Lapsen sijoitus/huostaanotto

Arjessa jaksamiseni helpottuu monella tapaa, kun lapseni muuttaa sijaisperheeseen. Haikea ja surullinenkin on olo välillä, mut tämä on tässä tilanteessa aivan oikea ratkaisu.
Oma voimaantuminen voi alkaa ja ei oo koko ajan näitä "vääntöjä" (riitaa --> tahtojen taistelua lapseni kans, aamusta iltaan).

 

Voimaa sulle ja iso tunnustus kun olet noin rohkea ja myönnät ettet jaksa Tuo kääntyy vielä teidän molempien parhaaksi, usko pois vaikka nyt pahalle tuntuisikin.

Kertoisitko vielä lisää jotain mitä itse haluat asiasta. ihan ympäripyöreesti? Minkäikäinen lapsi, mitkä asiat johtivat tähän? Kauanko aikaa on kulunut? Yms..

 

Lapseni on lievästi erityislapsi, ad(h)d diagnoosin sai eskari ikäisenä.
Vuosien saatossa monenlaista tapahtunut meidän perheessä lapsen isän sairastuminen ja hänen menehtyminen muutama vuosi sitten. Käytönnössä olin jo ennen isän kuolemaa yh-äiti.

 

Tsemppiä. Toivottavasti on onnistunut sijoitus. :heart: Välillä vaikeat ratkaisut vain ovat niitä oikeita ratkaisuja. Hieno että ymmärrät, jos et ole kykeneväinen antamaan lapselle kaikkea tarvitsemaansa.

 

Mä olen ikävä kyllä huomannut että monille yksinhuoltajille raha on aika ratkaiseva asia elämässä ja lapsista pidetään kynsin hampain kiinni ettei menetetä tukiaisia. Olet poikkeuksellinen kun et ole ajatellut rahaa vaan lapsesi parasta. Good!

 

Kyllähän tässä lähtee lapsilisä ja tytön hoitotuki (hän saa pienimmän määrän) mut olen tottunut elämään ennenkin pienillä tuloilla, tosin nyt saan työmarkkinatukea, kun olen työtön mut puolen vuoden täydennys koulutuksessa ja perhe-eläkettä saan miehestäni.