vierailija
En tavoittele loppuelämän haaveita, koska kukaan ei tulevasta absoluuttisesti tiedä tai tiedä päiviensä määrää. Mitä tavoittelen on elää ja kokea rakkautta ihmisen kanssa, joka on niin rakas että mielelläni näkisin hänet siinä niin kauan kuin elän. Enkä siihen lähde kevyesti tai ajatuksella sen olevan vain väliaikainen kosketus ja parin päivän hauskaa from the get go. Vaan tunteen ja toivon osalta tosissaan, koska rakastaa, on tärkeä, vaalii sydämessään eikä vain kertakaikkiaan halua olla ilman. Jos se kestää loppuelämän, niin mikä sen suurempi lahja. Jos ei, mutta on edes oltu tosissaan ja rakastettu, niin mikä sen suurempi lahja. Eniten surettaa se jos ei edes pääse kääntämään sitä korttia. En haluaisi rakkaudessa jossitella tai jättää tekemättä, vaan katsoa päivä kerrallaan kestääkö ja kukoistaako se.