Lapsen antaminen adoptioon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja epätoivoinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

epätoivoinen

Vieras
Kuopuksemme on ollut 2kk iästä lähtien avohuollon sijoituksessa koko ajan kestävän huudon takia. Esikoisemme, kuten muukaan perheemme, ei nukkunut lainkaan kun vauva vaan huusi, joten päädyin hakemaan sossulta apua. Kuopus kävi nyt ekalla kotilomalla,ja huusi koko sen ajan. Ikää nyt 1v. Tarvitsee näköjään unta vain max.9h/vrk.

Tämä on niin raskasta etten pysty sanoin kuvailemaan. Lapsella ei ole allergioita, neurologi on tutkinut, ei mitään. Syytä itkulle ei löydy.

Tunnesidettä lapseen ei oikeastaan ole, nähdään viikoittain, ja olen nyt ruvennut harkitsemaan adoptioon antamista. Itken päivittäin tämän asian takia, tunnen itseni uskomattoman huonoksi äidiksi kun en tunne lastani kohtaan mitään.

En tarvitse nyt moraalisaarnaa siitä että kestä vaan, vauvat itkee. Tiedän, mutta ei vuotta 24/7. Ehkäpä jossain olisi perhe joka tuota jaksaisi.

Mitenköhän tässä pitäisi edetä, jos todella adoptioon päädytään?
 
jos sinulla ei ole tunnesidettä lapseen niin olisko parempi sitten antaa adoptioon jos lapsi saisi sellaiset vanhemmat jotka sen haluaa ja jotka rakastaa sitä!!en tiiä vaikea neuvoa kun ei ole kokemusta tuollaisesta mutta ilmeisesti kaikki ei kuitenkaan ole kohdalla teidän välillänne.
 
Meillä lapsi huusi 4 vuotta yötä päivää. Nukkui max. puolituntia kerrallaan. Tutkittiin, tutkittiin ja tutkittiin. Mitään "vikaa" ei löytynyt. Täydet yöunet löytyi vasta 4,5 vuotiaana.
Voimia!! Minua ei otettu aluksi tosissaan!
 
Minulla oli tällainen lapsi, jonka päädyin antamaan pois.
Kolme ensimmäistä vuotta se vain huusi. Nukkui ja huusi.
Lapsesta kasvoi erittäin temperamenttinen, lyhytjänteinen ja voimakastahtoinen. Jokainen päivä oli hänen kanssaan yhtä tappelua aamusta iltaan. Isosisko ja veli pelkäsivät koko ajan että milloin hän räjähtää. He antoivat aina kaiken myöten kuopukselle, ettei kuopus alkaisi huutamaan ja lyömään.
Yhdeksän vuotta minä kestin, sitten jouduin ottamaan yhteyttä sosiaalitoimistoon, kuopus karkaili koulusta, löi muita luokkakavereita, varasteli, poltti tupakkaa jne.
Minulla ei enää riittäneet siihen rahkeet.

Nyt ainoastaan kadun etten tehnyt sitä aikaisemmin. Meillä meni koko perhe-elämä siihen, että pelkäsimme kuopusta. Kaikki tehtiin periaatteella "Miten kuopus suhtautuu tähän"
Joten ap, tee kuten sydämesi sanoo!
 
Ap minä olen antanut lapsen adoptioon enkä ole sitä katunut. Pelastakaa lapset ry.n toimistoon kun soitat niin sitä kautta se adoptio etenee. Tosin se vie aikaa mutta hakevat adoptioperheen. Eikö nykyinen perhe missä on sijoituksessa voisi jatkaa sijaisperheenä tai adoptoida lasta?
 
Meidän esikoinen on huusi reilun vuoden ja oli vähäuninen. Ei oikeastaan muuta syytä kai kuin temperamentiltaan intensiivinen ja herkkä. Lisäksi hänellä on voimakas aistiyliherkkyys. Nyt on lähes neljävuotias. Ei itke enää tosiaankaan 24/7. Itkee usein ja herkästi, mutta on samalla mitä hauskin, valloittavin ja ihanin poika. Ei olisi tullut mieleenkään työntää mihinkään itkun takia. Aion hoitaa hänet kotona 5-vuotiaaksi. Hänelle on sopinut kotihoito ja kärsivälliset vanhemmat. Vieläkin hän heräilee paljon yöllä huutamaan. Meitä muita väsyttää, mutta mitä sitten.

