Minulla on vieläkin ikävä häntä. Pientä ruususuuta. Lapset kysyivät osaako hän kontata Taivaankodissa, sanoin että varmaan...Enkelit konttaavat siellä hänen kanssaan. Tämmöinen lapsenusko antaa mulle voimia, kai? Mutta sitä en vaan voi uskoa, että niin kaunis sielu ois kokonaan hävinnyt -siirtyny vaan parempaan paikkaan. Mun elämä ois niin toista, jos ei ois käyny näin. Mun kroppanikin ois toisenlainen, terveempi. Ei tämä ikävä varmaan lopu vielä pitkään aikaan. Muuttuu vaan.