Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset heinäkuussa

Jee, uusia! Tervetuloa lämpimästi myös Valkolilja ja Piip ja onnea plussista! :flower:

Valkoliljalla on ihana pyöreä masukumpu! Ja pinon ekat kaksoset, voi vitsi! Tunnetko muuten liikkeet jo? Oon ehtinyt miettiä kaikkee järkevää kaksosodottamiseen liittyvää, kuten että mahtaako ne monotella toisiaan siellä masussa kovasti? Mulla riittänee muitakin järkeviä kysymyksiä kaksosista, mutta palailen niihin myöhemmin. Toivottavasti supparit helpottaa. Samaa toivon Delfikselle!

Nuutti, niitä negatiivisia ajatuksia on varmasti ihan kaikilla odottavilla äideillä ja kun maalaisjärjelläkin ajattelee, niin on ihan luonnollista näin suuren muutoksen edessä tuntea ihan kaikkea mahdollista! Välillä sitä itsekin miettii, että olikohan tää nyt ihan järkevää ja ollaanko me riittävän vastuuntuntoisia hoitamaan tätä meille tulossa olevaa vauvaa ja osataanko me hoitaa sitä jne. Kai se on vaan sitä äidiksi ja isäksi valmistautumista. Sulla on kyllä päivät vähissä. Pidähän meidät ajan tasalla mahdollisista suppareista.

Piki, hienon pinon oot kyhännyt!

Kiva kuulla, että Salome sai migreeniin jotain kunnon lääkettä, joka on turvallista käyttää. Tietty sitä toivoo, ettei koko lääkkeellä olis mitään käyttöä.

Kvartti ihana kuulla kuulumisia ja voi ihme, miten suloinen Helmi sulla onkaan! Tuli ihan älytön vauvakuume, kun näin tuon tyttäresi kuvan. :heart:

Omaan napaan ei mitään ihmeitä. Äiti oli sitä mieltä, että kyllä sen mun masun jo huomaa. Mieskin aamulla tuumasi, että kyllä se nyt jo alkaa pyöristyä. Ehkä mun siis pitää päivittää tuo profiilin masukuva lähipäivinä, kun musta itsestäkin tää masu tuntuu jo paljon pyöreemmältä! Mun masun kokoa on kyllä analysoitu paljon! Sain muuten äitiltä lahjaksi manducarepun, jota tuossa sovittelin pehmolelun kanssa päälle. Vaikutti oikein hyvältä, kun mä luulen, että oon liian laiska kantoliinaihmiseksi. Onko muilla suunnitelmia liinojen/reppujen suhteen?

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Rosehip ja pampula 30+2

 

:wave: :wave: Mooooi ja tervetuloa Valkolilja ja Piip (vielä uudestaan)! On niin kivaa, kun porukka lisääntyy ja meitä loppu- ja alkuvuoden poksahtajia on jo kunnon jengi!

Tekstiä on tullut aika paljon, luen myöhemmin niitä ajatuksella. Nyt tulin lähinnä tervehtimään ja katsomaan, onko joku heinäkuisista ottanut varaslähdön.

Mökillä oli ihanaa, nyt kun oli niin hienot säät. Ja sain siellä myös ensimmäiset potkut :heart: . Jee! Neuvolassa oli kaikki hyvin, vauvan syke 152... viimeksi oli 150... uskotteko te niihin tyttö- ja poikasykkeisiin?

Kylläpä Helmi on suloinen! Ja Rosehipillä on hieno maha! Selvästi näkee pyöristymän, mutta kyllä sulla varmaan on omat sisäelimet pakkautuneet aika tiiviisti antaen Pampulalle tilaa. Mitäpä ei äiti tekisi....

:heart: :lla Ada poks 17

 

rosehip, jos saa udella niin paljonko sinulla on paino noussut raskauden aikana? ja muutkin saa kertoa, mua kiinnostaa! itellä ei ole vielä yhtään, se onkin ihan hyvä koska vaikka normaalipainoinen olenkin niin siellä ylärajoilla.

olen tässä muutaman viikon miettinyt kauheasti kaikkea synnytykseen liittyvää (hyvissä ajoin ), erityisesti kivunlievitystä. helsingin sanomissa on käyty aika kiivasta keskustelua aiheesta puolesta ja vastaan, ja haluaisinkin kuulla teidän mietteitä aiheesta, etenkin ne joilla h-hetki on jo lähellä tai vauva jo maailmassa. olen lukenut jonkun verran "luomusynnytyksestä" ja se kiinnostaa minua aika paljon. kuitenkin on epävarma olo, koska olen ensikertalainen ja eihän sitä voi oikeasti tietää millaista tuskaa synnytys on ennen kuin kokee sen. että olenko vain naiivi kun kuvittelen että siitä voisi selvitä tai edes kannattaisi yrittää ilman lääketieteen tarjoamaa helpotusta. en pelkää synnytystä enkä kipuakaan, lähinnä synnytyksessä minua arvelluttaa se, onko tilanne hallinnassani ja kuunnellaanko minua vai olenko täysin henkilökunnan varassa ilman omaa tahtoa. hesarin keskustelussa on ärsyttänyt molempien leirien mielipiteiden jyrkkyys tyyliin "luomusynnyttäjä saa aidon yhteyden lapseensa ja on sankariäiti, kipu karaisee" ja toisaalta "on hullua olla ottamatta kivunlievitystä, sama kuin alettaisiin tehdä leikkauksia ilman nukutusta ja kipulääkkeitä". argh, ihmisten on niin vaikeaa yrittää ymmärtää toisenlaisia näkemyksiä, että pakko heti alkaa kärjistää ja mustamaalata toista. itse en todellakaan kuvittele että kivunlievitys tekisi minusta huonomman äidin, yritän vain vertailla vaihtoehtoja. toisaalta eihän tämäkään olen joko-tai-päätös, voinhan kieltäytyä epiduraalista ja kokeilla esim ilokaasua jos se sopisi minulle.

