yksi lapsi. Esikoinen ei paljon perustanu vauvasta mutta se on vaan **skapuhetta että tuon ikäinen jäisi vauvan varjoon.. Kyllä se vuoden ikäinen osaa sen huomionsa hakea mikäli tarvii, kuten myös vanhemmat lapsetkin. Meillä on isä ihanasti mukana tässä perhe-elämässä joten tää on todellakin ollut hyvä ratkaisu meille. Varsinkin kun mulla ei ollut työpaikkaa minne palata niin ajateltiin esikoisen jälkeen että toinen saa tulla kun on tullakseen, ja sehän tuli sitte

Ei pieni jää varjoon, mutta ei paljon ymmärräkään. Isommalle voi selittää, että vauva nyt tarvitsee paljon huomiota just nyt siksi ja siksi ja sinä, kun olit vauva, niin sinullekin tehtiin näin ja näin. Isomman on helpompi sisäistää.

 

[mie]

meillä ikäeroa lapsilla 1v 3kk,,kun kuopus syntyi niin esikoinen ei puhunut eikä kävellyt, miulla oli 2 vauvaa

 

[s]

Meillä ikäeroa lapsilla 1v1kk. Nyt kun vauvavuodet on ohitettu, on ehdoton plussa tuo pieni ikäero. Ovat parhaimmat kaverit ja käyvät yhdessä harrastuksissa jne. Mutta ennen tätä on ehdoton miinus. Saada vauva kun esikoinenkin on vielä vauva. Ihan sumussa meni nuo vuodet ja parisuhde kärsi.

 

[hah]

No kokemuksia lähipiiristä, ei heti perä jälkeen! Minä pidän varman huolen nyt ehkäisystä kun vauva on pieni, äitini sanoi hyvän neuvon aikoinaan että älä tee niin pienellä aika välillä että kumpiki on vaipoissa, helpottaa kummasti eikä ikäero ole järkyttävän suuri kuten mun veljillä

1,5 -2 vuoden ikäeroa ajattelin ja hyvällä tuurilla esikoinen ei enää oo silloin vaipoissa.

Ai 1,5 vuotias ei enää vaipoissa? Kyllä minä kuiten luulen että sellaisia on TODELLA vähän ja TODELLA hyvä tuuri. Se 2-3 vuotta on aika passeli kun joillaki lapsilla joilla on vaippoista pois opettelu kesken niin voi taantua vauvan myötä ja alkaa vauvailemaan myös, jos on jo ollut jonku aikaa pois niin ei niin helposti ala taas tekemään housuun

Niin, nykyään ku vaipat on niin imukykysiä et ei oo ees epämukavaa tehdä tarpeita sinne. Ennen vanhaan oli monet jo vuoden vanhana kuivia. Me kestoillaan.

Se on hyvä sano 2kk ikäisen vauvan äidin syvällä kokemuksella Minullekin tuota toitotettiin oman äitini taholta ja meilläkin käytettiin kestoja ja pottailut aloitettiin 7kk iässä. Puolitoistavuotiaana äitini kokeili viikon pitää lasta ilman vaippaa ja jouti myöntämään että kyllä se on ihan lapsi kohtaista milloin lapsi on kypsä. lapseni täyttää parin viikon päästä kaksi ja on päiväkotiryhmänsä nuorin päiväkuiva ja neuvolassakin tuumivat olevansa aikaisessa. Niin ja siinä vuonna 79 julkaistussa Meidän vauva- oppaassa jota äitiyspakkauksessa silloin jaettiin kerrotaan keskimääräinen kuivaksioppimisikä olevan 2,5- vuotta...

 

[*]

molemmissa varmaan hyvät ja huonot puolet.meillä on sekä että,pieniä ikäeroja että isoja.

 

[NetanJahu]

Vanhin on meillä nyt 6v (kesällä täyttää 7v ), keskimmäinen on 2v (maaliskuussa täyttää 3v ), ja pienin on 11kk. Vanhin ja keskimmäinen tappelevat ihan koko ajan! |O Ovat poika ja tyttö. Keskimmäinen ja pienin leikkivät ihan nätisti keskenään, ovat molemmat tyttöjä. Että tollanen neljän vuoden ikäero on aika paha, ainakin meillä!