Lapsen huoltajuus

[taustalla]

Miten te yksin lapsen hankkineet ja muuten vain yksin lapsenne huoltajaksi jääneet olette järjestäneet lapsen huoltajuuden siltä varalta, että teille sattuu jotakin? Oletteko kirjanneet testamenttiin jonkin pykälän, jossa esitätte toiveenne vai miten olette saaneet asian järjestettyä?

Tämä asia painaa minua kovasti. Suorastaan ahdistaa!!

Minulla ei ole sukulaisia, jotka voisivat ottaa lapseni. Haluaisin järjestää asian jotenkin, sillä haluaisin varmistua siitä, että jos minulle sattuu jotakin niin lapsillani olisi hyvä olla ja että heitä rakastettaisiin.

Miten löytäsin ratkaisun tähän asiaan?! Vaikka ystäväperheen/sijaisperheen, joka tarvittaessa auttaisi asiassa?! Tai miehen, joka rakastaisi minua ja lapsiani ja huolehtisi heistä, jos minulle tapahtuisi jotain...

 

[jansku]

Voit kirjoittaa paperille toiveesi siitä, miten lasten elämä järjestetään. Se otetaan ilman muuta huomioon, mutta ei velvoita sosiaaliviranomaisia ym. päättäjiä mitenkään. Eli et voi "testamentata" lapsiasi minnekään/kenellekään.
Olen joskus pohtinut samaa... Meillä ei ole oikein sopivia läheisiä jos minulle sattuisi jotain. Isovanhempia tuskin edes hyväksyttäisiin, kun ovat iäkkäitä. Luultavasti lapset sijoitettaisiin jonnekin vieraaseen perheeseen... :/ Mutta toki viranomaiset yrittävät ottaa kaikki asiat huomioon ja löytää ko. tilanteessa lapsille parhaan kodin. Täytyy vain toivoa, että hengissä ja kunnossa pysytään!

 

[Keittiönoita]

Mun esikoisella ei sattuneesta syystä ole juridisesti vahvistettua isää. Tein aikoinaan "testamentin" tyttäreni huoltajuudesta. Tämä "testamentti" ei millään tavoin velvoita sosiaaliviranomaisia, mutta olisi ehkä ollut tarpeen vaatiessa heille apuna tyttäreni huoltajuutta päätettäessä. Nyt tyttö on jo aikuinen ja pojasta on hänen isänsä kanssa yhteishuoltajuus. Kun likka täytti 18 v, kivi putosi sydämeltäni. Voin henkäistä helpotuksesta ja tiedän, että jos mulle jotain nyt sattuisikin, yksikään sossuntäti ei saisi tungettua näppejään mun lasteni elämään B)