kertokaa mietteitänne aiheesta, ja kirjallisuusvinkkejäkin otetaan vastaan. toistaiseksi olen vain lukenut lehtiä ja nettiä, mm synnytyspuolen ketjun tarkoituksella luomusynnyttäneistä.

salome rv 14+1

 

niin ja ada, onnea potkuista!

 

Salome, mun viime punnituksesta on jo yli kuukausi aikaa (kotona en käy ollenkaan), mutta silloin 26. viikolla oli painoa tullut vasta 3,5kg. Veikkaan että nyt sitä on tullut ehkä joku 6kg lähtöpainoon, sen verran isolta alkaa tuo kohtu tuntua ja kyllähän se pikkunenkin painaa jo puolisentoista kiloa. Pelkästä verimäärän lisääntymisestä taitaa muuten tulla pari kiloa lisäpainoa, jos en nyt ihan väärin muistele. Ja sitten tietysti kohtu, lapsivesi, istukka, turvonneet rinnat jne painaa. No, mun tissit ei oo mitään kasvupyräystä ottaneet, ehkä vain vähän täyteläistyneet. Neuvolatäti sanoi mulle alussa, että painoa saa tulla helpostikin 12kg eikä oo vielä yhtään liikaa. No, sitä tulee sen verran kuin on tullakseen..

Tuosta synnytyksestä.. Mä oon tainnut täälläkin hehkutella, miten hienoa musta on päästä kokemaan moinen tapahtuma. Mä oon lukenut valtavasti synnytystarinoita ja kattonut tosiaan kaikki ohjelmat, joissa käsitellään synnytystä saadakseni mahdollisimman paljon tietoa aiheesta. Oikeestaan se tärkein pointti, minkä noista kirjotuksista/ohjelmista oon saanut, on se, että joka ikinen synnytys on erilainen eikä siihen omaan kokemukseen voi oikein valmistautua mitenkään etukäteen, paitsi ehkä jos on suunniteltu sektio. Toivon kovasti, että saan synnyttää alakautta, mutta sitäkään ei voi tietää tuleeko matkan varrella eteen esim. hätäsektio. Kivunlievitykset otan ilman muuta vastaan, jos siltä tuntuu ja jos on mahdollisuus saada niitä. Kovin nopeissa synnytyksissähän ei esim. epiduraalia ehditä välttämättä edes antaa. Musta tuntuu siltä, että on hurjasti porukkaa, jotka ajattelevat tosi mustavalkoisesti kaikesta äitiyteen liittyvästä; oli se sitten synnytyksen kivunlievitykset, synnytystavat, imettäminen, vaipat, vauvan ruoat jne. Oma mielipide tuntuu olevan se ainoa oikea ja toisinajattelijat lynkataan. Miks ei voi hyväksyä sitä, että ihmiset, äidit ja vauvat on erilaisia ja se, mikä sopii itselle, ei välttämättä sovikaan toiselle... Nää on hirveen herkkiä asioita ja kaikenlaisella kärjistyksellä saa helposti tosi pahan mielen toiselle.

Ada, onnea täältäkin potkuista ja poksuista! Hui, kun säkin oot jo pitkällä! Enää 3 viikkoa puoleen väliin!!

Niin ja Salomelle vielä onnea ekan raskauskolmanneksen selättämisestä!

Rosehip ja pampulapompula 30+5

 

Kiitoksia Helmin saamista kehuista, lenkkarit on juoksuhullun vaarinsa ostamat ja pitäähän niitä pitää aina kun muistaa ennen kun jäävät pieniksi

Ada, onnea potkuista! Ne on niin ihania! (Paitsi lopussa olivat kyllä jo vähän tuskallisia...) Noista sykkeistä sen verran, että Helmillä oli aina aika korkeat sykkeet (n.150), joten meillä ainakin piti paikkansa. Mutta otos on kyllä tässä mun henkilökohtaisessa tutkimuksessa n=1, joten tuskimpa tuosta kannattaa kovin suuria johtopäätöksiä tehdä

Salome, mä myös hankin raskausaikana kivunlievityksestä tietoa ja ajattelin, että koitan pärjätä ilman. Mun kohdalla toi juttu meni ainakin ihan omalla painollaan sitten kun asiat etenivät, eikä etukäteen tehdyistä suunnitelmistakaan ollut juurikaan hyötyä. (Mehän jouduttiin vaihtamaan synnytyssairaalaakin kun valitsemamme sairaala oli täynnä silloin kun halusin mennä ). Tiedoista oli kyllä siinä mielessä hyötyä, että osasin vaatia lievitystä kun sitä tarvitsin. Mulla ei kyllä oikeasti olisi tullut enää siinä vaiheessa mieleenkään vetää luomuna, en halua pelotella tässä nyt mitenkään mutta kyllä se aivan sairaasti sattui. Ja tosiaan vaikka olin ajatellut, että koitan mennä mahdollisimman vähillä puudukkeilla niin tositilanteessa olin kyllä aika nopeasti itkemässä mitä tahansa mikä veisi edes osan kivuista pois. Nyt toisaalta, kun on jo kerran synnyttänyt niin luulisin osaavani arvioida kipua ja tarvitsemaani kivunlievitystä paremmin kun ekalla kerralla. Mutta kuten Rosehip sanoi, tämä kuuluu niihin tosi yksilöllisiin asioihin, eikä varmasti ole mitään kaikille toimivaa tapaa. Ja varmasti tosiaan saman henkilön synnytyksetkin ovat erilaisia, joten saa nähdä pitääkö toi mun kivunarviointikaan paikkaansa jos joskus vielä synnytän.

