Lapsen kanssa kotona 1v asti, vai heti töihin?

Ai missä moinen tutkimus? oma tutkimus`??? juu juu

Juujuu. Ks. aiemmin laittamani linkki, tässä se itseasiassa uudelleen: http://www.peda.net/en/magazine/jkl/lyseo/lyseonlukioon?m=content&a_id=6

ai anteeks ,en huomannu! otan sanat takasin!

 

Ai missä moinen tutkimus? oma tutkimus`??? juu juu

Juujuu. Ks. aiemmin laittamani linkki, tässä se itseasiassa uudelleen: http://www.peda.net/en/magazine/jkl/lyseo/lyseonlukioon?m=content&a_id=6

ai anteeks ,en huomannu! otan sanat takasin!

=)

 

Mä lähden takaisin opinhajoon ens viikolla ja poika on 3,5 kk. Päivähoitoon poika menee kun miehen vanhempainvapaa loppuu helmikuussa.

 

Mä lähden takaisin opinhajoon ens viikolla ja poika on 3,5 kk. Päivähoitoon poika menee kun miehen vanhempainvapaa loppuu helmikuussa.

No, lähdinhän mäkin takaisin opiskelemaan, kun esikoinen oli 3vkoa vanha. Isäntä hoiti häntä pääsääntöisesti, mutta välillä hän oli myös mummin hoidossa. Siinä yksi syy, jonka vuoksi olen niin fanaatikko kotihoidon puolustaja... ehkä yritän nyt kaikkeni, että muiden ei tarvitsisi toistaa samoja virheitä, joita itse tuolloin tein. En ymmärtänyt vielä silloin miten tärkeä asia tuo kiintymyssuhde onkaan.

 

Mä lähden takaisin opinhajoon ens viikolla ja poika on 3,5 kk. Päivähoitoon poika menee kun miehen vanhempainvapaa loppuu helmikuussa.

No, lähdinhän mäkin takaisin opiskelemaan, kun esikoinen oli 3vkoa vanha. Isäntä hoiti häntä pääsääntöisesti, mutta välillä hän oli myös mummin hoidossa. Siinä yksi syy, jonka vuoksi olen niin fanaatikko kotihoidon puolustaja... ehkä yritän nyt kaikkeni, että muiden ei tarvitsisi toistaa samoja virheitä, joita itse tuolloin tein. En ymmärtänyt vielä silloin miten tärkeä asia tuo kiintymyssuhde onkaan.

Mulla oli vanhemmat lapset kotona niin, että vanhin aloitti eskarin ja nuorempi oli 4 v. Silloinkin olivat hoidossa aina silloin tällöin. Ihan pienenä eli 9 kk:n ikäsenä keskimmäinen kävi 4 kk hoidossa päiväkodissa ja hyvin pärjäsi. On kylla toisaalta paljon lapsen luonteestakin kiinni. Vanhempaa ei olis voinut kuvitellakaan vievänsä hoitoon vielä tuossa iässä. Tästä uudesta tulokkaasta ei vielä tiedä, mutta ainakin tempperamentiltaan on lähempänä tuota keskimmäistä. Mutta jos hankalaksi menee, niin en väkisin vie, vaan jään sitten loppukevääksi kotiin...

 

Mä lähden takaisin opinhajoon ens viikolla ja poika on 3,5 kk. Päivähoitoon poika menee kun miehen vanhempainvapaa loppuu helmikuussa.

No, lähdinhän mäkin takaisin opiskelemaan, kun esikoinen oli 3vkoa vanha. Isäntä hoiti häntä pääsääntöisesti, mutta välillä hän oli myös mummin hoidossa. Siinä yksi syy, jonka vuoksi olen niin fanaatikko kotihoidon puolustaja... ehkä yritän nyt kaikkeni, että muiden ei tarvitsisi toistaa samoja virheitä, joita itse tuolloin tein. En ymmärtänyt vielä silloin miten tärkeä asia tuo kiintymyssuhde onkaan.

En voi keksiä, mitä virhettä siinä on, että isä hoitaa lastaan? Minusta on vain hyvä, että isäänkin kehittyy kiintymys.

