LA ELOKUUSSA 2013!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja laramaria
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Neukkulääkäriltä kuulumisia.
Paino viikossa +467
Hemppa 147!! Kohta pitää varmaan lähteä verta luovuttamaan ettei veri seisahdu suonissa..
Kohdunkaula kiinni, kiinteä ja 3senttiä kaulaa. Jooh, no ei todellakan mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä. Esikoisestakin oli jo jotakin kypsymistä tässä vaiheessa.
Ei tietoakaan laskeutumisesta.
Rr vähän yläkanttiin 138/88

Lääkärinä oli noin kolmekymppinen tk-lääkäri, mies. Oli vähän jotenkin vaivautunut ilmapiiri koko käynnin ajan ja itse esitin niin ylipirteää ja reipasta. (Kyllähän nyt tosta noin vaan vetäsen housut kinttuihin ja vetäsen raskauden turvottaman alapään tiskiin, vaikka kuka prätt pitt olisi tutkimassa, hehheh)

Lääkärikäynnin tuloksena oli kuitenkin sairaalan synnytystapa-arvio lähete. Ja oli ilmeisesti ottanut lääkäri varsin vakavasti kysymykseni imukuppisynnytykseen ja uhkaavaan hapen puutteeseen liittyen muutenkin kun oli laittanut myös lähetteen pelkopuolelle kätilön juttusille. Ehkä se tulee olemaan kuitenkin hyvä juttu, että pääsee vielä läpikäymään edellistä synnytystä ammattilaisen kanssa. Vaikkakin tämä pelkopolikäynti tuli vasta tänään tietooni kun sairaalalta aikoja soitettiin.

Sitten seuraa raskauteen liittymätöntä nillitystä. Taaperolle ollaan nyt muutama yö pidetty (siis minä yksin pidän) unikoulua. Tyttö on aina ollut huono nukkumaan ja nyt koko kesän heräillyt 2-5kertaa yössä. Alkuraskauden väsymyksestä johtuen päästin tytön vanhempien väliin nukkumaan ja alkoi tila toden teolla loppumaan. Muutenkin on niin kuuma ja hiki öisin ilman ylimääräistä lämpöpatteria kiinni kyljessä.
No siis siihen unikouluun. Olen ollut päiväunista huolimatta älyttömän väsynyt ja kärttyinen päivisin kun unet öisin ovat olleet maksimissaan 5 tuntia ja sekin pätkissä. Väsyttää ja uhmikseen palaa hihat. Mieslin on tehnyt 12 tuntisia päiviä töissä ja koko kotirumba on ollut yksin minun harteillani.
Onneksi tämä viimeisin yö on mennyt parhaiten eli jotakin toivoa pienestä edistymisestä saattaa olla. Tyttö siis ei suostuisi nukahtamaan omaan sänkyyn ja ainoa millä nukahtaa, on se, että kököttää huoneen oven suulla penkillä. Sitten kun luulee lapsen nukahtaneen niin tyttö pompaa ylös itkemään ja kökötys penkillä jatkuu..
 
Jatkan vielä edellistä. Olemme tehneet vastaavan unikoulun aikaisemminkin ja seuraava vaihe on siirtyä olkkarin puolelle kököttämään. Tähän olkkarivaiheeseen pääsyyn meni viimeksi noin viikko ja parissa viikossa oli omaan sänkyyn kiltisti ja helposti nukahtava lapsi. Pakkohan tämä oli aloittaa nyt ennen uutta tulokasta.

Vauvaa varten on nyt lähes kaikki hankittu. Vielä tuttipullo ja korviketetra uupuu, mutta viimeksi maitoa tuli niin tulvimalla, ettei pullolle ollut mitään käyttöä ensimmäisiin hetkiin.