Mutta en usko että kivutonta synnytystä onkaan (vaikka mun kaverilla kyllä meni epiduraalien ajoitukset niin nappiin että se sanoi sen olleen vain vähän epämukavan tuntuista...). Mua kyllä sattui kauan (synnytyksen kesto 27h, ponnistus 2h) ja paljon kivunlievityksistä huolimatta, mutta kaikki se unohtui oikeasti sillä silmänräpäyksellä kun vauva syntyi! Ja voisin tosiaan vaikka heti kokea sen kaiken uudelleen, niin mahtavaa tunnetta ei olekaan kun se kun näki masuvauvan ensi kertaa! Vaikka oikeasti ihan ensimmäinen tunne mulla oli hepotus siitä, että synnytys on ohi Mutta ihan mahtava voittajaolo oli, sitä ei voi kyllä sanoin kuvailla :heart: Ja itseasiassa on edelleen, tosi ylpeä olen vieläkin suorituksestani, vaikka kivunlievitystä käytinkin

 

Moi kaikille ja kiitokset tervetulotoivotuksista!

Voi rosehip, miten älyttömän suloinen maha! Mäkin haluaisin tollasen, mutta veikkaan, että noilla vikoilla olen kaukana tuosta. Mulla on kapea lantio ja lyhyt selkä - siskollani, jolla on kutakuinkin samanlainen ruumiinrakenne, on aina ollut ennätyssuuri raskausmaha.

Onnea Adalle potkuista! Mahtaa olla hurjan tuntuista.

Mulla on eka neuvola perjantaina. Jännittää, enkä malttaisi odottaa! Toivon kovasti, että terveydenhoitaja toteaa mulle suureen ääneen, että vauva on tulossa, sillä nyt tuntuu, että olen varmaankin kuvitellut koko jutun. Siis siitä huolimatta, että olen kyllä sitten kuvitellut aikamoisen pahoinvoinnikin siinä sivussa. ÖRGH! Superetova olo alkoi vajaa viikko sitten ja siitä asti on melkein koko ajan ollut pakko mutustella jotain. Toivottavasti tämä syöpöttely ei jatku pitkään eikä syökse painoa räjähdysmäiseen nousuun.

Salome, en uskalla vielä ajatella ihan synnytykseen asti, mutta tuo kivunlievitys on silti tosi kiinnostava aihe. Veikkaan, että ottaisin lääkkeet vastaan tarjottaessa. Mutta sitä olen miettinyt ihan tosissan, antaisinko leikata synnytyskanavaa suuremmaksi (tälle on varmaan jokin ihan virallinen termi, mutta en muista, millä sanoin siistä on puhuttu). Olen kuullut, että luonnollinen repeämä paranisi nopeammin, vaikka se eteneekin kontrolloimattomasti. No, näitä ehdin vielä pohtia, kunhan nyt ensin tämä eka neuvola on selätetty.

Mä oon noista syömisistä muuten ihan kummissani. Kuka tietää, saako lämminsavukalaa tai esim. kylmää loimulohta syödä? Entä ei-vakuumipakattua kylmäsavu- tai graavilohta? (Tarkoitan tällä siis joko tiskiltä suoraan ostettua tai itse tehtyä.) Syön yleensä ihan hillittömän paljon noita raakakypsennettyjä kaloja, joten nyt onkin suunniteltava koko ruokavalion perusta uusiksi.

:heart: piip n. 6+6

 

Heippa kaikille!
Kasassa vielä ollaan!
Kirjoitin äsken piiittkään tarinan ja senkö takia se sitten hävisi bittiavaruuteen?? En jaksa enää kirjoittaa uudelleen koko tarinaa.

Piip- tuo kala-asia on minullakin lähellä sydäntä. En ole syönyt raskauden aikana ollenkaan graavattua kalaa enkä myöskään kylmäsavustettua kalaa, vaikka se olisi tehty kotona ja vaikka tietäisin sen kylmäketjun. Siinä on listeriariski kuitenkin olemassa. Toki listeriariski on olemassa myös omassa jääkaapissakin, että aina kannattaa katsoa mitä syö ja millaisilla päivämäärillä varustettua ruokaa. Ja onko salaatit pesty yms. Toiset vauhkoavat toisesta asiasta ja toiset toisesta, sit toisessa asiassa tulee joustettua ja toisessa oltua tiukempi. Tällaisia me ihmiset olemme. Yhdessä ketjussa laitettiin viestiä, Espoon kaupungin ohjeet raskaana oleville ja Oulun kaupungin ohjeet. Näissä molemmissa oli poikkeamia. Onko niin, että Oulussa syödään toisella tavalla kuin Espoossa... Elintarvikeviraston sivuilta pitäisi löytyä ns. virallista tietoa syöntisuosituksista ja rajoituksista.