Ja ei meillä ainakaan äidin merkitys ole yhtään kärsinyt, vaikka lapsi päivähoidossa onkin ollut pienestä pitäen. Äiti on rakas ja äiti tulee takaisin, vaikka päivähoidossa onkin. Tuntemattomiin ei heti luoteta, mutta tutut hoitajat ovat ok (isovanhemmat ja päiväkoti)... Eli en yhtään tiedä, mistä kiintymyssuhteen puhujat oikein paasaavat.

 

Ja siis ihan täyttä päivää meinaat tehdä.

On se aika hurjaa jos vauva joutuu olemaan kahdeksan-yhdeksän tuntia hoidossa.
Onneksi useimmat jotenkin sumplii päivän puolta lyhyemmäksi.

 

Mä lähden takaisin opinhajoon ens viikolla ja poika on 3,5 kk. Päivähoitoon poika menee kun miehen vanhempainvapaa loppuu helmikuussa.

No, lähdinhän mäkin takaisin opiskelemaan, kun esikoinen oli 3vkoa vanha. Isäntä hoiti häntä pääsääntöisesti, mutta välillä hän oli myös mummin hoidossa. Siinä yksi syy, jonka vuoksi olen niin fanaatikko kotihoidon puolustaja... ehkä yritän nyt kaikkeni, että muiden ei tarvitsisi toistaa samoja virheitä, joita itse tuolloin tein. En ymmärtänyt vielä silloin miten tärkeä asia tuo kiintymyssuhde onkaan.

En voi keksiä, mitä virhettä siinä on, että isä hoitaa lastaan? Minusta on vain hyvä, että isäänkin kehittyy kiintymys.

Ja ei meillä ainakaan äidin merkitys ole yhtään kärsinyt, vaikka lapsi päivähoidossa onkin ollut pienestä pitäen. Äiti on rakas ja äiti tulee takaisin, vaikka päivähoidossa onkin. Tuntemattomiin ei heti luoteta, mutta tutut hoitajat ovat ok (isovanhemmat ja päiväkoti)... Eli en yhtään tiedä, mistä kiintymyssuhteen puhujat oikein paasaavat.

Minä juuri paasaan tuosta kiintymyssuhteesta. Sen vaikutukset kun saattavat näkyä vasta aikuisuudessa noiden linkkien ja asiantuntijoiden mukaan.
Ja juu, en mäkään tässä nyt pelkästään sitä äidin läsnäoloa hehkuta, vaan kotihoitoa ja kiintymystä juuri läheisimpiin ihmisiin, vaikkakin äiti lähimpänä ja luonnollisimpana hoitajana (esim. imetys) on useissa tapauksissa se tärkein.

 

Huomaa kyllä ettei kaverillasi ole lapsia. "1-vuotias kävelee", tuo ei todellakaan pidä aina paikkaansa joten voit unohtaa sen hyvän puolen, että lapsi silloin kävelisi.

 

Alle vuoden vanha sopeutuu yleensä paremmin. Vuoden ikäselle rupee helpommin tulemaan eroahdistusta. Ja siellähän sitä oppii liikkumaan kun muut näyttävät mallia. Tuommosia pikkusia pidetään yleensä aika hyvänä hoidossa! Muut hoitolapsetkin tykkää hoitaa ja opettaa asioita.

Sopeutuu, kun ei osaa ikävöidä. Ja jos ei osaa ikävöidä, niin silloin kiintymyssuhteen kehittyminen on täysin kesken. http://www.peda.net/en/magazine/jkl/lyseo/lyseonlukioon?m=content&a_id=6

Nyt vasta luin tuon tekstin ja sehän on lukiolaisten psykologia 5 kurssille tehty "tutkimus" Varmasti asiaa, mutta lähdekritiikkiä huutelen kuitenkin

 

Alle vuoden vanha sopeutuu yleensä paremmin. Vuoden ikäselle rupee helpommin tulemaan eroahdistusta. Ja siellähän sitä oppii liikkumaan kun muut näyttävät mallia. Tuommosia pikkusia pidetään yleensä aika hyvänä hoidossa! Muut hoitolapsetkin tykkää hoitaa ja opettaa asioita.

