Lapset aloittavat päiväkodin kuukauden kuluttua ja olen aivan rikki!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja voi eii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

voi eii

Vieras
Se vaan pelottaa miten he pärjäävät ja miten selviän yksin kuljetuksista. Ja kuuden vuoden kotona olon jälkeen palaan töihin niin on radikaalinen muutos elämään ;(
 
Oli muuten yksi ahdistavimmista päivistäni kun lapset aloittivat tarhan, ihan fyysisesti tuntui pahalta.
Jos on mahdollisuus niin aloittakaa ensimmäinen viikko hieman lyhyemmillä päivillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku:
Jos olet kasvattanut lapsesi hyvin, niin totta kai he pärjäävät :).

Muutos on iso, ja sopeutuminen vie aikaa, mutta kaikki loksahtaa kohdalleen kyllä.

"Jos olet kasvattanut lapsesi hyvin, niin tottakai ne pärjäävät?" Anteeksi mitä, miten kasvatua liittyy lasten hoitoon sopeutumiseen? No osansa varmaan silläkin, mutta oi kyllä siihen niin moni MUU asia vaikuttaa!
 
Ja uskon että tuut nauttimaan siitä että saat tehdä jotain rauhassa (olkoon se mitä hyvänsä)
ilman että täytyy koko ajan joka juttu keskeyttää, milloin minkäkin asian takia.
Itsekkin kesällä menossa takaisin töihin. Kotona ollu sillo n. 3v.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku:
Jos olet kasvattanut lapsesi hyvin, niin totta kai he pärjäävät :).
.

Öhöm, miten sä voit sanoa jotain tälläista. Lapsen kypsyys aloittaa päiväkodissa ei kyllä ole sidoksissa hyvään kasvatukseen.

No kyllä jotakin tekemistä "pärjäämisellä" on senkin kanssa, minkälaisen perusturvallisuuden vanhemmat on onnistuneet lapselle luomaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku:
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku:
Jos olet kasvattanut lapsesi hyvin, niin totta kai he pärjäävät :).
.

Öhöm, miten sä voit sanoa jotain tälläista. Lapsen kypsyys aloittaa päiväkodissa ei kyllä ole sidoksissa hyvään kasvatukseen.

No kyllä jotakin tekemistä "pärjäämisellä" on senkin kanssa, minkälaisen perusturvallisuuden vanhemmat on onnistuneet lapselle luomaan.

Jotain tekemistä on "hieman" eri asia kuin sanoa että lapset pärjäävät jos heidät on hyvin kasvatettu.
En jaksa nyt alkaa luennoimaan mutta pedaa opiskelleena tiedät varmasti että muut tekijät vaikuttavat niin paljon enemmän. Perusturvallisuuden tunne ei kauheasti vaikuta siihen miten lapsi sopeutuu tarhaan ellei ole vakavia tunne-elämän häiriöitä.
 
Hyvin se menee! Käykää tutustumassa hoitopaikkaan, rakentakaa luottamus ryhmässä oleviin hoitajiin ja luottakaa ammattilaisiin. Kyselkää aktiivisesti päivän tapahtumista yms. mieltä askarruttavista asioista. Päivän aikana saa myös soittaa ja kysellä lasten kuulumisia. Kohta huomaat, että lapsilla on paljon uusia kavereita ja he viihtyvät paremmin hoidossa kuin kotona...
 
Alkuperäinen kirjoittaja voi eii:
Se vaan pelottaa miten he pärjäävät ja miten selviän yksin kuljetuksista. Ja kuuden vuoden kotona olon jälkeen palaan töihin niin on radikaalinen muutos elämään ;(


Mulla just sama tilanne keväällä :(
 
Kaikkia varmaan jännittää ja pelottaa suuri elämän muutos! Et ole ainoa :)

Itekkin jännitin, kun kotona olin ollut monta vuotta ja aloitin vielä opiskelut, lapsi oli 2v kun meni hoitoon. Kaikista pahimpaan kun varautui niin sai yllättyä positiivisesti ;)

Kaikki on mennyt todella hyvin, lapsi sopeutui hoitoon todella nopeasti, ilman itkuja. Tykkää todella olla hoidossa. Oma opiskelu sujuu hyvin ja nautin siitä.