Rosehip - ihana masukuva sinulla! Minä en saanut liitettyä omaa kuvaa tuonne profiiliin useasta yrityksestä huolimatta. Olikohan liian iso kuva? Pienensitkö sä sitä jotenkin ennen kuin liitit sen tuonne?

Ada- ONnea potkuista! Ne on niin ihania! :heart:

Mukavaa lomaa kaikille lomalaisille! Toivottavasti kelit tästä hiukan lämpenisi niin olisi kiva tulla kotiin vauvan kanssa, jotta pääsisi heti ulkoloimaan.
Nuutti ja Ville Vallaton 38

 

salome: Voithan sinä pyrkiä luomusynnytykseen. Jokaisellahan tuo kokemus on kuitenkin erilainen. Mutta ota tosiaan myös selvää erilaisista kivunlievitys keinoista, jos sitten jossain vaiheessa haluatkin turvautua niihin. Omalla kohdalla kävi niin että epiduraali ei puduttanutkaan kuin toisen puolen ja loppui juuri ennen ponnistusvaihetta. Synnytys kivuliaampi kuin olin ikinä uskonutkaan. En nyt pelotella halua, mutta aina kannattaa olla se b-suunnitelma, jos asiat eivät menekkään niinku oli toivonut. Toisaalta nuo kivut unohtuvat melkein saman tien kun saa vauvan syliin, tai ainakin muutaman viikon sisällä =) .

Ada: Onnea potkuista :heart: !

Mulla on alkanu ihan järkyttävä pahoinvointi. Pojasta ei ollu kyllä lähellekkään tämmöstä. Oksentamassa ei onneksi ole vielä tarvinut käydä, mutta ei se kaukana kyllä ole. Joskohan sieltä olisi prinsessa meille tulossa kun oireet on aivan erilaiset kuin edellisessä =) .

 

kiva kuulla muidenkin synnytysaatoksia. tosiaan tässä vasta tunnustelen ja mietiskelen, haluan olla selvillä vaihtoehdoista. en tosiaan ajatellut valita tiukkaa linjaa, vaan tuntemusten mukaan mennään ja avoimin mielin, kun sitä kivun määrää ei voi etukäteen arvailla. varmaan yritän pysyä luomulinjalla, mutta itken sitten heti ekassa käänteessä että kaikki napit ja piikit tänne heti nyt... mut mieli saattaa muuttua tässä vielä monta kertaa. mulla ei ole mitään hajua edes miltä supistukset tuntuu, onko niissä mitään menkkamaista vai onko se jotain ihan muuta? ja en mä pelästy, olen lukenut kilokaupalla synnytyskokemuksia ja haluankin nimenomaan kuulla kuinka kauheata se voi olla. rosehipin tavoin odotan kyllä tosi innolla synnytystä, niin kamalaa kuin se oliskin, on se kuitenkin varmaan hienoin juttu mihin ihminen kropallaan pystyy. ajattelin äitiäkin vielä jututtaa aiheesta, meillä on tosi samanlainen ruumiinrakenne ja raskauskin tuntuu menevän aika samoja linjoja kuin äitillä. toki eihän sitä tiedä, ehkä mun synnytys on ihan erilainen kuin äidin kokemukset, mutta kai siltä jotain vinkkejä sais. sen kolme synnytystä on ollu suht iisejä, etenkin mun, joten toivossa on hyvä elää.

nanna, tsemppiä pahoinvoinnin kanssa!

täällä kärsitty taas migreenistä, voi luoja jokaviikkoista iloako tämä nyt on...? lääke auttoi särkyyn, mutta aloin voida todella pahoin ja oksennella. olisin jo niin valmis kesälomalle, mutta vielä pitää reilut kaksi viikkoa kärvistellä toimistolla. :headwall:

 

Moikka!

nanna, tiedän, miltä susta tuntuu! :x Mulla on oksennus pyrkinyt ylös aamuisin, mutta ei ole vielä tullut ihan ylös asti. Toisaalta tuntuu, että tämä paha olo ei menisi ohi oksentamalla vaan on pakko koko ajan syödä, jotta helpottaa. Mä olen nyt ottanut tavaksi syödä vähän jo ennen sängystä nousua ja sitten pieniä määriä koko aamun ja päivän ajan, niin on vähän helpompaa.

Mies on ollut ihan äärimmäisen pitkähermoinen. Meillä on muutto juuri takana ja se otti kyllä ihan hirveästi mun voimille. Pahoinvointi alkoi ensimmäisenä aamuna uudessa kodissa, ja tavarat olivat tietysti vielä ihan sikin sokin laatikoissa. Asunto oli aika huonosti siivottu, joten ihan ensimmäisenä oli pakko siivota kaikki kaapit ja nurkat, mutta mä en pysty nyt yhtään kestämään pesuaineiden hajuja. Mies on niitä iltaisin siivoillut ja mä oon maannut suljetun oven takana ja pyytänyt sitä tuomaan mulle purtavaa. :ashamed: Yhtään valituksen alkuakaan ei ole kuulunut! :heart:

No, nyt on ollut jo joitain vähän parempia iltoja, ja muuttohommat on vielä siinä määrin kesken, että mäkin ehdin vielä toivottavasti kantaa korteni kekoon tässä asiassa.

Kiitos, Nuutti, kalakommenteista! Ehkä mä nyt sitten vältän noita graavi- ym. kaloja kokonaan. (Pitänee vaan kohta sitten kertoa lähipiirille raskaudesta - mulle tarjotaan melkein aina kylässä kalaa.)