Sopeutuu, kun ei osaa ikävöidä. Ja jos ei osaa ikävöidä, niin silloin kiintymyssuhteen kehittyminen on täysin kesken. http://www.peda.net/en/magazine/jkl/lyseo/lyseonlukioon?m=content&a_id=6

Nyt vasta luin tuon tekstin ja sehän on lukiolaisten psykologia 5 kurssille tehty "tutkimus" Varmasti asiaa, mutta lähdekritiikkiä huutelen kuitenkin

Miksei se olisi luotettava tutkimus? Kun klikkaa Kiintymyssuhteet -tekstin alla olevia nuolia oikealle, niin sieltä löytyy lisää tekstiä ja tarkempaa tietoa, mm. tutkimuksen tekijä ja se, että tutkimus pohjautuu John Bowlbyn kiintymysuhdeteoriaan. Tarkemmin myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiintymyssuhdeteoria - tosin voidaanhan senkin luotettavuutta epäillä, mutta ainakin tuolla on liuta kirjallisuusvinkkejä ja lähteet esiteltyinä =)

 

No jos lapsen kannalta ajattelee niin mahdollisimman myöhään päiväkotiin! Mutta jos ajattelet vain omaa etuasi niin...

Eiköhän siinä ajattele koko perheen etua, jos rahan tienaamiseksi töihin menee elättääkseen perheensä. Se nyt on sitä reaalitodellisuutta.

 

No jos lapsen kannalta ajattelee niin mahdollisimman myöhään päiväkotiin! Mutta jos ajattelet vain omaa etuasi niin...

Omaa etua? Kuka tahansa minimi tuella elävä, tietää, että elämä ei ole helppoa. Lapsille on ostettava vaatteita ym.
Mä olen ollu esikoisen kanssa kotona 1,5v. Ja on se ihanaa, mutta rahallisesti todella tiukkaa..

Olen samaa mieltä tuon ylläolevan vieraan kanssa. Lapsen parasta jos ajattelee niin kotihoito on parasta alle 3v, myös asiantuntijoiden mielestä.

Kirppareilta saa kyllä lapselle leluja ja ´hyviä vaatteitakin alle eurolla. Voi tehdä edullista kotiruokaa jne ajatella myös ekologisesti, että lapsella olisi joskus puhdas tulevaisuus.

Tietysti on hyvä laittaa lapsi hoitoon, jos äiti/isä ei halua antaa lapselleen parasta yksilöllistä kotihoitoa/kasvatusta. Kotona voi myös hoitaa lapsen mummi esimerkiksi tai se isä, ei ole pakko olla kotiÄITI.

Täysin samaa mieltä minäkin!

 

Alle vuoden vanha sopeutuu yleensä paremmin. Vuoden ikäselle rupee helpommin tulemaan eroahdistusta. Ja siellähän sitä oppii liikkumaan kun muut näyttävät mallia. Tuommosia pikkusia pidetään yleensä aika hyvänä hoidossa! Muut hoitolapsetkin tykkää hoitaa ja opettaa asioita.

En kyllä tosiaan suosittelisi alle 1-vuotiaan hoitoon viemistä! Ole kotona mahdollisimman pitkään, vaikka siihen asti, kun kuopus on 3v. Mitä pienempi lapsi, sen enemmän hän vanhempiaan tarvitsee ! Ajattele siis pienokaistesi parasta, jos suinkin rahatilanne sallii. Päiväkodeissa on kuitenkin vähän hoitajia / lapsi, aina lapset joutuu odottamaan vuoroaan / syliin ai aina mahdu jne..

 

Alle vuoden vanha sopeutuu yleensä paremmin. Vuoden ikäselle rupee helpommin tulemaan eroahdistusta. Ja siellähän sitä oppii liikkumaan kun muut näyttävät mallia. Tuommosia pikkusia pidetään yleensä aika hyvänä hoidossa! Muut hoitolapsetkin tykkää hoitaa ja opettaa asioita.

