Lähimpien (sukulaisten) reaktiot...

Miten teidän lähimmät sukulaiset/ystävät ovat reagoineet keskenmenoonne? Minusta tuntuu että varsinkin miehen puolelta jotenkin meitä vältellään Huomenna olisi sukujuhlat (ristiäiset) ja mies oli varoittanut tyrkyttämästä mulle vauvaa syliin kun en pysty vielä siihen, olisivat saattaneet tehdäkin niin. On muutenkin jotenkin sellanen olo että he eivät halua edes soitella, jotkut eivät vastaa viesteihini/puheluihini tai sit saa monta kertaa yrittää ottaa yhteyttä.

Onkohan tää nyt mun höyryämistä vai oikeastiko aikuiset ihmiset välttelee ihan kun mulla ois joku tauti :'(

 

Ehkä se on heille vain hirveän hankalaa lähestyä teitä, eivät haluais olla tökeröitä, mutta toisaalta eivät tiedä mitä sanoakaan. Mulla taas on hirveen huono omatunto välillä, jos aukasen suuni ja puhun haluavani kolmannen lapsen yhden tutun pariskunnan lähellä, jotka ovat 40v eivätkä ole koskaan saaneet lapsia.

 

kutku, voihan se olla noinkin. Kyllä niitä sammakoita onkin loikkinut monenkin suusta (ja teoista) Mutta mun mielestä olis silti kiva jos ihan muusta puhuttais, eikä tarttis koko aikaa miettiä mitä sanoo. Ei mun kanssa tarviis puhua keskenmenosta, moni on kysellyt ihan ihme juttuja siitä asiasta ja ei ihan intiimimmät asiani kyllä heille kuulukaan :/