Nyt takaisin töihin...

:heart: piip

 

Ai niin! Monta kertaa olen jo unohtanut: SUURENSUURET onnittelut Kvartille näin jälkikäteen supersuloisen pikku olennon synnytyksestä! Ihana Helmi!

:heart: :heart: :heart:

 

Piip, mä oon kyllä syönyt hyvällä ruokahalulla raakakypsennettyjä tuoreita kaloja. Vakuumipakatut oon jättänyt pois, mutta muuten kyllä maistuu. Lämminsavu- ja loimulohihan taitaa olla ihan kuumentamalla kypsennettyjä, joten niissä ei mun käsittääkseni listeriariskiä pitäis samalla tavalla ollakaan. Ja tosiaan, kuten Nuutti mainitsi, listeriariski on olemassa ihan missä vaan, jopa omassa jääkaapissa. Eli kannattaa käyttää maalaisjärkeä näissä syömisasioissa, tai muuten sitä ei voi syödä oikein mitään.. Ja jokainen tekee omat päätöksensä siitä, mitä syö. Tosiaan, suositukset vaihtelevat jopa Suomen sisällä ihan hurjasti. Veikkaan, että jossain Ranskan maaseudulla mammat popsivat tyytyväisenä camembertiä kitusiin punaviinilasillisen kanssa.

Nuutti, mä laitoin sen kuvan ihan sieltä profiilin kuvan browse -kohdasta. Otin sen webkameralla, joten se tuskin kovin suuri onkaan... Kokeile vielä, olis kiva nähdä sun masu! Muutenkin musta on tosi hauska katsella noita masukuvaketjuja, ihmisillä on niiiin erikokoisia masuja ja kaikki aivan ihania.

Nannalle ja Piipille vielä jaksamisia pahoinvointien kanssa!

Täällä vaavilla tuntuu olevan monta kertaa päivässä hikka! Lisäksi se tykkää vaihtaa asentoa vähän väliä ja kun se ei ole enää mikään ihan voipaketin kokoinen, se asennonvaihto todellakin tuntuu ja näkyy.

Muoks: Yritin vaihtaa tuota omaa profiilikuvaa äsken, mutta sivusto ei jostain syystä suostu yhteistyöhön. Saan joko poistettua olemassaolevan kuvan tai lisättyä siihen sen vanhan. No, olkoot ilman hetken aikaa.

 

Moikka!

Tulin kurkkimaan tänne odotuspuolelle välillä. Meidän poika on nyt 8,5 kk vanha, opettelee vähitellen konttaamaan, kädet jo menis mutta jalat ei ymmärrä sitä hommaa vielä.

Kivunlievitys osui täällä silmään niin päätin ihan kirjotella oman näkökulman. Varmaan se hyvin usein menee niin, että synnytystä kivunlievityksineen voi ja kannattaa hahmotella etukäteen, mutta tosiasiassa tilanne menee sitten niin kuin menee. Mulla oli kiinnostusta olla mahd pitkään luomulievityksillä ja esim. kokeilla ammetta mahdollisuuksien mukaan. Toisin kävi, kun poika pysytteli loppuun asti perätilassa. Sektiota en halunnut, eli alakautta synnytin, mutta kun perätilasynnytys alkoi veden tihkumisella, ei tullut kysymykseen tuo ammeessa makoilu ollenkaan. Alkusupistukset selvisin kävelemällä ja lämpöpussia masun päällä pidellen (sellanen joku lämmitettävä kaurapussi voisi olla kiva apu kotonakin alkuun). Sitten kun avautuminen varsinaisesti alkoi, tekikin jo mieli saada jotain lääkkeellistä lievitystä. K-SKS:ssa ei ole ilokaasua tarjolla, vaan sen sijaan lihakseen pistettävä oxinorm-kipulääke. Sillä selvisin pari tuntia eteenpäin, sitten sain enää petidiinin (toinen lievempi lihakseen pistettävä ) ja lopuksi paraservikaalipuudutuksen (eikä sattunut yhtään se ponnistusvaihe tämän kanssa!). Eli aika kivasti meni ilman selkäydinpuudutusta. Vaihtoehtoja on siis olemassa, ja hoitohenkilökunta varmasti osaa olla apuna lukemassa tilannetta. Ja se välilihaviilto, johon piip varmaan viittasit, oli sitten kanssa pakko tehdä tossa perätilasynnytyksessä, mutta kyllä siitäkin paranee, ja nopeemmin kuin esim. sektioviillosta.

Mutta nauttikaahan tytöt vointinne mukaa pallomasuajasta! Sieltä se palkinto on tulossa aikanaan tavalla tai toisella.

t.Novelle

 

Rosehip - kiitos vinkistä nyt se kuva onnistui. =) Jostain syystä omalla kameralla otettu kuva ei vain liittynyt joukkoon, tällä koneella otettu kuva onnistui.

Ja olen muuten saanut tänään kastemekkonikin valmiiksi. Laitoin sen äsken pyykkikoneeseen, että ehdin silittää sen ennen laitokselle lähtemistä. Oli kova urakka, koska tein siitä vähän liian suuren haasteen itselleni. Edellisten vaatteiden ompelemisesta on tosin aikaa jopa yli 10 vuotta, että siihen nähden olen tyytyväinen lopputulokseen! Laitan siitäkin kuvan, kunhan saan sen silitettyä ja otettua kuvan.