35+2
 
Moi,

saa kysyä. :)

Meillä siis tuo kakkonen jo 5v ja ollut tarhassa 4vuotta. En voisi kuvitellakaan, että ottaisin sieltä pois kaikkien kavereiden luota. Lisäksi hänellä alkaa jo Viskari (esi eskari) jota odottaa innolla.

Esikoinen menee siis nyt kouluun 1lk:lle.

Me pidetään sitten lyhennettyjä päiviä tarhassa heti kun vauva-arki tasaantuu.

Lisäksi koululaisella todettu lukihäiriö ja tarvitsee siksi paljon tukea koulun aloituksen kanssa. Iltapäivisin kun kakkonen vielä tarhassa niin toivon saavani aikaa keskittyä vaan esikkoon. :)

laramaria: tiedän niin tunteen tuosta lääkäristä. Tässä raskaudessa kaikki olleet naisia, mutta aikaisemmin komea nuori mies. Mä kanssa hihittelin aivan tolkuttomasti kun tilanne tuntui niin nololta. Sitten kun menin takaisin töihin, niin eikös tuo sama lääkäri ollut vaihtanut työterveyspuolelle. :)

Tsemppiä unikoulun kanssa!

zuviliini 35+5
 
Mrs.Mom: Jaa että synttäripäivä tiedossa :) Just nyt kyllä vaihtaisin sen suhteen osia kanssasi, koska tää epätietosuus osaa olla välillä älyttömän raastavaa!!! Vaikka sitten taas kyllä olen kiitollinen, että luultavasti alatiesynnytyksellä tääkin hoituu.

laramaria: Tsemppiä unikouluun! Itse pidin sen vasta melkein 6v pojalle, siihen asti kestin 30min-1,5h nukutuksia ja öisiä viereenkömpimisiä. Tilannetta hankaloitti se, että teimme eroa lapsen isän kanssa kun poika oli n. 4v suht pitkään, ja sitäkin ennen jaksaminen ja itsetunto oli jotenkin nollassa, enkä löytänyt itsestäni sitä jämäkkyyttä, mitä unikoulu vaatii. Poika ollut siis aina huono nukahtamaan sen jälkeen, kun lähes 1v lopetin imetyksen. Siihen asti tissi oli yhtäkuin nukkuminen, tuttia ei huolinut. Koitan olla tekemättä tätä virhettä nyt uuden tulokkaan kanssa ja opettaa alusta lähtien että nuo syöminen ja nukkuminen ovat kaksi eri asiaa. Kattotaan kuin käy...

zuviliinin puolesta jännitän, miten kääntö menee. Pidä meitä sitten ajantasalla.

Hahaa, kättärillä mulla oli kans rv 30 verenpainekontrollikäynnillä komea nuori mies. Mukavakin vielä. Onneksi se oli äkkiä ohi :) En kyllä sinänsä välitä onko lääkäri mies vai nainen, kunhan hoitaa hommansa ja on asiantunteva. Jotenkin noi on mun mielestä sit kuitenkin niin neutraaleja tilanteita ja lääkärit on oikeesti nähneet varmasti jo kaikkea.

( . ) Kivuttomia suppareita enenevässä määrin, eilenkin varmaan koko päivän, jotka äityivät alkuyöksi ihan tuntuviksi, häiritsivät untakin. Aamulla kuitenkin rauhoittuvat ja sain nukuttua eli eivät olleet sitä itseään. Nyt shiatsuhieronnan päälle olo on hyvinkin rentoutunut. Annoin luvan painella käynnistys"nappuloita", ja hoitaja neuvoi mulle käsistä ne, mitä voi itsekin stimuloida, jos tuntuu että supistukset vaan tulevat ja menevät eikä homma oikeasti etene. Nyt tuntuu, että kivuttomat harkkarit taas palailee kuvioihin, mutta ei tässä vielä kyllä mihinkään lähdetä kun vesiä tai limoja ei ole näkynyt. Tosin limatulppaa en kyllä esikoisestakaan huomannut.

