Lantion löystyminen (kohtalotoverit auttakaa)

Kaipaan kohtalotovereita ja vaivasta jo selvinneitä. Tällä hetkellä on hankala ajatella, että tästä voisi selvitä, mutta kai tästä voi.

Tilanne on siis tämä: Olen viikolla 27 raskaana ja kyseessä on toinen raskaus. Jo ekassa minulla oli lantion löystymistä, mutta oireet olivat vielä paljon lievempiä. Päivisin pystyin liikkumaan reippaastikin, ja oireet vaivasivat vain öisin. Nyt kivut alkoivat jo viikon 20 tietämillä ja pahenevat pahenemistaan. Si-kipu on minun ikuisuusvaivani muutenkin, joten sinänsä ei ole yllätys, että nämä lantiokivut kiusaavat juuri minua.

Tällä hetkellä selviän juuri ja juuri pakollisista kotitöistä ja esikoisen hoitamisesta kipujen kanssa, mutta mitään ylimääräistä ei kärsi tehdä (esim. siivouksessa keskityttävä olennaiseen, kävelyllä ei voi käydä jne.). Paljon täytyy vain istua, koska liikkuminen sattuu. Yöt ovat olleet tähän saakka vaihtelevia, mutta nyt näyttää pahasti siltä, että yöllinen jomotuskin on tullut jäädäkseen. Noin kolmen tunnin levon jälkeen asentoa täytyy vaihtaa jatkuvasti, eikä sekään kyllä merkittävästi auta. Kipu on onneksi sentään vielä lievempi toisella puolella. Yölliset vessareissut sujuvat hitaasti, koska tuntuu, että liikkeelle on hankala päästä.

Pelottaa, miten selviän loppuraskauden saati sitten kahden pienen kanssa, kun tämä vauva tulee (esikoinen 2 vuotta). Olen tottunut kuntoilemaan ja on todella raskasta, kun ei voi tehdä mitään. Toki on parempiakin päiviä, mutta kyllä niitä on ollut harvakseltaan viime aikoin. Särkylääkkeitä käytän vähän muutenkin enkä näin raskaana haluasi paljoa käyttää. Panadolia olen toki kokeillut, mutta se ei näihin kipuihin auta.

Nyt kaipaan siis tsemppausta niiltä, jotka todella kärsivät vaivasta kunnolla ja toivon saavani vastauksia myös niiltä, jotka vaivasta ovat selvinneet. Onko teillä mitään keinoja, kuinka voisin yrittää hillitä kipuja? Joitain liikkeitä tmv.? Minua mietityttää myös se, pitäisikö kivuista huolimatta yrittää liikkua vai aiheutanko liikkumisella lisätuhoja niveliini? Aina en kyllä edes pysty liikkumaan...

 

Ootko kokeillut tukivyötä? Mulla oli alkuraskaudessa iskiasvaivaa ja tulivyö todellakin auttoi. Nyt se vyö ei tosin enää mahdu päälle. Lantiokivut on palanneet, yöllä pitää tunnin välein kääntyä kun koko alempi jalka on puutunut. Päivisin mulla tosin ihan ok, että aika vähällä olen selvinnyt.

Helsingissä noita tukivöitä saa ainakin lainata apuvälinelainaamoista ilmaiseksi.

 

Itselläni on yhdenlainen tukivyö, josta ei ole hyötyä. Huomenna olen menossa lääkäriin ja aion kysyä sairaalasta lainattavaa tukivyötä.

Öisin yritän löytää sopivaa asentoa tyynyjen avulla. Netistä luin ohimennen jostain kiilatyynystä, jolla tuettaisiin selän asentoa. Onko kenelläkään kokemuksia siitä?

Olen muuten pettynyt neuvolan asiantuntemukseen vaivan tiimoilta. Siksi täällä kyselen kohtalotovereilta, kun ei neuvolasta osata sanoa muuta kuin, että pitää levätä.