Nuutti ja Ville Vallaton 38 + 1

 

Tervehdys taasen kaikille! :wave:

Rosehip, liikkeet alkaa tuntua jo aika kivasti. Tänään ensimmäistä kertaa mieskin tunsi ne masun ulkopuolelta. :heart: Ja kyllä, tänään juuri taas ultrassa sitä todistettiin, kun sisarukset vierekkäin (toinen rt ja toinen pt) monottelivat iloisina toisiaan. Saa esittää järkeviä (tai vähemmänkin järkeviä ) kysymyksiä, koitan keksiä vastineeksi järkeviä vastauksia.

Tänään siis kontrolli-/rakenneultra ä-polilla. Molemmilla möykeröisillä rakenteet kunnossa, vilkkaita vesseleitä ovat. :heart: Painoeroksi saatiin 100 g, mutta silmämääräisesti ovat samankokoisia. Tämän vuoksi siis seurataan kahden viikon välein, ettei vaan toinen ala varastaa toisenkin "eväitä". Toistaiseksi siis kaikki hyvin.

Paitsi sitten se kohdunkaula. On lyhentynyt kuukaudessa sentillä ja pehmentynyt, vaikkakin on edelleen kiinni. Sen ne mun supistukseni on sitten saaneet aikaan, vaikka eivät suuremmin olekaan kivuliaita olleet. Kaiketi tässä kaksosraskaudessa on muutenkin enemmän niitä riskejä tuohon, kun kohtu alkaa painaa aika reippaasti jo näillä viikoilla. Lisäksi mulla melko leveä lantio, jolloin a-vauva pääsee melko alas lepäämään. Melko kaikenkattava (ehkä liiankin yksityiskohtainen) selvitys. :ashamed: Mutta olin itse oikeassa omien tuntemusteni kanssa, hyvää ne supparit ja muut nippailut ei tuolla asialle tee. :/ Kahden viikon päästä kontrolli ja mikäli tilanne huononee, joudun sairaslomalle.

Mikäs on tilanne Delfiksen suppareiden kanssa?

Kiva tosiaan lueskella muiden synnytysajatuksia. Meillä synnytys määräytyy hyvin pitkälti alemman sikiön tarjonnasta, jos on perätilassa, joudutaan automaattisesti sektioon.

salome, mulla tullut nyt raskauden alusta painoa noin viisi kiloa. Saan jatkuvasti neuvolassa valistusta ruokailutottumuksista, koska olen melko isokokoinen jo valmiiksi eikä tarvitsisi painoa tulla kuin joku 10 kiloa, vaikka onkin tuplaraskaus... :kieh: Musta toistaiseksi ainakin tuntuu, että kaikki paino on tullut tasan tohon keskivartaloon. Ovatpa jotkut jopa väittäneet, että naama ja yläkroppa olisi laihtunut. Tai sitten se vaan näyttää siltä, kun peilaa tuota rantapalloa vasten.

Täällä koitetaan nyt sitten opetella lepäämään, että saisi tuo "värkkikin" levätä eikä tarvitsis ennen aikojaan ruveta paikkojen löystymään. Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty...


ADHD-VL & möykeröiset rv 20+5

 

Moikka

ja tervetuloa Piip!

adalle potkuonnea! Täällä on puoliväli saavutettu ja kyllähän pikkuinen möyriii, jännää kun alkaa liikkeet vahvistua, mutta ei vieläkään mitään selkeitä potkuja tule, tunnen lähinnä sen kun tämä muljahtelee ympäri, neuvolassa ei meinattu sydänääniä löytää mutta oli huippua auttaa neuvolantätiä sanomalla, että hei vaavi on nyt täällä...

ultrassa käytiin ja tämä nukkui kovasti joten jouduttiin ottamaan ultra puolentunnin kuluttua uudelleen että nähtiin liikkeet, vähän huolestutti uni, mutta kyllä hän sitten jaksoi venytellä itseään hereille. Ihana näky! Näkyi se sukupuolikin! aika jännää!

hurjalta tuntuu se, että seuraavan kerran nähdään tämä pikkuinen synnytyksessä! ja mun kaveri sanoi, että no sehän on pian, ei hitsit 4 kk menee aika nopeesti...hurjaa! Onko tähän edes valmis?

noh, kyllä kait.

oletteko te kuulleet tarinoita noista sukupuolen katsomisista, että onko ne menneet pahastikin vikaan. Kätilö sanoi ettei nyt päätään pantiksi laita mutta aika varma hän oli!

juu, mutta nauttikaa vähän viileämmästä ilmasta, meikä on pyykännyt ja siivonnut hulluna! se on tätä raskausenergiaa kai!

jaksamista

La Mer 20+1

 

Heipsis, huomasin, etten ole kirjoittanut nyt heinäkuussa vielä ollenkaan, mutta te ootte pitäneet kyllä ketjun tosi aktiivisena, hyvähyvä!

