Lääkinnällinen hoito

Eli haluaisin kuulla kokemuksia lääkinnällisestä hoidosta keskenmenon yhteydessä. Minulla tänään todettu,että raskaus keskeytynyt viikoilla 8-9 :'( , ja huomenaamulla eka lääkkeen otto ja sit maanantaina cytotec osastolla.

Haluaisin tietää millaisia oireita teillä oli? Alkoiko vuoto heti ekan tabletin jälkeen ja miten nopeasti? Siksi tärkeää tietää, että viikonloppuna olisi sellaisia menoja, joita ei kaikesta huolimatta mielellään jättäisi pois... Mutta jos huonovointisuutta, runsasta vuotoa, niin eihän muita vaihtoehtoja ole...

Muutenkin mielelläni jakaisin asiasta kokemuksia. Minulla kaksi raskautta ja kaksi normaalia synnytystä takana. Tämä siis ensimmäinen keskenmeno ja tuska valtava! :'( :(

Elämä on rankkaa! Toivottavasti se vahvistaa :|
 
:hug: :hug: Halauksia sinulle,Pahoittelen suuresti.Itellä keskenmeno tammikuussa ja se aloitettiin lääkkeellisesti,mutta ei sitten edennyt niinkuin olisi vissiin pitänyt joten jouduin kumminkin vielä kaavintaa.
Olin kotona kun otin lääkkeet,
tarjottiin kyllä mahdollisuutta jäädä osastolla ja käydä se siellä läpi mutten halunnut,ja kumminkin sitten sinne jouduin.
Minulle annettiin yksi pilleri lääkärissä joka aloittaisi keskeytyksen valmistelun ja sitten parin päivän päästä cytotecit perään.Minulla alkoi jo siitä ekaksta pilleristä illalla kovat kivut ja vuotoa jonkun verran,seuraavana päivänä oli kanssa kipuja aikas paljon,ja vuoto myös runsasta ja soitin osastolle että mitä nyt sanoivat että ota cytotecit,ja panacodit(särkylääke) perään ja alkaa tapahtumaan,ja niin tein,minulle tuli todella huono olo ja vuoto kovaa joten lähdimme sairaalaan näytille ja ottivat siellä sisään ja seuraavana päivänä vielä kumminkin kaavintaa.
Aika kova tapahtuma minusta.Mutta monella se menee hyvin,eikä tule mitään jälkijuttuja.
Toivottavasti sulla menee hyvin ilman suurempia kipuja taikka muuta,mutta sulla se hyvä puoli että olet kumminkin sairaalassa jossa apu liki ja siellä saa hyviä kipulääkkeitäkin jos tarvis.
Voimia sulle ja jaksamisia.
Elämä on tosiaan rankkaa toisinaan,kait se joskus myös palkitseekin.
 
Pahoitteluni lineaborealis!

Mulla oli lääkkeellinen tyhjennyt 23.1. eli reilu viikko sitten. Kopioin sulle tuon juttuni alempaa Tuulimuna?-otsikolla olevasta ketjusta:


Nyt alkaa sitten kaikkein pahin olla takanapäin. Mentiin aamulla kahdeksalta sinne Kätilopistolle, sain särkylääkettä valmiiksi (panacodin ja panadolin) ja sitten emättimen pohjukkaan laitettiin neljä tablettia, joiden tarkoitus on pehmentää kohdunsuu.

Aamupäivä meni siinä istuskellessa ja odotellessa, meillä oli aivan ihana hoitaja. Joskus yhdentoista aikaan alkoi sitten vatsaa krampata, ihan samalla tavalla kun kuukautiskivuissa, kovempaa vaan. Sain heti lisää kipulääkettä. Joskus 12 aikaan sitten oli tosi kovat kivut, joihin sain kipupiikin, jonka ansiosta sitten aloin torkahdella. Vuoto ei alkanut sairaalassa ollenkaan, mutta kun kahden aikoihin päästiin kotiin (otin lisää panacodia ja nukadin yli tunniksi) niin neljältä aloin vuotaa oikein kunnolla.