MeeJoo rv38+2
 
Voi vitsi MeeJoo noita sun viikkojasi. Kohta vauva jo syntyy. :)

Mäkin alan nyt tajuta, että muutaman viikon päästä meidän perheessä on uusi jäsen. (vaikka onhan tytteli jo nyt mukana masussa)

En osaa ollenkaan kuvitella vauvaa vielä, vaikka on kaksi ollut aikaisemmin. Miten sen vaan voi unohtaa?

Nytpä lähden HotYin (hot joogan venyttely) tunnille. Katsotaan tuleeko siitä mitään, vai nautinko vaan huoneen lämmöstä pötkötellen.
 
Rv38+5 neuvola takana, ja joo, onhan näitä viikkoja ja kasassa... Minusta ihan tarpeeksi! Vauvasta ei vissiin vielä.

Pää ei enää terkan mielestä heilunut, mutta sykkeet kuulu sen verran ylhäältä vielä, että varaa on tulla alemmaskin. Sykkeet vähän rauhoittuneet, vauvan liikkeet myös muuttaneet muotoaan, mutta usein tuo edelleen pönkii. Enemmän semmoista punnertamista kuin potkimista. Painoa perus +500g lisää per viikko näköjään, loppuun asti. Suht ronski olo alkaa olla. Sf-mitta on viikkoja ollut suht samoissa, ehkä puol senttiä nousua viime viikosta enää. Kaikki mitat siis OK, osa viittaisi siihen, että kauaa ei enää mene. Pää ei jaksa kohta enää kyllä, eikä kroppa :D Hemppa oli laskenu suht reippaasti, eli raudan kanssa sit loppuaika, on ollutkin verrattain aneeminen olo.

Vatsassa ja alaselässä on ajoittain sen verran häijy olo ja muutenkin vähän semmoinen alkuvaiheen oksettava olo seilaa ees ja taas. Päivä kerrallaan vaan... Neuvolakäynnille pääsen päivää ennen LA:ta ens viikolla.

Ja eikun odottamaan,
MeeJoo 38+5
 
Huomenta,

1,5h päästä aika Jorvissa. Jännittää aivan kamalasti. Oikein oksettaa.

Eka siis ultra ja vauvan asennon tarkistus ja jos edelleen pt, niin sitten käyrille+lääkäri ja mahdollinen kääntöyritys.

Mä niin toivoisin, että vielä kääntyisi, vaikka tuntuukin aika mahdottomalta. Kävin eilen kävelyllä ja vauva taisi laskeutua aika roimasti. Kamala tuska ja vihlonta alapään luissa ja muutama todella kipeäkin supistus.

Nukutteko te? Mä en oo nukkunut enää moneen yöhön. Viime yönä valvoin 03-05.30 ja viime yönä pyörin muuten vaan aivan mahdottomasti. Yritän olla ottamatta stressiä, mutta voimille ottaa. Onneksi saan päivisin nukuttua jonkin verran.

Nyt ylös, vaatteet päälle ja menoksi.

zuviliini 36+3
 
Huh, oikein jännittää sun puolesta Zuviliini mutta onnea matkaan!
Kaikki on kuitenkin vauvan parhaaksi.
Mulla on kanssa tosi outo unirytmi, herään joskus aamu 4, maha kurnii, juon vettä ja syön jotain hedelmää ja sitten takaisin sänkyyn. Eikä päivälläkään väsytä.
Ärsyttää kun voisi nukkua vaikka kellon ympäri, nyt kun siihen on vielä mahdollisuus.
Saatiin vihdoin vauvalle vaatelipasto ja nyt on kaikki silitetty ja laitettu paikoilleen. Näytin miehellekin missä laatikossa on mitäkin. Mua mietityttää, että mitä vauvalle sairaalaan mukaan, mitkä kelit on elokuun lopulla ja osaanko laittaa tarpeeksi hänelle vaatetta tai sitten
laitan liikaa. Olisi helpompaa jos olisi oikein lämmin tai sitten kylmä, mutta tälläinen välivaihe? Mitä te muut laitatte mukaan sairaalaan?
Katottiin eilen Prismassa äidinmaitokorvikkeita, niitä on luomuakin, ajattelin kanssa ostaa varalle pari tetraa.
Jään odottamaan Zuviliinin kuulumisia!
 