Tervetuloa ja paljon onnea Valkolilja ja piip! Mahtavaa kuulla, piip, että pitkä yritys vihdoin on palkittu! :heart:

Kalan syömisestä oli keskustelua. Minä en oo syönyt raakakypsytettyä / kylmäsavu tms. kalaa ennenkään, joten niitä on nytkin ollut helppo välttää mutta muuta kalaa oon kyllä syönyt. Esim. haukea ja kuhaa, mutta mun kalansyöntimäärät on niin pieniä, että olisi mielestäni outoa minun sitä vältellä. Ja varsinkin kun mitään elohopeakertymiä tms. ei kyllä tavallisen kokoisissa sisävesikaloissa minun käsittääkseni ole, pitäs saada jättiläishauki ennen kuin sitä pitäs pohtia... Näin siis omalla kohdallani, mutta toki nämä ovat aina itse kunkin valintoja enkä missään nimessä halua arvostella kenenkään muun valintoja!
Listeriaa oon enemmän "pelännyt" (en siis oikeasti pelännyt vaan jättänyt sen takia esim. pehmeät juustot syömättä, ja tiedän, että jonkun mielestä se voi olla ylivarovaisuutta (varsinkin sellaisten, jotka eivät ole kuulleetkaan neuvolan suosituksista)). Mutta paras vaan tehdä niin kuin oman mielen rauhan kannalta on parasta

Minulla on alkanut viime aikoina olemaan hankalaa kaikenlainen kumartelu. Ja lähes kaikki kotityöthän vaativat kumartelua, sen tulin huomanneeksi... Käsin tiskaamistakaan ei voi tehdä ihan suorassa, vaikka en mikään superpitkä olekaan, mutta kuitenkin keskimääräistä pitempi. Ja siis ehkä joku kysyy, että millä lailla kumartelu on hankalaa. Siten, että rupeaa koskemaan ylävatsaan, liekö sitten mahalaukku puristuksissa vai mitä. Viime viikolla parina päivänä siivoilin ja sit kärvistelin sen jälkeen sohvalla. Sitten ajattelin ottaa rennommin ja jättää siivoamisen vähemmälle, niin eipä ole ollut kipuakaan. Sikäli vaan harmi, että nyt mulla ois aikaa puunata tätä kämppää. Mutta tavoitteenani onkin tehdä nyt vain vähän päivässä, kyllähän se niinkin onnistuu.

Perjantaina on pitkästä aikaa neuvola, ihan odotan sitä! Sen jälkeen käynnit tihenee, edellisestä käynnistä mulla tulee nyt kuukausi.

Kelien parantumista odottaen (oonko ainoa odottaja, joka toivoo lämpimiä kelejä?),
Citrus + mahamöyrijä 30+1

 

Missäköhän hormoneissa mä oikein olen kun itku melkein pääsi Piipin onnitteluista :heart:

Mun pitää myös kommentoida tota kalojen syömistä kun ootte siitä puhuneet. Mä olin kyllä ihan ylihysteerinen noiden kanssa. Ite kuitenkin huomasin, että mulle oli helpompi olla tosi tarkka syömisten kanssa kun aina kun söin jotain vähänkään epäilyttävää (esim. Tallinnassa salaattia :ashamed: ), iski yöllä kamalat mietiskelykohtaukset enkä saanut nukuttua. Siis ihan älytöntä ja hölmöä! Helpompi oli siis olla ylitarkka niin ei tarvinnut turhasta stressata. Mulla on moni kaveri syönyt paljon löyhemmin ja ihan hyvät vauvat sieltäkin on tulleet. Listeria on kuitenkin Suomessa kuulemma tosi harvinainen. Mutta siis ite silti karsin varmaan ihan turhiakin ruokia pois, mikä kuitenkin sopi mulle. En kyllä oo varma olisinko seuraavassa raskaudessa ihan yhtä tarkka... Luultavasti olisin tai sitten taas valvoisin öisin

Rosehip, Helmillä oli myös mahassa joka päivä monta kertaa hikka, se on hassun tuntuista! Vieläkin muuten vähintään kerran päivässä nikottelee, vaikka eipä tuo näytä häntä juuri häiritsevän.

Jaksamista pahoinvoiville, se oli kyllä ihan kaameeta! Toivottavasti pääsette nopeasti pahoista oloista ohi!

 

Huomenta!
Paha olo sen kuin yltyy, yritin ottaa sängyn viereen pientä purtavaa jota vois heti ensimmäiseksi aamulla syödä, mutta ei auttanut. Noh, ainakin kaiken pitäisi olla kunnossa kun oireita riittää =) .

Tuosta listeriariskistä olitte puhuneet. Itse olin myös ensimmäisen raskauden aikana aika tarkka syömisien kanssa ja mieluummin jätin jotain syömättä kuin jäin pohtimaan asiaa kuten kvarttikin tuossa tuumasi. Luulen että menen nyt ihan vain oman mielenrauhan vuoksi suht samoilla periaatteilla.

Onko Pilvilinna vielä maisemissa vai onko meille tulossa ilouutisia =) ?

 

Heippa! Tsemppiä pahoinvoiville, auttaiskohan jäätelö

Edelleen ollaan yhtenä kappaleena, ei oo juuri mitään merkkejä näköpiirissä.

Kivaa päivää kaikille!!!

-pilvilinna ja möhkäle 39+2

 

Citrus mä odotan kans lämpimiä kelejä!:wave: Nyt on ollu niiiiiin harmaa ja sateinen päivä, että olokin on ihan tööt. Tulis nyt edes se ukkonen, mitä tänne lupailtiin.

Pilvilinna, mikä sun vointi ja yleiset fiilikset on? Joko tuntuu siltä, että vauva sais syntyä vai onko masun kans yhteiselo vielä ihan lepposaa? Tsemppiä joka tapauksessa viimeisille päiville/viikoille!

