Lapseni, poika, on liian kiltti ja rauhallinen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaikea olla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vaikea olla

Vieras
Häntä kiusataan ja vaikka mitä. Homoksikin yksi aikuinen on kehdannut häntä viestin muodossa minulle sanoa.

Poika on hyväkäytöksinen, ei koskaan sano rumasti muille. Ikää 6v. Muut kaveripiirin lapset haukkuvat ja kiusaavat toisiaan. Puhuvat rumasti vanhemmilleen, poikani ei koskaan. Tykkää hellyydestä ja mielellään on äidin kanssa ja puhuu "lämpimiä". Onko se niin väärin?

Kaiken tarmoni olen laittanut kasvattamiseen, olen yh. ja hän on ainoani. En tunne toista noin hyvää lasta, ei muuten lähipiirinikään. Kehuvat miten hyvin olen kasvattanut, seläntakana sitten puhuvat pahaa, mm. että alistan lasta kun on niin kiltti. Eräät epäilevät myös että lyön. :(
Itse olen kiltti, lapsen isä rauhallinen ja kiltti myös. Koetan selittää että ei kai meidän geeneillä "pahaa" voisi tullakaan.

Tilanne ahdistaa. Olen puhunut tästä lapsen isän kanssa, päiväkodin työntekijöiden kanssa ja jopa sosiaalitoimistoon kun ahdistaa.

Mitä teen väärin?
 
Teet 'väärin' siinä, että välität liikaa muiden mielipiteistä.

Jos poikasi osaa olla myös toisten lasten kanssa vaikka mielellään äidin kanssa onkin, ja jos hän osaa pitää puoliaan vaikka kiltti onkin, niin eipä teillä taida mitään ongelmaa olla. Pahat puheet siis ohi korvien vaan.
 
Osaa olla muiden kanssa, mutta tulee välittömästi kotiin kun kiusaus alkaa. Ei siis jää puolustamaan itseään tai tappelemaan ja siitä kovemmat myöskin kiusaa. Poikaa haetaan leikkiin, mutta heti kun mielenkiintoisempi kaveri löytyy, poikani jätetään leikistä ja se toki hänestä tuntuu pahalta. Itseänikin satuttaa kun lapsi tulee kotiin ja sanoo että taas hänet hylättiin.
 
[QUOTE="Alkup.";24637180]Osaa olla muiden kanssa, mutta tulee välittömästi kotiin kun kiusaus alkaa. Ei siis jää puolustamaan itseään tai tappelemaan ja siitä kovemmat myöskin kiusaa. Poikaa haetaan leikkiin, mutta heti kun mielenkiintoisempi kaveri löytyy, poikani jätetään leikistä ja se toki hänestä tuntuu pahalta. Itseänikin satuttaa kun lapsi tulee kotiin ja sanoo että taas hänet hylättiin.[/QUOTE]

Tappelemaan ei tarvitsekaan alkaa, ja sanallisen itsensä & oikeuksiensa puolustamisen poika varmaan (ja toivottavasti) oppii jos sitä harjoittelette.

Menetkö itse noissa tilanteissa puhumaan pihan lapsille siitä, ettei ole kivaa kiusata toista tai sulkea toinen leikistä pois? Lapsia he kaikki vielä ovat, raakileita, jotka kaipaavat ohjausta.
 
Ja missäs se äiti on vaikean tilanteen tullessa? Määkimässä pitsiverhot lepattaen plussalla?? Hienoa jos lapsi on kiltti, mutta älä toki vöhnäkettä, tulevaa ovimattoa kasvata. Siinä ei ole mitään hienoa..
 
Muut kaveripiirin lapset haukkuvat ja kiusaavat toisiaan. Puhuvat rumasti vanhemmilleen, poikani ei koskaan.

just. ne MUUT mutta ei meidän poika. oiskohan nyt mahdollista, että haluat vaan nähdä ne muut lapset joinakin hirviöinä, omassas ei ole mitään vikaa? jospa lapses on vaan niin tylsää seuraa ettei muita kiinnosta? mikä pakko se on silloin olla sen seurassa? ei lapsia voi pakottaa leikkimään sellasen kanssa, jonka kanssa ei ole kivaa.
 
[QUOTE="vieras";24637412]Ja missäs se äiti on vaikean tilanteen tullessa? Määkimässä pitsiverhot lepattaen plussalla?? Hienoa jos lapsi on kiltti, mutta älä toki vöhnäkettä, tulevaa ovimattoa kasvata. Siinä ei ole mitään hienoa..[/QUOTE]

peesi
karhunpalveluiksen pojallesi teet..Ei ihan normaalia, jollei pysty itseään lainkaan puolustamaan.varaa aika jollekkin kasvatuspsykologolle...
 
Häntä kiusataan ja vaikka mitä. Homoksikin yksi aikuinen on kehdannut häntä viestin muodossa minulle sanoa.

Poika on hyväkäytöksinen, ei koskaan sano rumasti muille. Ikää 6v. Muut kaveripiirin lapset haukkuvat ja kiusaavat toisiaan. Puhuvat rumasti vanhemmilleen, poikani ei koskaan. Tykkää hellyydestä ja mielellään on äidin kanssa ja puhuu "lämpimiä". Onko se niin väärin?

Kaiken tarmoni olen laittanut kasvattamiseen, olen yh. ja hän on ainoani. En tunne toista noin hyvää lasta, ei muuten lähipiirinikään. Kehuvat miten hyvin olen kasvattanut, seläntakana sitten puhuvat pahaa, mm. että alistan lasta kun on niin kiltti. Eräät epäilevät myös että lyön. :(
Itse olen kiltti, lapsen isä rauhallinen ja kiltti myös. Koetan selittää että ei kai meidän geeneillä "pahaa" voisi tullakaan.

Tilanne ahdistaa. Olen puhunut tästä lapsen isän kanssa, päiväkodin työntekijöiden kanssa ja jopa sosiaalitoimistoon kun ahdistaa.

Mitä teen väärin?

Lapsen kuuluu uhmata välillä vanhempiaan, se ei ole normaalia jollei niin tee...
 
Meidän pihassa asuu poika,jota omaäiti kuvailee näin:
-erittäin kiltti ja hyväkäytöksinen
-puhuu kauniisti
-leikkii kiltisti ja nätisti

Tälläinen poika on tuossapihallailman äidin valvovaa silmää:
-potkii ja tönii muita
-haukkuu kaikki tien lapset persereijiksi,kusipäiksi ja vitun mulkuiksi
-ei osaa toimia yhtään ryhmässä. Aina hänen pitäisi saada olla eka, paras ja leikin kulun päättäjä

Ja kun muut lapset eivät tämän pojan käytöstä (mistähän lie johtuu;)...)siedä ja sanoovat, että ei enää leikitä sun kaa, niin poika juoksee vänisemäänäidilleen, miten MUUT kiusaa..
 
[QUOTE="vieras";24637412]Ja missäs se äiti on vaikean tilanteen tullessa? Määkimässä pitsiverhot lepattaen plussalla?? Hienoa jos lapsi on kiltti, mutta älä toki vöhnäkettä, tulevaa ovimattoa kasvata. Siinä ei ole mitään hienoa..[/QUOTE]

Typerys. Tuskin se 6-vuotias on kello 21 missään vaikeassa tilanteessa ole, vaan unten mailla. Ap:lle tsemppiä, poikasi kuulostaa sata kertaa miellyttävämmältä kuin ne toisia haukkuvat ja kiusaavat kersat. Koeta löytää jostain samanhenkistä seuraa pojalle, niin poika ymmärtää, ettei ole yksin erilainen kuin "kaikki" muut.
 
Typerys. Tuskin se 6-vuotias on kello 21 missään vaikeassa tilanteessa ole, vaan unten mailla. Ap:lle tsemppiä, poikasi kuulostaa sata kertaa miellyttävämmältä kuin ne toisia haukkuvat ja kiusaavat kersat. Koeta löytää jostain samanhenkistä seuraa pojalle, niin poika ymmärtää, ettei ole yksin erilainen kuin "kaikki" muut.

Öööö, klo 21? Siis ihan esim.siinä kiusaamis tilanteessa.. Jos lapsi ei osaa millään tapaa puolustaa itseään, niin kyllä ainakin minä olisin viivana pihalla asiaa selvittämässä, enkä jäisi RAUKKAMAISESTI ikkunan taa piileksimään ja taputtelisi lasta kotona päähän. Ei ihme, ettei lapsi parka osaa pitää puoliaan, kun kukaan ei sitä ole hälle opettanut!
 
Tosiasia on, että lapsi (ja aikuinen) voi tässä kovassa maailmassa todellakin olla liiankin kiltti. Hyvä itsetunto ja itsensä puolustaminen ovat kyllä tärkeitä asioita ja tasapainoisen elämän pilarit. Se, onko LIIKA kiltteys hyvä vai huono asia, jää nähtäväksi...

Mutta millainen aikuinen haukkuu 6v homoksi?? Ei ainakaan mikään kiltti akuinen... :/
 
  • Tykkää
Reactions: HouseOfSleep
Minulla myös liian kiltti 3v poika. Parhaan ystäväni 3v poika kutsui häntä viimeksi nynnyksi! Varmaan oli äitinsä niin sanonut...
No olimme yksi päivä kaupassa ja minun lapsi katseli leluja nätisti ja laittoi takaisin hyllyyn, kun taas ystävän lapsi sai hillittömän raivarin, yritti väkisin pitää 3pkt leluja itsellään ja huusi koko loppu kauppareissun että haluu lelun. Minun lapsi kysyi että mikä "pekkaa" vaivaa, eihän tänään ole lelupäivä. Silloin olin niiin ylpeä omasta kiltistä ja rauhallisesta lapsestani!
 
[QUOTE="vieras";24637750]pha, eikö rasita tuollainen teko viisastelu? Oletpa itse todella typerä, jos et ymmärräpointtia.Joillekin ei auta edes rautalangasta vääntää..[/QUOTE]

Ei rasita, tykkään viisastella. Sen sijaan minusta on typerää olla heti nälvimässä äitiä palstailusta, jos hän tätä mediaa käyttäen asiasta kysyy. Tuuleenko pitää kysymys huutaa, jotta kaikille kelpaa?
 

Yhteistyössä