Sopeutuu, kun ei osaa ikävöidä. Ja jos ei osaa ikävöidä, niin silloin kiintymyssuhteen kehittyminen on täysin kesken. http://www.peda.net/en/magazine/jkl/lyseo/lyseonlukioon?m=content&a_id=6

Nyt vasta luin tuon tekstin ja sehän on lukiolaisten psykologia 5 kurssille tehty "tutkimus" Varmasti asiaa, mutta lähdekritiikkiä huutelen kuitenkin

Miksei se olisi luotettava tutkimus? Kun klikkaa Kiintymyssuhteet -tekstin alla olevia nuolia oikealle, niin sieltä löytyy lisää tekstiä ja tarkempaa tietoa, mm. tutkimuksen tekijä ja se, että tutkimus pohjautuu John Bowlbyn kiintymysuhdeteoriaan. Tarkemmin myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiintymyssuhdeteoria - tosin voidaanhan senkin luotettavuutta epäillä, mutta ainakin tuolla on liuta kirjallisuusvinkkejä ja lähteet esiteltyinä =)

Mulla nyt on tapana lukea kaikkea varauksella, joka pohjautuu joko yhden henkilön oppiin tai teoriaan =) Wikipedia on wikipedia, ei todellakaan sekään luotettava lähde, mutta sieltä tosiaan löytyy lähteetkin. Hyvä niin. Ja tämä Sinkkonenhan on ihan suvereeni näissä lasten psykologiaa käsittelevissä asioissa. Todella hyviä kirjoja kirjoittanut

 

Meillä aloitti lapset viime viikolla hoidon. vanhempi on 2v 4kk ja nuorempi 10kk.
esikoista en olisi vienyt vielä noin 10kk hoitoon mutta nyt on vähän parempi mieli kun pienemmällä on sisko seurana.joka taas on onnellinen kun on kavereita. PPh.lla siis ovat; eivätkä ole 5 päivää viikossa 8-17!
jokainen tekee niinkuin elämäntilanne vaatii!

 

Meidän isommat tytöt on ollu alle 1v, kun menneet hoitoon ja esikko on 8kk, kun menee tammikuussa hoitoon.

 

Kyllä sydäntä kirpaisee kun ajattelenkin että veisin tuon 10kk vanhan vauvan vieraalle hoitoon. Äiti (ja isä) on tuonikäiselle vielä niin tärkeä, että jos hän hyvillä mielin hakee lohtua vieraalta ihmiseltä, on kiintymyssuhteissa kyllä vikaa.

Ja omalla 10-kuisellani on juuri eroahdistuskausi meneillään, hoitoonvieminen ei varmasti olisi nyt sen helpompaa kuin päälle yksivuotiaanakaan.

Se on hyvä nyrkkisääntö, että lapsi osaa kävellä ja puhua ennen hoitoonviemistä. Vaikka on rahallisesti tiukkaa, niin vähemmälläkin kyllä tulee toimeen. Jos, ap, miehesi tekee nyt epäsäännöllistä työtä, niin eikö hänellä olisi mahdollisuutta etsiä jotain päivätyötä? Silloin sinäkin voisit hakea osa-aikaista tai viikonlopputyötä.

 

Miksi se on vaikea tajuta, että pienen lapsen paras paikka on olla äidin tai isän luona?

Jos jokin pätevä syy on siihen, ettei lasta voi hoitaa kotona, niin totta kai päiväkoti on ehdottomasti se toiseksi paras paikka. Näitä syitähän voi olla mm. äidin jaksaminen tai perheen taloudellinen tilanne.

Eli kysymykseesi vastaus. Mitä pitenpään voit olla lapsen kanssa kotona, sen parempi. Tämä yhteiskunta on mahdollistanut sen, että äidit voivat olla kotona hoitamassa lastaan, kunnes nuorin täyttää kolme vuotta. Pienihän se siitä saatava raha on, mutta kauaskantoisesti ajateltuna se on LAPSEN etu, jos äiti tai isä pystyy jäämään kotiin. Urakehitykset voi hoitaa myöhemminkin.