Nuutti, ihana pyöreä massu sulla! Laitahan kuvaa kastemekostakin ehtiessäsi, olis kiva nähdä! Se mun peitto on edelleen ihan keskeneränen. :ashamed:

Valkolilja, mua niin huvittaa, kun ajattelen kaksosmasuvaavit monottelemassa toisiaan masussa! Varmaan vähän myöhemmin sulla käy aika vipellys siellä, kun kaverit vahvistuvat! Siinä voi koko mamma heilua mukana, kun pikkuset ottaa kunnon matsin. Mut toivottavasti nuo supistukset nyt helpottaa. Koitahan ottaa ihan rauhallisesti.

La Merille paljon onnea puolenvälin ylittämisestä. :flower: Oon kyllä kuullut jonkun verran tarinoita siitä, että rakenneultran sukupuoliveikkaus on mennyt väärin. Haluatko paljastaa meille kumpaa teille on luvattu, vai pidätkö salaisuutena?

Nyt tulee vähän omaa napaa, eli lääkärikuulumisia. Aluksi pitää sanoa, että osu nyt kyllä omaan nilkkaan, kun oon ihmetellyt naisten valittavan sisätutkimusten kivuliaisuutta. Sattui muuten ihan prklsti eikä se edes tehnyt muuta kuin kokeili sormin kohdunsuuta! No, vaavi oli raivotarjonnassa ja tosi alhaalla, jonka vuoksi (kai?) lääkäri kehotti välttämään rehkimistä ja raskaiden asioiden nostelua yms. Kohdunsuu oli kuitenki kiinni ja kiinteä, vauvan sykkeet ja liikkeet ok ja kaikki muutenki ihan jep. Painoa on tullut nyt yht. 5,8kg ekasta punnituksesta. Sf-mitta mulla menee alarajoilla, eli oli nyt 27cm, tosin lääkäri sanoi että mulla on sen mallinen kroppa, että se kohtu jotenkin häviää sinne ja tota on vähän vaikee mitata. No, siks se maha varmaan onki niin pieni...

Seuraava neuvola olis n. parin viikon päästä, että nyt se tahti ilmeisesti alkaa tiheytyä. Edellisestä olikin jo yli kuukausi.

Rosehip ja mötkö 31+1

 

hui kuulostaa rajulta tuo sisätutkimus rosehip, aikamoista.

Juu me pidetään vallan salaisuutena sukupuoli kun tiedän että ainakin yksi mun kaveri on hakkeroinoinut mun nimimerkin täältä forumista ja pidän salaisuutena kunnes syntyy!

H

näin

mutta oishan se kiva jos vähän lämpenis, meikä vetäsee yhdet polttarit lauantaina ja ensiviikon mökkeillen! voimia tytöt!

La Mer 20+3

 

Moikka!

:flower: Kiitos kaikille, jotka kommentoitte ruokakysymyksiä. Pääsin niitä tänään kyselemään neuvolan tädiltäkin. Oli hyvä tuuri, koska meille sattui tosi mukava terkka. Mutta ehkä en syö ainakaan kaupan tiskiltä ostettua graavikalaa. Itsegraavattua voisin ehkä syödä, jos tietäisin, että kala on takuulla tuoretta.

Tsemppiä yhä nannalle pahoinvointiin! Mulla ei ole enää samanlaista oloa kuin viime viikolla. Kun vatsaa ei päästä ihan tyhjäksi niin ei ole paha olo, ja oikeastaan ainoa jäänne on se, että monet ruoat eivät mene kauhen mieluusti alas, vaan on syötävä vähän väkisin. Toisaalta tämä pahan olon väistyminen vähän huolettaakin...

Valkolilja, mua myös huvitti kovasti tuo vauvojen potkuttelu. Tuli ihan mieleen meidän kissojen painit, kun ne isona keränä potkivat molemmat yhtäaikaa toisiaan päähän.

Neuvolasta vielä: Olin vähän pettynyt, että siellä ei edes yritetty kuunnella sydänääniä. Täytyy odottaa vielä neljä viikkoa eli ultraan asti, että saan varmuuden oikeastaan jo siitäkin, että olen raskaana. Sitä kun epäilee jo omaa itseäänkin.

Olin luullut, että niitä sydänääniä voitaisiin jo näilläkin viikoilla (7+4 ilmeisesti) yrittää kuulla, mutta terkka sanoi, että hänen laitteillaan ei kuule. Nyt harkitsemme, pitäisikö sijoittaa vähän rahaa yksityislääkäriin, että saisi jotain tietoa ennen kuin tulee ihan hulluksi.

Lopuksi vielä yhteisonnittelut teille kaikille, jotka olette tunteneet potkuja / saavuttaneet jonkin tärkeän etapin kuten ekan kolmanneksen tai puolivälin tai melkein viimeisen viikon raskaudessa. Voi kun aika kuluisi vähän nopeammin, kun tuo kaikki kuulostaa niin ihanalta!

 

Hymyilen täällä itsekseni piipin mietteille, kuulostaa niiin tutulta. Mulla tosin sitten neuvolassa kuunneltiin niitä ääniä jo tosi varhaisessa vaiheessa ja sepäs sitten harmitti (ja aiheutti kasapäin turhia murheita), kun ei niiden vehkeillä mitään kuulunut ennenkuin rv 12 jälkeen. Nuo alkuviikot vaan kuluu niin tuskastuttavan hitaasti, mutta sitten se aika alkaakin lentämään. Tsemppiä odotteluun! :hug: