En periaatteessa siis tykkää, että nykyään heti pieninkin vilkkaus saa ihmiset epäilemään lapsen adhd:ta, mutta kieltämättä se tänään tuli mieleeni...
Kun puistossa se oli yks puoli minuuttia ja lapsi oli alasti, ja lähti karkuun juoksemaan...
Eikä ollut siis ensimmäinen kerta. Lapsi on aina ollut vilkas ja eläväinen, ikää 3,5-vuotta.
Ja toisaalta, niin on pikkusiskokin. Keskittyy mm. puistossa hiekkalaatikolla istumisen tai keinumisen sijaan kiipeämään joko puiston aidan yli pois, tai vaihtoehtoisesti yrittää aidan ali... En tiedä onko nämä normaaleja juttuja, mutta en ole ikinä ennen tälläisiin lapsiin törmännyt.
Missä menee "normaalin" vilkkauden raja?
Kun puistossa se oli yks puoli minuuttia ja lapsi oli alasti, ja lähti karkuun juoksemaan...
Eikä ollut siis ensimmäinen kerta. Lapsi on aina ollut vilkas ja eläväinen, ikää 3,5-vuotta.
Ja toisaalta, niin on pikkusiskokin. Keskittyy mm. puistossa hiekkalaatikolla istumisen tai keinumisen sijaan kiipeämään joko puiston aidan yli pois, tai vaihtoehtoisesti yrittää aidan ali... En tiedä onko nämä normaaleja juttuja, mutta en ole ikinä ennen tälläisiin lapsiin törmännyt.
Missä menee "normaalin" vilkkauden raja?