Zuviliini: tsemppiä ihan hirveästi! Kerro sitten kuinka meni.

Nukkuminen: En meinaa saada iltaisin unta, pyörin sängyssä hetken, sitten nousen lukemaan tai tekemään jotain. Viime yönä taisin mennä takaisin sänkyyn joskus klo 1.15 aikoihin. Heräsin kerran vessaan ja sit 7.30 ylös. Ei vaan nukuttanut. Joinain aamuina taas nukuttaa kamalasti. Usein otan aamupäivällä jatkounet kun olen syönyt ja vienyt koiran ulos, jos on ollut levoton yö. Tätä levottomuutta se vaan tässä loppuvaiheessa on. Ihan saman muistan esikoisesta kyllä.

Vauvan kotiutumisvaatteet: Jos ootte liikkeellä omalla autolla, missä lämpötilan voi säätää sopivaksi, niin elokuun lopulla varmaan pitkähihaiset bodyt ja potkarit/housut, pipo, sukat ja tumput ja siihen (ehkä) joku kevyt haalari. Jos on oikeesti kylmempi ja menee julkisilla/vaunuilla niin pussi tai peitto ton komeuden lisäksi. Itse ajattelin ottaa noi yhdet pitemmät vaatteet (+ ne asusteet päähän ja jalkoihin) ja sit haalari tai peitto, koska ollaan autolla ja matka n. 15min ja luultavasti elokuun alkupuolella on vielä lämmin.

Mistä tulikin mieleeni, että en ole vielä pakannut kassia miehelle valmiiksi. Ehkä sen voisi jo tehdä odottamaan tuohon turvakaukaloon.

Sit omaa napaa. Obsidan - tuo paholaisen valmiste. Hemppa oli laskenut siis viime neuvolakäynnillä turhan alkaiseksi, joten söin nyt kaksi päivää tuota rautalisää. Ja mikä tulos - musta ripuli ja kamalat vatsanväänteet!!! En tasan enää vedä, mieluummin mustaa makkaraa ja pinaattikeittoa siihen asti, että vauva syntyy.

MeeJoo rv39+0 ja kai se kohta ois jo menoa meille :)
 
Moi,

kuulumisia äp-polilta. Vauva tukevasti perätilassa, ei yritetty kääntää. Peppu on kuulemma jo niin alhaalla. Vauva linkkuveitsiasennossa (varpaat suussa). Painoarvio 2780g. Kohdunkaula lyhyt, pehmeä ja auki yhdelle sormelle. Vauvan peppu tuntuu kuulemma sieltä hyvin. Lapsivettä normaalisti, mutta ei runsaasti.

Kävin magneettikuvauksissa ja huomenna saan mittoja ja lääkäri soittaa päätöksestä.

Leikkausaika annetaan vko 39. Eli jos/ kun lähtee itsekseen syntymään niin kiireellinen sektio edessä.

Positiivinen kuva annettiin perätilasynnytyksestä ja niitä on ollut nyt heinäkuussa todella paljon. Mieltään saa kuulemma muuttaa milloin vaan ja pyytää leikkausta.

Luulen, että lähden yrittämään perätilasynnytystä, kun näyttää nuo paikatkin jo alkaneen valmistautua synnytykseen. Jos ei synny ennen tuota sektioaikaa, niin sitten leikataan. Tai en mä tiedä...