Kipu tulee takaisin heti kun särkylääkkeen vaikutus lakkaa, mutta buranalla olen tässä nyt pärjännyt. Vuotoa oon yrittänyt olla katsomatta, alapesulla vaan huuhtelu aina vessassa käynnin jälkeen ja siteen vaihto nopeasti. Järkyttävä määrä tuota vuotoa kyllä on, mutta toivottavasti heikkenee viimeistään huomenna etten ihan kuiviin vuoda.

Ei siis ollut niin kamalaa kun kuvittelin, huonosti en ole voinut (kärsin kamalasta oksennuskammosta ja pelkäsin pahoinvointia kipulääkkeistä tai kivusta) ainakaan vielä. Kipu on aika kovaa, niin että vaikka on lääkitys päällä tuntuu samoilta kun kovat menkkakivut, mutta ainakin toistaiseksi tuntuu, että tämän kanssa voi pärjätä. Ja kovimmat kivut tulevat kohdunsuun aukeamisesta ja raskausmateriaalin irtoamisesta, joten koska vuotoa tulee jo reilusti, pitäisi pahimman olla takana. Yöksi otan vielä yhden panacodin ja toivon että huomenna ei enää satu tai pärjää buranalla.

Kannattaa ostaa kotiin noita Bura-Capseja, jotka vaikuttavat nopeasti.
 
Minulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys reilu vuosi sitten viikolla 8. Sikiön kehitys oli pysähtynyt viikolla 6. Olin sairaalassa päivän, jonka aikana tabletteja laitettiin useampi. Ensin aloitettiin yhdellä ja sitten kun mitään ei tapahtunut, kolmen tunnin päästä laitettiin kaksi ja taas sitten kolmen tunnin päästä kaksi. Mitään ei vieläkään tapahtunut joten pääsin panacodien kanssa kotiin. Kotona sitten illalla alkoi voimakas menkkamainen kipu ja vuotoa tuli tunnin ajan runsaasti. Olin ottanut panacodia, ja kivut eivät olleet kovinkaan pahat. Sen runsaan vuodon aikana en olisi halunnut olla muualla kuin kotona.

Mitenkään sairas en ollut fyysisesti, mutta mieli oli kovin apea useamman päivän. Tiputteluvuotoa jatkui usean viikon ajan, joten kävin yksityisellä tarkistuttamassa että kohtu oli kunnolla tyhjentynyt. Kaikki oli kunnossa, lääkäri vain sanoi että pari kuukautta saattaa hyvin olla hormonit sekaisin ja siksi tiputtelua esiintyi.

Mieli oli apea pitkään, joten voimia myös sinulle. Minua auttoi surussa kolme ihanaa lasta jotka olimme kuitenkin jo saaneet. Paras surun lievittäjä oli uusi raskaus ja nyt meillä jo tuhisee täällä suloinen pieni tyttövauva. Voimia ja halauksia! :heart: :hug:
 
Pahoitteluni! :hug:

Mulla todettiin 4.1. tuulimunaraskaus ja sain paikan päällä yhden suun kautta otettavan tabletin. Muutaman tunnin kuluttua siitä alkoi menkkamaiset kivut ja pieni vuoto, joka sitten iltaa ja yötä kohden yltyi ja kipuja oli kyllä.
Aikaisin aamulla laitoin sitten neljä tablettia tuonne "alas" ja pari tuntia siitä vuoto oli todella runsasta ja suuria hyytymiä tuli. Kivut olivat aika kamalat, supistuksia siis kovasti, niin kuin pitikin, mutta mulla oli vain Panadolia ja se ei kyllä juurikaan auttanut. :/ Tuota todella runsasta vuotoa ja supistuksia tuli noin 5 tunnin ajan.
Pari päivää olin kipeä, sitten alkoi helpottaa, mutta pari viikkoa sitä vuotoa mulla tuli.
Voimia!
 