Ja vanhana mummona jokainen lapsensa hyvin hoitaneet KOTIÄIDIT voivat olla tyytyväisiä valintoihinsa. Ei uralla ole mummona mitään merkitystä. Vain niillä muistoilla, joita jokainen isoäidi vaalii sydämissään lapsistaan ja lapsen lapsistaan!

 

Kyllä sydäntä kirpaisee kun ajattelenkin että veisin tuon 10kk vanhan vauvan vieraalle hoitoon. Äiti (ja isä) on tuonikäiselle vielä niin tärkeä, että jos hän hyvillä mielin hakee lohtua vieraalta ihmiseltä, on kiintymyssuhteissa kyllä vikaa.

Ja omalla 10-kuisellani on juuri eroahdistuskausi meneillään, hoitoonvieminen ei varmasti olisi nyt sen helpompaa kuin päälle yksivuotiaanakaan.

Se on hyvä nyrkkisääntö, että lapsi osaa kävellä ja puhua ennen hoitoonviemistä. Vaikka on rahallisesti tiukkaa, niin vähemmälläkin kyllä tulee toimeen. Jos, ap, miehesi tekee nyt epäsäännöllistä työtä, niin eikö hänellä olisi mahdollisuutta etsiä jotain päivätyötä? Silloin sinäkin voisit hakea osa-aikaista tai viikonlopputyötä.

Hyvin kirjoitettu! Täysi peesi! Tällä palstalla välillä on ihmeen kevyitä aloituksia / heittoja tyyliin " veisinkö alta vuoden ikäisen hoitoon tai vaikka saman tien alta 8 kk ikäisen..." Onko sitten kirjoittajat kovin nuoria vai mikä syynä, mutta ihmettelen. En halua yleistää tai syyllsitää ketään, mutta pienen lapsen paras hoitopaikka on oma koti. Ellei ole aivan pakko rahan tai muun syyn takia töihin kiirehtiä.

 

No jos lapsen kannalta ajattelee niin mahdollisimman myöhään päiväkotiin! Mutta jos ajattelet vain omaa etuasi niin...

Omaa etua? Kuka tahansa minimi tuella elävä, tietää, että elämä ei ole helppoa. Lapsille on ostettava vaatteita ym.
Mä olen ollu esikoisen kanssa kotona 1,5v. Ja on se ihanaa, mutta rahallisesti todella tiukkaa..

Olen samaa mieltä tuon ylläolevan vieraan kanssa. Lapsen parasta jos ajattelee niin kotihoito on parasta alle 3v, myös asiantuntijoiden mielestä.

Kirppareilta saa kyllä lapselle leluja ja ´hyviä vaatteitakin alle eurolla. Voi tehdä edullista kotiruokaa jne ajatella myös ekologisesti, että lapsella olisi joskus puhdas tulevaisuus.

Tietysti on hyvä laittaa lapsi hoitoon, jos äiti/isä ei halua antaa lapselleen parasta yksilöllistä kotihoitoa/kasvatusta. Kotona voi myös hoitaa lapsen mummi esimerkiksi tai se isä, ei ole pakko olla kotiÄITI.

Täysin samaa mieltä minäkin!

Meille on tuo kippis kyllä tuttu paikka, pieniä vaatteita myyn pois ja uusia ostan tilalle. Jos löytyy. Mutta kaikkea ei myöskään kirppikseltä löydy. Vuokra ja erilaiset laskut on maksettava. Jotkin menot on ihan välttämättömiä. Halpoja ruokia ostetaa kyllä. Meillä on ikivanha sänky, jossa on huono nukkua, rikkinäinen sohva, ja kirjahylly on äidiltäni, joka on kyllä kärsinyt sekin, keittiön pöytä ajaa juuri ja juuri asiansa. Me kyllä eletään todella niukasti, mutta menot on menoja. Miehellä on töihin jonkinverran matkaa ja miehellä kaksi lasta edellisestä liitosta.
Vanhemmilleni on mahdotonta viedä lapsia hoitoon, muuta kun sillon tällön. Vanhempani ovat töissä, 3-vuorotyö..