Eilen ja tänään on supistellut muutaman kerran todella napakasti. Nyt kun vauvalla on kaikki hyvin, niin saa tullakin ja lähteä syntymään. Ainut mikä huolestuttaa on jos menee vedet. Silloin pitäisi mennä makaamaan ja soittaa ambulanssi. Nuorin syntyi vesien menon jälkeen niin vauhdilla, että pelottaa, etten ehdi sairaalaan ollenkaan.

Jotenkin on kuitenkin helpottunut olo. Nyt tietää tarkan tilanteen. Jännää on!

zuviliini
 
zuviliinille iso hali! Varmasti epätietoisuuden hälveneminen auttaa selviämään jännistä vaiheista. Nyt sulla on ainakin eri toimintamallit ja -vaihtoehdot tiedossa. Pää kylmänä ja yrität ottaa rauhallisesti vaan.

-MeeJoo-
 
Moi,

tuomio tuli: en voi synnyttää perätilassa.

Sektio varattuna rv 39+3 ja jos lähtee syntymään ennen sitä, niin kiireellinen sektio. Sairaalakin vahtuu nyt samalla Naistenklinikkaan.

Oon ihan luhistunut. Olin jo "päättänyt" synnyttää perätilassa. Nyt ei sitten ole sitäkään vaihtoehtoa.

Tuntuu sille kun mut olisi jätetty yksin (sairaalan toimesta). Että, koita selvitä vaan.

Kamalinta on Se, että aidosti tuntuu siltä, ettei tätä vauvaa koskaan tulekaan tai sattuu sille sattuu jotain, kun kaikki muukin on mennyt aivan väärinpäin.

Kaikki Se eilinen hyvä olo on kadonnut ja ahdistus on vieläkin pahempi.

zuviliini 36+4
 
Pakko tulla vielä jatkamaan, kun oon vähän rauhoittunut. :)

Tunteet on tosi pinnassa, eikä sille vaan voi mitään.
Onko teillä kellään tietoa saadaanko supistelu loppumaan, jos synnytys käynnissä?
Mietin vaan, että miten aikovat leikata, jos supistelu on kovaa?

Luultavimmin meidän tytteli syntyy siis kiireellisellä sektiolla. Limatulppaa on alkanut nyt irtoilla ja supistelut olleet napakampia keskiviikon äp-polulla käynnin jälkeen. Olisiko tuo sisätutkimus ja vatsan painelu, kun kääntää harkittiin.
Vauvan peppu on myös nyt todella alhaalla. Paine kävellessä tuntuu kohdunkaulalla, ei enää lantion luiden päällä.

Syy sektioon on siis se, että yksi lantion kolmesta mitasta on selkeästi liian pieni. Lääkäri sanoi, että pienen lapsen voin vielä rt tilassa sektion jälkeen synnyttää. Synnytykset menneet molemmat todella hyvin, eli tuntuu hassulta, että lantio on niin ahdas. Musta se on aika leveä, näin ulkoapäin katsottuna. :)

Tänään tuli Vaavi sänkykin, jonka petasin vauvalle valmiiksi. Nyt sitten vaan koitan rentoutua ja suunnata kaikki ajatukset siihen hetkeen kun saan vauvan kotiin. Leikkauksen takia kun vauvaa en saa syliini heti syntymän jälkeen. Se on sitten miehen tehtävä.

Oliko teistä jollekin tehty sektio? Kuinka paranitte? Mikä oli vaikeinta?

Zuviliini taas
 
Ompa paljon tullut asiaa tänne kun pari päivää jäi käymättä..

Eipä sua zuviliini osaa mitenkään lohduttaa. Kirjoittele vaan paljon tänne ja jauha tuttavien, miehen ja sukulaisten kanssa asiasta. Mulla ainakin juuri puhuminen ( kaikille, ketkä vaan jaksaa ja suostuu kuuntelemaan) auttaa.