Mies on ollut samanlainen huutaja ja hänen isovanhempansa kanssa luulivat, että pojalla on päässä vikaa. Ilmeisesti syynä oli joku sellainen että aivot kehittyivät nopeammin kuin fysiikka. Hän on kyllä tosi älykäs ja tunneälykäs nyt aikuisena.

Anna vaan adoptioon. Luulisi että lapselle olisi hyväksi pysyvät olosuhteet ja vanhemmat jotka haluavat hänet. En kyllä ymmärrä, kenellä tulee mieleen laittaa sijoitukseen 2-kk vauva joka huudon takia. Älä nyt ainakaan lisää lapsia tee.
 
Luultavasti lapsi kuuluu autismin kirjoon. Toimintaterapiaa ja uniongelmat hoitoon!

Perheessäkin voi kasvaa, jos vanhemmat eivät osaa
http://www.rinnekoti.fi/palvelut/perhehoito/
 
Alkuperäinen kirjoittaja BitchAl:
Meidän esikoinen on huusi reilun vuoden ja oli vähäuninen. Ei oikeastaan muuta syytä kai kuin temperamentiltaan intensiivinen ja herkkä. Lisäksi hänellä on voimakas aistiyliherkkyys. Nyt on lähes neljävuotias. Ei itke enää tosiaankaan 24/7. Itkee usein ja herkästi, mutta on samalla mitä hauskin, valloittavin ja ihanin poika. Ei olisi tullut mieleenkään työntää mihinkään itkun takia. Aion hoitaa hänet kotona 5-vuotiaaksi. Hänelle on sopinut kotihoito ja kärsivälliset vanhemmat. Vieläkin hän heräilee paljon yöllä huutamaan. Meitä muita väsyttää, mutta mitä sitten.

Mies on ollut samanlainen huutaja ja hänen isovanhempansa kanssa luulivat, että pojalla on päässä vikaa. Ilmeisesti syynä oli joku sellainen että aivot kehittyivät nopeammin kuin fysiikka. Hän on kyllä tosi älykäs ja tunneälykäs nyt aikuisena.

Anna vaan adoptioon. Luulisi että lapselle olisi hyväksi pysyvät olosuhteet ja vanhemmat jotka haluavat hänet. En kyllä ymmärrä, kenellä tulee mieleen laittaa sijoitukseen 2-kk vauva joka huudon takia. Älä nyt ainakaan lisää lapsia tee.


Peesi tälle!
 
Sori vaan, mutta pisti vihaksi heti aamusta. Tähänkö on kertakäyttökulttuurissa tultu??? Lapsi ei ole toivotunlainen, niin laitetaan kiertoon. Kai hankitte uuden tilalle sentään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minna:
Alkuperäinen kirjoittaja BitchAl:
Meidän esikoinen on huusi reilun vuoden ja oli vähäuninen. Ei oikeastaan muuta syytä kai kuin temperamentiltaan intensiivinen ja herkkä. Lisäksi hänellä on voimakas aistiyliherkkyys. Nyt on lähes neljävuotias. Ei itke enää tosiaankaan 24/7. Itkee usein ja herkästi, mutta on samalla mitä hauskin, valloittavin ja ihanin poika. Ei olisi tullut mieleenkään työntää mihinkään itkun takia. Aion hoitaa hänet kotona 5-vuotiaaksi. Hänelle on sopinut kotihoito ja kärsivälliset vanhemmat. Vieläkin hän heräilee paljon yöllä huutamaan. Meitä muita väsyttää, mutta mitä sitten.

Mies on ollut samanlainen huutaja ja hänen isovanhempansa kanssa luulivat, että pojalla on päässä vikaa. Ilmeisesti syynä oli joku sellainen että aivot kehittyivät nopeammin kuin fysiikka. Hän on kyllä tosi älykäs ja tunneälykäs nyt aikuisena.

Anna vaan adoptioon. Luulisi että lapselle olisi hyväksi pysyvät olosuhteet ja vanhemmat jotka haluavat hänet. En kyllä ymmärrä, kenellä tulee mieleen laittaa sijoitukseen 2-kk vauva joka huudon takia. Älä nyt ainakaan lisää lapsia tee.


Peesi tälle!

No on varmaan parempi antaa sijoitukseen jos oikeesti ei jaksa lapsen kanssa. Mun mielestä se on suurta viisautta tehdä niin kuin yrittää sinnitellä voimiensa äärirajoilla, sitten jonain kauniina itkuisena yönä päässä napsahtaa ja väsynyt ap tekee vauvalle jotain mitä ei saisi tehdä. Kun meitä ihmisiä on erilaisia, ei kaikkien pää kestä vauvaa joka huutaa 24/7.Mun on pakko myöntää että oma pääni ei kyllä kestäisi, ei sitte mitenkään, ellen saisi joka päivä useamman tunnin ajan hoitoapua ja öisin nukuttua.

Voin hyvin kuvitella ap:n perheen tilanteen, jos vauva oikeesti huutaa yötäpäivää. Meillä esikoisella oli vaikeat ruoka-allergiat ja ei sen takia nukkunut kuin 20 min pätkissä, muistan vieläkin sen sanoinkuvaamattoman väsymyksen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja Minna:
Alkuperäinen kirjoittaja BitchAl:
Meidän esikoinen on huusi reilun vuoden ja oli vähäuninen. Ei oikeastaan muuta syytä kai kuin temperamentiltaan intensiivinen ja herkkä. Lisäksi hänellä on voimakas aistiyliherkkyys. Nyt on lähes neljävuotias. Ei itke enää tosiaankaan 24/7. Itkee usein ja herkästi, mutta on samalla mitä hauskin, valloittavin ja ihanin poika. Ei olisi tullut mieleenkään työntää mihinkään itkun takia. Aion hoitaa hänet kotona 5-vuotiaaksi. Hänelle on sopinut kotihoito ja kärsivälliset vanhemmat. Vieläkin hän heräilee paljon yöllä huutamaan. Meitä muita väsyttää, mutta mitä sitten.

Mies on ollut samanlainen huutaja ja hänen isovanhempansa kanssa luulivat, että pojalla on päässä vikaa. Ilmeisesti syynä oli joku sellainen että aivot kehittyivät nopeammin kuin fysiikka. Hän on kyllä tosi älykäs ja tunneälykäs nyt aikuisena.

Anna vaan adoptioon. Luulisi että lapselle olisi hyväksi pysyvät olosuhteet ja vanhemmat jotka haluavat hänet. En kyllä ymmärrä, kenellä tulee mieleen laittaa sijoitukseen 2-kk vauva joka huudon takia. Älä nyt ainakaan lisää lapsia tee.


Peesi tälle!

No on varmaan parempi antaa sijoitukseen jos oikeesti ei jaksa lapsen kanssa. Mun mielestä se on suurta viisautta tehdä niin kuin yrittää sinnitellä voimiensa äärirajoilla, sitten jonain kauniina itkuisena yönä päässä napsahtaa ja väsynyt ap tekee vauvalle jotain mitä ei saisi tehdä. Kun meitä ihmisiä on erilaisia, ei kaikkien pää kestä vauvaa joka huutaa 24/7.Mun on pakko myöntää että oma pääni ei kyllä kestäisi, ei sitte mitenkään, ellen saisi joka päivä useamman tunnin ajan hoitoapua ja öisin nukuttua.

Voin hyvin kuvitella ap:n perheen tilanteen, jos vauva oikeesti huutaa yötäpäivää. Meillä esikoisella oli vaikeat ruoka-allergiat ja ei sen takia nukkunut kuin 20 min pätkissä, muistan vieläkin sen sanoinkuvaamattoman väsymyksen.

Meillä on ollut tuon esikoisen lisäksi vielä kuopuksen mega-allergiat. Hän nukkui ekat puoli vuotta puolen tunnin pätkissä. Ei mullakaan pää kestänyt ilman masennuslääkkeitä ja akupunktiota. Lisäksi mies jäi pois töistä joksikin aikaa, että hengissä selvittiin.

Olen samaa mieltä, että voi olla suurta viisautta antaa lapsi adoptioon. Olen myös sitä mieltä, että jos on niin herkkä, ei lapsia kannata tehdä lisää, koska ei voi tietää tuleeko siltä toinen huutaja. On mielestäni edesvastuutonta tehdä lapsia lisää, jos ei ole edellistä kyennyt hoitamaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
Sori vaan, mutta pisti vihaksi heti aamusta. Tähänkö on kertakäyttökulttuurissa tultu??? Lapsi ei ole toivotunlainen, niin laitetaan kiertoon. Kai hankitte uuden tilalle sentään?