Mulla on kaks keskenmenoa takana. Ja kummastakin kaikki on tullut ulos Mifegyne lääkkeen jälkeen. Siis sen valmistavan. Mä en kyllä suunnittelisi mitään menoja viikonlopuksi tuossa vaiheessa. Jos yhtäkkiä alkaakin kovasti supistamaan ja verta vuotamaan niin ei ole kiva olla jossain reissussa. Mä suosittelisin ottamaan ihan rauhallisesti ihan kotioloissa. Kovat kivut saattavat iskeä ihan hetkessä. Voimia tulevaan koetukseen!
 
voimia kovasti :hug: itselläni kävi samanlai maanantaina rv.9+1
aamulla tuli vuotoa,mutta kipuja ei ollut ollenkaan.Kävin neuvolassakin ,kun pyysi käymään siellä syke löytyi. Iltapäivällä sitten tuli hyytymä isompi ja alkoi vuotamaan kunnolla, kesken meni.Kävin päivystyksessä ja ultrasivat ja tyhjä oli.Antoivat lääkkeet kotiin mukaan ja käskivät aamulla ottamaan. Aamulla otin lääkkeet ja sen jälkeen vasta alkoi kivut,kun kohtu alkoi supistelemaan söin särkylääkkeitä siihen ja nyt tänään on vuotoa vielä,mutta ei kovin paljoa enään. Kahden viikon päästä on jälkitarkastus.Sain tosiaan itse hoitaa kotona ei tarvinnu minnekkään osastolle mennä.. mutta paljon nyt voimia sinulle ja koko perheellesi :hug: itselläni myös 2 normaalia synnytystä takana ja ensimmäinen keskenmeno.
 
Mua kans hirvittää tuo lääkkeillä tehtävä keskeytys. Mulla se on edessä ensiikolla ja odottelen keskeytyslupaa. Nyt on menossa 14+5 viikko, joten olen sairaalassa "synnytyspäivän" ja toivottavasti kaikki tulee ulos. Pientä en saa nähdä, koska melkein koko pää puuttuu ja varalossa epämuodostumia. Toivon vain, että se päivä olisi jo ohi. Pelottaa hirveästi.
 
Lumi-Marja otan osaa suruunne :'(
itku tuli itselläkin miten noin voi käydä,omakin juttu tuntuu jo pienehköltä tuon rinnalla.Mun mielestä lääkkeelinen tyhjennys ei ollut kamala,mutta on tietty vähän eri,kun olet sen verran pitkällä jo_Onneksi se on sairaalassa ni on hyvä hoito koko ajan.Voimia oikein paljon :hug: :hug: kyllä se auringon paistekkin vielä koittaa! :hug:
 
Mun kohdalla kanssa lääkkeellinen tyhjennys oli kamala. En muista kuinka nopeasti alkoi vaikuttamaan, mutta hyytymiä ja verta tuli niin paljon, että istuin pöntöllä, hytisin ja välillä oksensin. Olin niin kipeä ja heikkona, että minulla oli tuoli, johon nojata pöntöllä, koska en jaksanut kannatella kroppaani. Se oli järisyttävää, mutta pahin oli ohi yhden päivän aikana. Olin kotona, mutta oireet huomioiden minun olisi pitänyt ehdottomasti olla sairaalassa.
Mutta ystävälläni lääkkeellinen tyhjennys oli helppo, kuukautisten tapaista verenvuotoa ja thats it.

Eli toivottavasti tulee helppoversio tyhjennyksestä! Voimia !
 
Kiitoksia vastauksistanne ja voimahalauksista :hug:

Lauantaina otin sen valmistavantabletin, joka ei saanut aikaan kuin muutaman vihlaisun mahassa. Tänään menin sit suunnitellusti osastolle, jossa annettiin kahteen kertaan cytotecejä, yhteensä 6 kpl. Vasta klo 14 aikaan alkoi vuoto, jolloin päästettiinkin kotiin. Mun kivut ovat vastanneet melko pitkälle menkkamaisia kipuja, vuoto tosin ollut runsaampaa.

