Lapsen sukunimen vaihtaminen - APUA KAIPAAN!!

Meillä tytön nimenvaihto onnistui sillä, että menimme maistraattiin täytetiin yksi lomake. Pari riviä siinä oli. Ja allekirjoitettiin minä sekä lapsen isä se paperi. Siitä päivästä oli neiti isän sukunimellä.

Ja ei maksanut yhtään mitää.

Isän nimelle vaihtaminen ei maksakaan. Mutta jos jonkin muun muutoksen haluaa tehdä, se maksaa.

 

miten saa lapseni sukunimen vaihdettua omakseni, kun hänella isänsä sukunimi ja häntä kiusataan koulussa? isä ei suostu sukunimen vaihtoon. Mihin/keneen otan yhteyttä, kai tälläisissä tapauksissa joku taho auttaa..???

Kouluun - tuossahan on tärkeintä ja olennaisinta että kiusaaminen loppuu.

 

Haluisin vaihtaa lapseni sukunimen omakseni.oli aluksi lapsen idea, kun ei isä välitä pätkän vertaa.
Haluaisin tietää että maksaako se mitään jos haluan vaihtaa 14 vuotiaan lapseni sukunimen omakseni kummankin suostumuksella(äiti ja isä) meillä yhteishuoltajuus.

 

kaikki isät , kuten äiditkään itsekeskeisiä, Ns. huonoja vanhempia ole, Ihmisiä vain tässä kaikki ollaan ja siksi ei kukaan meistä virheetön. Mutta aina löytyy molemmista sukupuolista niitä, jotka eivät piittaa ja kyllä biologinen tosi asia on, että pääsääntöisesti äideillä voimakkaampi side lapsiin. Jokaisen mielipiteet varmasti perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ja niin monta kuin ihmistä, on myös kokemusta... Hienoa on, että aina kuitenkin löytyy isiä jotka osaa, pystyy ja haluaa vastuunsa kantaa, kaikilla lapsilla ei sellaista mahdollisuutta ole..[ Eikä kaikilla äideillä Sitoutunutta KasvatusVastuun jakavaa kumppania..
QUOTE="isi";23149372]eivät ne lapset ole mitään teidän omaisuutta naiset. niillä on myös isä. kantakoon ylpeinä isänsä nimeä, mikä nykyajan naisia riivaa? käsittämättömän omahyväistä ja itsekeskeistä touhua: muutellaan nimiä, vaihdetaan kaikkea muutakin... sairasta[/QUOTE]

 

[QUOTE="vierailija";22816143]Kyllä se on niin ettei kukaan äiti voi estää isää näkemästään lastaan!!
Ihmiset on sitten tyhmiä kun niin luulevat, ihan sappi alkaa kiehuu.
Jos isä haluaa olla lapsen kanssa tekemisissä hän voi hakea tapaamisia lastenvalvojan kautta ja siihen ei ole äidillä mitään sanomista!!!!
Minä olen kasvattanut kohta neljä vuotta lastani ja isällä on ollut tapaamis oikeudet mitä hän ei ole halunnut käyttää. Mua ei voida syyttää ja se on monen miehen moka tai äidin kun eivät tajua olla kiinnostuneita omista tapaamisoikeuksistaan vaan haluavat enemmn syyttää toista puolisoa ja olla vaan niin pirun laiskoja tekemään lapsen tapaamisen eteen yhtään mitään!!!!

Itse olen vaihtamassa lapselleni sukunimen heti kun vaan saan tarpeeksi näyttöä isän passiivisuudesta lastaan kohtaa. Yksinhuoltajuuden saamiseksi EI riitä ettei isä ole halunnut nähdä lastaan 3 vuoteen!! Joko saan isältä luvan vaihtoon tai hänen kanssaan käräjillä nähdään, näin se menee nykyaikana![/QUOTE]

No juurikin näin. Vituttaa välillä ruikutus että kyllähän isät haluisivat tavata lapsosia mutku ei saa. Paskapuhetta, jos ei itse aja omia oikeuksiaan niin kuka helvetti niitä ajaa????
Täytyy kyllä todeta jos ainoa side isän ja lapsen välillä on vain sukunimi niin joutaa noin heppoisen siteen sitten katkaistakin.

Ja sille imbesillille joka märisi nimen vaihtamisesta, niin jos vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään niin lapsi menee AINA äidin nimelle, eli jos jotain hevonvitun turhaa nimenvaihtoa tulee niin se on se isän nimelle vaihto.

Mutta niinhän se menee että kaikki miehet ovat uhreja ja ressukoita, jotka niin mielellään tapaisivat lapsia.

 

Eli olen 15 ja isä ja äiti ovat eronneet joku 6kk sitten. Ero ei mitenkään häirinnyt muo, tiesin että se tapahtuu ja jotenki se tuntui paremmalta että he eroavat (kuulostaa sairaalta, tiedän). Isän kanssa en ole koskaan tullut hyvin toimeen, hänen käyttäytyminen ja tapa miten mun kanssa on ottaa vaan niin päähän että ei sanoin voi kuvailla. Minulla on kaksois sisar jota isä taas rakastaa ja hellii, olen puhunut hänen kanssa tästsä samoin äiti mutta muutosta ei tapahtunut. Asun nyt äidin kanssa ja käyn isän luona jokatoinen viikonloppuna koska äiti pakottaa minut menemään sinne, hän sanoo että on hyvä pitää yhteys isääni. Minä en taas ymmpää mitä hyötyä mulla isästä on, ei se koskaan oo tehny muuta ku valittanu että kaikki on nii paskasti ja jatkaa oman navansa tujottelua. Kuitenkin hän haluaa että tulen hänen luokseen ja asuisin siell, mutta mä en vaan kertakaikkiaan jaksa olla siellä enempää ku ne kaksi ja puoli päivää, nekin menevät kelloa vahdaten.

Kirjoitin tämän tekstin vain siksi että ei kaikki paskat laitettaisiin aina äitien niskoille, joskus voi myös olla niin että lapsi ei halua tavata isäänsä ja haluaa vaihtaa äidin sukunimen.

Ja olen kysynyt äidiltä jos voin vaihtaa hänen sukunimeensä. Eli kaikki riippuu nyt isästä, ja jos hän ei suostu siihen niin taitaa se pieni side mennä katki mikä meillä on. Ainakin jos se minusta on kiinni.

 

miten sitten menetellään jos on yhteishuoltajuus ja isä ei anna vaihtaa ja kunnon syytä ei ole ja lapsi ei isää juurikaan kiinnosta.

 

miten sitten menetellään jos on yhteishuoltajuus ja isä ei anna vaihtaa ja kunnon syytä ei ole ja lapsi ei isää juurikaan kiinnosta.

No sittenpä ei vaihdeta, jos kerran ei ole edes kunnon syytä.

 

aivan ku olisi äidin päätettävissä lapsen huoltajuus, ikään kuin äiti omistaisi ihmisen. Minun kohtuni minun lapseni, yhtä sairasta kuin minun spermani minun lapseni