Lässyn lässyn. Ennen vanhoina hyvinä aikoina lapsi olisi "joutunut hukan suuhun" ja sitä olisi pidetty hyväksyttävänä. Tai hakattu mielisairaalaan kun ei osaa totella. Lapsen parasta tässä ajatellaan. Sen verran pystyn tästä lukemaan.
 
Jos lapsen parasta ajatellaan, niin parasta olisi turvallinen sekä ymmärtäväinen koti joka rakastaisi lasta ehdoitta!!!
Ihan varmasti tämä lapsi tuntee olonsa turvattomaksi ja varmasti kärsii itsekin tilanteesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
Sori vaan, mutta pisti vihaksi heti aamusta. Tähänkö on kertakäyttökulttuurissa tultu??? Lapsi ei ole toivotunlainen, niin laitetaan kiertoon. Kai hankitte uuden tilalle sentään?

peesi,jos se uusi muksu ois sit mykkä!
 
Hyvä täällä on huudella kun ei moni ole itse moista kokenut. Olen samaa mieltä että on myös viisautta tuntea oma rajallisuutensa. Jos jo nyt ajattelee ettei pysty lapselle vanhempana toimimaan, niin parempi nyt kuin sitten kun on liian myöhäistä. Voimia ap:lle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja epätoivoinen:
Kuopuksemme on ollut 2kk iästä lähtien avohuollon sijoituksessa koko ajan kestävän huudon takia. Esikoisemme, kuten muukaan perheemme, ei nukkunut lainkaan kun vauva vaan huusi, joten päädyin hakemaan sossulta apua. Kuopus kävi nyt ekalla kotilomalla,ja huusi koko sen ajan. Ikää nyt 1v. Tarvitsee näköjään unta vain max.9h/vrk.

Tämä on niin raskasta etten pysty sanoin kuvailemaan. Lapsella ei ole allergioita, neurologi on tutkinut, ei mitään. Syytä itkulle ei löydy.

Tunnesidettä lapseen ei oikeastaan ole, nähdään viikoittain, ja olen nyt ruvennut harkitsemaan adoptioon antamista. Itken päivittäin tämän asian takia, tunnen itseni uskomattoman huonoksi äidiksi kun en tunne lastani kohtaan mitään.

En tarvitse nyt moraalisaarnaa siitä että kestä vaan, vauvat itkee. Tiedän, mutta ei vuotta 24/7. Ehkäpä jossain olisi perhe joka tuota jaksaisi.

Mitenköhän tässä pitäisi edetä, jos todella adoptioon päädytään?

meidän tyttö 2v huutanut myös pienestä pitäen ihan urakalla,myös yöllä cvieläkin herää huutamaan(ja muutenkin aika temperamenttinen),hänellä oli pienenä todettu neurologisia ongelmia.eipä kyllä silti tullut mieleen antaa tyttöä pois=O
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyi teitä:
Kehtaattekin lyödä lyötyä. Äiti ajattelee lapsensa parasta ja te solvaatte minkä kerkeätte.

ei vaa mee jakeluun miten joku voi antaa VAUVAN joka huutaa sijoitukseen??
(kun vauvathan ei siis ikinä huuda ja itke?)
 
Alkuperäinen kirjoittaja =O:
Alkuperäinen kirjoittaja hyi teitä:
Kehtaattekin lyödä lyötyä. Äiti ajattelee lapsensa parasta ja te solvaatte minkä kerkeätte.

ei vaa mee jakeluun miten joku voi antaa VAUVAN joka huutaa sijoitukseen??
(kun vauvathan ei siis ikinä huuda ja itke?)

Hei kuule, lueppa aloitus. Äiti sanoo itkevänsä asian vuoksi.
Kumpikohan tässä nyt on parempi, tunnustaa ettei jaksa ja antaa lapsen pois, vai pitää lapsi ja väsyneenä hoitaa sitä, ehkä jopa päätyä lyömään tai muuten laiminlyömään lastaan.

Pikkasen nyt vois tässä ketjussa muutama mamma mennä itseensä.
 
voi että ku mammat ei tajua täällä että jokainen yksilö on ainutlaatuinen ja erilainen.Ei kaikki ole niin mustavalkoista! Ettekö ymmärrä? Ette! Ennen kuin itse on kokenut jotain sellaista,että pistää miettimään..
Se on niin v***un helppoo kommentoida jos itellä kaikki on mennyt putkeen ja hyvin eikä ole ollut ongelmia.
 

Yhteistyössä