Kun vuoto alkoi, kohdusta kuului ja tuntui "naps" ja pieni määrä lapsivettä (?) hulvahti. Näin ainakin itse päättelin, koska aluksi oli vuoto oli kirkasta ja paperiin tais jäädä sit limatulpan jämät. Minulla viimeisin synnytys käynnistyi juuri tuohon tapaan eli lapsivedet meni kotana "naps"-äänimerkin jälkeen :/

Minusta kaikkein piinaavinta oli odottaa ja odottaa, sillä ei tiennyt mitä edessä oli. Monet itkut tuli itkettyä siinä odotellessa, onneksi oli oma yksityinen huone :'(

Sain sairaslomaa enään vain huomisen. Vaikka fyysisesti olisikin työkuntoinen, niin tuntuu, että henkinen puoli kaipaa vielä lepoa. Miten te muut palasitte normaaliin arkeen?

Jonttu79 oltiin molemmat tuolla elokuisten pinkassa, muistan sinut sieltä. Meillä siis onkin paljon yhteistä. :) Meinaatteko yrittää pian uudelleen?
 
Hyvä että sinulla ei ole ollut kamalia kipuja. Mulla vuoto loppui tänään kesti viikon.Me aiotaan yrittää heti uudelleen tilasin ovulaatiotestejä jo kaappiin valmiiksi. En aio antaa periksi :D olen niin malttamaton tapaus ja sain ohje paperin keskenmenosta ja siinä luki, että voi heti yrittää uudelleen kun vuoto on loppunut. Teillä oli kova koettelemus :hug: aiotteko pitää taukoa vai yritättekö myös uudestaan? oikein paljon voimia ja jaksamista =)
 
Ollan tässä juteltu miehen kanssa, että josko kuukauden tai pari odottelis ennen uuden yritystä. Minä kyllä myös olen aika malttamaton =)

Mietityttää vaan niin kovin, että entä jos tämä tapahtuu uudelleen... Ja toisekseen olen ahmimalla ahminut nyt kaikkia keskemenoista olevia nettikeskusteluja, että pelko valtaa mielen. Jos mies tietäis kaiken mitä mä lueskelen, niin saattaisin joutua nettikieltoon :LOL:

Eli ehkäpä "tapaamme" sinun kanssa vielä jollakin XXkuisten -palstalla :)
 
:hug: paljon voimahaleja sulle,pyydä reilusti vaan saikkua että saat ittesi kuntoon fyysisesti ja henkisestikin,iten olin km jälkeen saikulla kaksi viikkoa ja se tuli todella tarpeeseen.
Onko sinulla vielä vuotoa taikka kipuja,
Sitä tietty aina miettii että mitä jos uudelleen tulee raskaaksi käykö samoin,mutta viisaammat sanovat että niin ei välttämättä käy kaikki voi mennä myös ihan hyvin.
Miten ite jaksat tai miltä tuntuu tee niin,toivon sulle parasta.
 
Me kans mietittiin, että odotettaisi ne yhdet kuukautiset ennen seuraavaa yritystä. Vaikka malttamattomuus täälläkin vaivaa! Ajattelin kuitenkin, että koska vuoto loppui kokonaan vasta eilen, saisi limakalvo rauhassa lepäillä. Ja eihän sitä tiedä, vaikka kestäisi kauankin niiden ekojen menkkojen tulo.