 

Minen raaski laittaa noita pieniä hoitoon ennnenkun tuo nuorimmainenkin on sen 3v :|

Jokainen tekee niinku itse parhaaks näkee, mutta minä ja mies ollaan sitä mieltä että pienet saa olla kotona niin kauan kun se on taloudellisesti edes jotenkin mahdollista.

 

No jos lapsen kannalta ajattelee niin mahdollisimman myöhään päiväkotiin! Mutta jos ajattelet vain omaa etuasi niin...

Omaa etua? Kuka tahansa minimi tuella elävä, tietää, että elämä ei ole helppoa. Lapsille on ostettava vaatteita ym.
Mä olen ollu esikoisen kanssa kotona 1,5v. Ja on se ihanaa, mutta rahallisesti todella tiukkaa..

Olen samaa mieltä tuon ylläolevan vieraan kanssa. Lapsen parasta jos ajattelee niin kotihoito on parasta alle 3v, myös asiantuntijoiden mielestä.

Kirppareilta saa kyllä lapselle leluja ja ´hyviä vaatteitakin alle eurolla. Voi tehdä edullista kotiruokaa jne ajatella myös ekologisesti, että lapsella olisi joskus puhdas tulevaisuus.

Tietysti on hyvä laittaa lapsi hoitoon, jos äiti/isä ei halua antaa lapselleen parasta yksilöllistä kotihoitoa/kasvatusta. Kotona voi myös hoitaa lapsen mummi esimerkiksi tai se isä, ei ole pakko olla kotiÄITI.

Täysin samaa mieltä minäkin!

Meille on tuo kippis kyllä tuttu paikka, pieniä vaatteita myyn pois ja uusia ostan tilalle. Jos löytyy. Mutta kaikkea ei myöskään kirppikseltä löydy. Vuokra ja erilaiset laskut on maksettava. Jotkin menot on ihan välttämättömiä. Halpoja ruokia ostetaa kyllä. Meillä on ikivanha sänky, jossa on huono nukkua, rikkinäinen sohva, ja kirjahylly on äidiltäni, joka on kyllä kärsinyt sekin, keittiön pöytä ajaa juuri ja juuri asiansa. Me kyllä eletään todella niukasti, mutta menot on menoja. Miehellä on töihin jonkinverran matkaa ja miehellä kaksi lasta edellisestä liitosta.
Vanhemmilleni on mahdotonta viedä lapsia hoitoon, muuta kun sillon tällön. Vanhempani ovat töissä, 3-vuorotyö..

Pointti on siinä, että me ei tosiaan vaadita parasta. Sohva on vähän rikki, mutta käyttökelpoinen, sänky on ehjä, joten ok. Käytettyä sänkyä etsin esikoiselle. Ja äitini aina kirppiksellä käydessä myös ostaa jos jotain tytöille löytää. Esikoisen vaatteita säästän kuopukselle, niin paljon kun mahdollista.

 

Kyllä sydäntä kirpaisee kun ajattelenkin että veisin tuon 10kk vanhan vauvan vieraalle hoitoon. Äiti (ja isä) on tuonikäiselle vielä niin tärkeä, että jos hän hyvillä mielin hakee lohtua vieraalta ihmiseltä, on kiintymyssuhteissa kyllä vikaa.

Ja omalla 10-kuisellani on juuri eroahdistuskausi meneillään, hoitoonvieminen ei varmasti olisi nyt sen helpompaa kuin päälle yksivuotiaanakaan.

Se on hyvä nyrkkisääntö, että lapsi osaa kävellä ja puhua ennen hoitoonviemistä. Vaikka on rahallisesti tiukkaa, niin vähemmälläkin kyllä tulee toimeen. Jos, ap, miehesi tekee nyt epäsäännöllistä työtä, niin eikö hänellä olisi mahdollisuutta etsiä jotain päivätyötä? Silloin sinäkin voisit hakea osa-aikaista tai viikonlopputyötä.

Miehellä on nyt vakituinen työ, ja se on aika tärkeä asia. Kuorma-autoa ajaa, ja keikkoja on, ei koskaan tiedä, millon joutuu lähtemään. Rahaa tietenkin tulee sen mukaan, kuinka paljon keikkaa tulee. Kuitenkin kohtuupalkka aina.