 

3. lapsi tulossa (toista kertaa on lantio löystynyt) Nyt RV33 ja jo 3kk olen ollut yötä päivää kipeänä. Panadol ei auta. Nukkumaan olen vaihtanut vierassänkyyn koska normaalisti nukumme "kovalla" futonpatjalla. Olen nyt joutunut hyväksymään sen, että tästä raskaudesta tulee loppuun saakka tuskainen. Nukkumaan pystyn vain 2-3h pätkissä. Useimpina öinä täytyy istuskella 1-2h hereillä (pystyssä). Onneksi olen nyt jo ätiyslomalla ja saan nukuttua päivisin kun lapset ovat hoidossa. Koska en voi harrastaa ulkoilua ja liikkumista lainkaan olen saanut myös mukavia tauteja 2vk flunssan ja viikon oksennustaudin. Yleiskuntoni on pohjamudissa. Ainut iloni on syöminen. Voi olla että joudun kohta oikein rukoilemaan kolmanne sectioni aikaistamista jotta pystyn velä säilyttämään edes rippeet mielenterveydestäni. Kukaan tuttavani ei ole kokenut samaa, joten eivät selkeästikään kykene ymmärtämään kuinka kipeä olen. Tuntuu että pitävät neuvolassakin tyhjän valittajana.Iltaisin olen välillä kontallaan tyynyläjä vatsan alla kun se tuntuu jonkin verran helpottavan oloa. Silti parahtelen aina kun nousen ylös sängystä tai lattialta. Jatkuvaa kiputilaa voi koettaa hillitä myös hieronnalla ja vyöhyketerapialla. Jos tilanteesipitkittyy kuten minulla niin hommaa ihmeessä siivous ja lastenhoitoapua. Voin vakuuttaa, että muussa tapauksessa väsytät itsesi.

 

Aikaisempien raskauksien jälkeen en ole ollut alla päin tai masentunut, mutta tällä kertaa voin vakuuttaa, että jos jokin menee pahasti pieleen leikkauksessa tai vauvasta tulee esim. kirkuva koliikkilapsi (kuten 2. laspeni) niin hermoni eivät varmasti kestä. Onneksi mieheni on mahtava, osaa tukea ja lohduttaa. Joinain öinä olen itkenyt ja nauranut tilanteelleni vuoron perää. Tekipä mieli tintata kuonoon erästä lääkäriä joka sanoi, että "Nämähän on nyt vaan näitä raskausaikaan luonnollisesti kuuluvia "pikkuvaivoja" jotka menevät sitten ohi aikanaan." Melkein kysyin siltä, että missä muussa sairaudessa ihmisen on hyväksyttävä mukisematta 6kk jatkuva kiputila ilman kivunlievitystä?

 

minulla lantionlöystymistä ei ottanut "todellisena" vaivana kuin yksi työterv.lääkäri joka totesi että fysioterapiasta saattaisi olla apua mutta työpaikkani ei sitä korvaa... :/ sain muistaakseni viikon s.lomaa ja toteamuksen että pitää vaan kestää ja tulla hakemaan aina sit uutta s.lomaa.
mutta mutta,muut lääkärit eivät sitten paljoa korviaan lotkauttaneet, sanoivat että kuuluu raskauteen..argh onneks menin lopulta terv.keskuksen lääkärille jolta sain loppuajan s.lomaa ennenkuin ä.loma alkoi. kivut alkoi mulla rv 20.

panadolia (1000mg) napsin ihan hulluna aluksi,ei auttanut. kävellen ei meinannut päästä edes lähikauppaan,puhumattakaan lenkistä. kotona astioiden pesukin piti hoitaa tauotettuna.
tukivyö ei mulla auttanut. onneks kivut hävis (melkein heti)kun synnytti...22 viikkoo niitä saikin kestää... saas nähdä millaista tuskaa on mahdollinen seuraava raskaus.

ainiin, lääkärit vielä sanoivat että pitäis yrittää pysyä liikkeellä,ei saa jäädä pelkästään makaamaan. aika vaikeeta oli kun kaikki liikkuminen sattui, mutta sattui myös makaaminen.
yks liike joka auttoi oli kontallaan olo tyynyjen kanssa ja kun nojasi etukenossa esim. ikkunalautaan ja pyöritteli lantiota.
yöt meni tuolloin 1,5-2 tunnin pätkissä.

 

Ompa tuttua tekstiä.
Ekassa raskaudessa vaiva iski n joskus puolivälin jälkeen, toisessa oli liki alusta saakka ja nyt on tullut taas. N 20vk eteenpäin on jomottanut ja tosiaan yöt on risaisia, onneksi päivisin pystyy levätä. Heti huomaa jos on siivonnut tms. niin on kyllä kipee. Tyynyistä on ollut aika paljon apua ja sit hieronnasta. Ei vaan aina viitsis olla miestä pyytelemäs. Välillä on parempia päiviä, eikä satu oikeestaan lainkaan.
Sängystä täytyy nousta hyvin varovasti ja hitaasti.