Pyydä ihmeessä lineaborealis sairaslomaa jos siltä tuntuu! Mä olin loppuviikon sairaslomalla tyhjennyksen jälkeen joka tehtiin keskiviikkona, mutta koska opiskelen myös, menin kouluun seuraavana maanantaina normaalisti. Koulussa on kuitenkin erilaista, töihin en varmaankaan olisi vielä maanantaina jaksanut. Mulla on auttanut normaaleihin rutiineihin keskittyminen, surullinen olo tulee usein silloin kun oon yksin kotona eikä ole mitään hommia.
:hug:
 
hei,
minullakin on nyt edessä todennäköisesti lääkkeellinen tyhjennys. Keskeytynyt keskenmeno todettiin tänään ja olis ollut viikkoja jo 12 eli elokuussa vauvan olisi pitänyt syntyä. Olen yhden keskenmenon ja lääkkeellisen tyhjennyksen kokenut. Minä olin kotona, kun vaihtoehtona olis ollut muutama tunti tarkkailussa terveyskeskuksessa. Vähän oli silloin turvaton olo välillä, mutta nyt tiedän jo, mitä on edessä. Enköhän sen fyysisen puolen kestä, tämä henkisen prosessi vaatii kyllä aikansa.
Teille kaikille jaksamista ja valoisampaa tulevaisuutta.
 
Voimia paljon myös sinulle mimuli :hug:

Keskeytys oli eilen. En ollut oikein kovin kipeä ollenkaan. Ekoista tapleteista meni 2h50min siihen, kun enkelipoikamme syntyi. Istukka tuli sitten siitä vajaa kaksi tuntia eteenpäin. Parilla panadolilla selvisin ja olin vain hämmentynyt, miten äkkiä kaikki lopuksi meni. Kätilöä ei ollut mailla halmeilla vaikka soittelin kelloa. Pienokainen tuli vauhdikkaasti ja sain hänestä kopin, ennen kuin olisi ollut vessan lattialla. Siinä hän lepäsi kädelläni, pieni niin täydellinen poika, mitä hän vaikealta sairaudeltaa saattoi olla. Ei siinä enää miettinyt, haluanko hänet händä. Pienokainen teki sen päätöksen puolestamme.

Poika siistittiin ja saimme hänet vielä luoksemme. Otimme kuvia, juttelimme hänelle, hyvästelimme. Aika pysähtyi ja surulla ei olut mitään määrää. Tyhjyys ja ikävä valtasi mielen. Peittelin pojan kaarimaljaan tehtyyn petiin ja kätilö vei hänet pois. Lääkäri tuli vielä katsomaan, kun istukka ei irronnut. Sain lisää lääkkeitä ja lääkärikin totesi, että ihan selvä poikahan se meidän enkelimme on. Isompi, mitä ultrassa mitattiin. Noin 16-17cm. Muuten suht normaali 16 viikkoinen. Pulskempi vain vartaloltaa, kun oli turvotusta paljon.

Istukkakin tuli ulos omin käsin auttamalla, kun kellon soitosta huolimatta ketään ei tullut. Muistan ne hetket sairaalan vessassa metallipöntöllä istuen varmaan ikuisesti. No, tulipa koettua tällainenkin. Ihmettelen kyllä, miksi apua ei saanut, silloin kun sitä olisi tarvinnut.

Kaikki meni nopeammin ja ihmeen kivuttomasti. Kolmen aikaan lähdimme kotiin. Nyt olo on hyvä fyysisesti. Ei kipua missään päin. Vain henkinen puoli on jossain maanraossa, mutta jospa se sieltä kevätauringon mukana nousisi takaisin pintaan.

Kotona oli lapset vastassa ja ruoka pöydässä. Sain levätä ja itkeä itkuni. Katselin pojan kuvia ja kävimme miehen kans päivää läpi yhä uudelleen ja uudelleen. Toinen toistamme tukien kahlasimme päivän läpi ja nyt on aika alkaa parannella henkisiä haavoja hiljalleen. Vuotoa ei ole nyt sen enempää kuin menkkojenkaan aikana. Ei ollut ennen enkelipojan syntymääkään. Vasta sen jälkeen, mutta ei mitenkään mainittavan paljon.

Voimia ja jaksamista kaikille tämän läpikäyneille ja niille erityisesti, joilla tämä vasta edessä.

Lumi-Marja
 

Yhteistyössä