Kyllä se siitä, vaatii ehkä sopeutumista, mutta eiköhän se ala sujumaan ihan hyvin!
 
Parhaiten autat lapsiasi lopeutumaan päiväkotiin, kun puhut siitä aina positiiviseen sävyyn. Lapsia päiväkotiin jättäessäsi, muista sanoa aina iloisena heiheit ja lähdet reippaasti pois. Älä missään tapauksessa jää vitkuttelemaan lähtöäsi, koska se on lapsille (sekä itsellesi) kaikkein pahinta.

Eikö miehesi voi auttaa joskus kuljetuksissa? Kyllä se siitä lutviintuu aika nopeasti. Etukäteen tuntuu pahemmalta kuin se oikeasti onkaan. Meillä lapset aloittivat elokuussa päiväkodin kahden vuoden kotonaolon jälkeen.
 
Olin kotona 4 vuotta ja pelkäsin töihin menoa. Sitä niin tottuu kotona olemiseen :)
Alku oli varsinkin pienemmälle lapselle rankka hoidossa, mutta kuuakudessa tottui ja nyt tykkää tosi paljon. Isompi rakastaa päiväkotia, siellä ón kavereita ja tekemistä.
Ja töissä on kivaa! On ihana kun saa syödä ilman lahkeessa kiinni olevaa, saa aikuiskontakteja jne. En enää tiedä miten jaksaisin olla kotona lasten kanssa...NYt jaksaa panostaa vapaa-ajat lapsiin paljon paremmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku:
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku:
Jos olet kasvattanut lapsesi hyvin, niin totta kai he pärjäävät :).
.

Öhöm, miten sä voit sanoa jotain tälläista. Lapsen kypsyys aloittaa päiväkodissa ei kyllä ole sidoksissa hyvään kasvatukseen.

No kyllä jotakin tekemistä "pärjäämisellä" on senkin kanssa, minkälaisen perusturvallisuuden vanhemmat on onnistuneet lapselle luomaan.


Totta, olet oikeassa. Ensimmaisinä vuosina luotu perusturvallisuus autta lasta sopeutumaan ja luottamaan vieraisiin.
Poikaani kun vietiin nukutukseen pienenä tyräleikkausta varten, hoitaja sanoi että ompas perusluottavainen lapsi.
Myös kuinka ollut rajoja kotona, onko lapsi oppinut uskomaan puhetta vai pyöräytelläänkö väliin hiuksista tai läpsitään merkkaa paljon. Lyödyt lapset eivät tahdo hoidossa ja koulussa millään uskoa puhetta kun odottavat kiinnikäymistä ja sitähän ei hoidossa tule. Siinä menee aikaa kunnes tuollainen oppii 'talon sääntöihin'.
 
Hyvin se lähtee menemään, älä mieti ja murehdi liikoja etukäteen. Muista myös ns. "positiivinen aivopesu" eli puhut lapsille hoidon aloittamisesta aina myönteiseen sävyyn, siten että lapset PÄÄSEVÄT päiväkotiin ja saavat siellä kivoja leikkikavereita ja paljon kaikkea kivaa tekemistä. Ole omassa päässäsi hoitopaikasta mitä mieltä tahansa, mutta "myy" ajatus lapsille kivana ja positiivisena juttuna. Jos alat surkutella lapsille sitä miten he nyt "joutuvat lähtemään pois kotoa ja olemaan vieraiden ihmisten hoidettavina ja joutuvat hoitoon" niin varmasti aloitus on lapsille vaikeaa.
 
Kannattaa siirtyä kotona jo valmiiksi päiväkodin rytmiin (ruoka- ja ateria-ajat, ulkoilut), ja tapoihin. Esim. jos pienin nukkuu vielä ulkona päikkäreitä, opeta nukkumaan sängyssä. Käykää tutustumassa päiväkotiin etukäteen niin monta kertaa kuin tuntuu tarpeelliselta. Tee muutoksesta lapsille mahdollisimman pehmeä. Ja mikä tärkeitä, suhtaudu muutokseen itse positiivisesti. Lapsille on hieno juttu päästä päiväkotiin aamupuurolle ja leikkimään kavereiden kanssa, jos sinäkin suhtaudut asiaan niin! Tsemppiä!
 

Yhteistyössä