Tuntuu, että osa on jo hyvinkin valmis vauvan ulostuloon. Täällä mulla ei ole vielä edes oikeastaan alkanut synnytys jännittää. Uskon vakaasti, ettei vauva meinaa omia aikojaan ulos tulla. Esikoisen aika varmaksi sovittu hoitaja vauvan hakureissullekin on kesälomalla. Siis monen sadan kilometrin päässä enkä ole yhtään huolissaan. Itseasiassa muistin koko lomamatkan vasta tänään kun hoitaja soitti oloani ja että onko supistellut.. No ei ole.

En edes jaksa alkaa noihin lauluihin että vois tulla jo tai mikä kolmesta ässästä voisi tehota. En ole tippaakaan kärsimätön. Tietysti tuleva ultra jännittää. Haluaisin saada sukupuolesta varmuuden.

Esikoisen unikoulu jatkuu. Edistystä ei ole tapahtunut juurikaan. Ensi viikolla saan perheohjaajat kylään jos vielä jokin pieni vinkki irtoaisi.
Viime yö meni näin. Taapero nukahti puoli kymmenen. Heräsi 00:30, 02:30, 03:00, 03;20, 05:10 ja heräsi sitten kokonaan puoli kuusi.
Viisi kertaa on ollut nyt vakio noiden heräämisten kanssa ja jos tämä tahti jatkuu kun vauva syntyy.. Paska homma.

36+2
 
zuviliinille en voi nyt omasta kokemuksesta pahemmin lohtua jakaa. Lähipiirissä on nimenomaan kaks kiireellistä sektiotapausta, joista molemmat toipu tosi hyvin, vähintään yhtä nopeasti kuin minä alatiesynnytyksestä. Toinen on synnyttänyt sitten tuon jälkeen vielä ihan perinteisesti alakautta ilman ongelmia. Sektio on kuitenkin hyvin kontrolloitu operaatio ja niitä tehdään monesti juuri siinä tilanteessa, kun supparit ovat päällä, mutta vauva ei vaan mahdu tai pääse syntymään tarpeeksi nopeasti. Saisitkohan jostain jonkun kätilön kiinni, joka osaisi puhua sinulle kohta kohdalta, miten operaatio etenee? Itse ainakin haluaisin tietää mahdollisimman paljon etukäteen, jos vaan mahdollista.

laramarialla unikoulu aika vaativassa vaiheessa näköjään... Hyvä, että sulla ei vielä ole kiire synnyttämään. Olisikin hyvä, jos voisi säilyttää tuon mielentilan mahdollisimman pitkään, niin ne loppuajat eivät olisi niin turhauttavia. Mä kans viittaan kintaalla kaikille S-myyteille.

Oon ollut monta päivää jo todella todella kypsä tähän loppuraskauteen, mutta nyt 10h hyvinnukutun yön jälkeen mielikin aivan toinen! Otin jopa masukuvan päivän kunniaksi, kun olin jaksanut reippailla koiran kanssa pitemmän lenkin kuin aikoihin :) Kyllä mäkin jaksan odottaa vielä nää loppuajat, jos vaan näin hyvällä fiiliksellä saisi mennä. Hirveästi heittelee kyllä olot ja mielialat, mutta nyt nautitaan hyvän mielen päivästä niin kauan kuin sitä riittää!

MeeJoo
 
Huomenta päivää!

Kiitos tuhannesti kannustuksesta. Olen jutellut kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa ja se kyllä helpottaa. Myös mies on ollut aivan ihana ja ymmärtäväinen.

Kun eilen sain tiedon sektiosta, itkin koko päivän (myös kävelyllä ja kaupassa) ja vanhempi poikani tietenkin huomasi jonkin olevan pielessä kun oli kotona. Kysyi: "Miksi sä äiti itket?" ja mä vastasin vaan, että: " Äiti sai tänään kuulla, että vauva pitää leikata." En vaan pystynyt parempaan vastaukseen kun oma olo oli niin tuskainen. Poika tuli ja halasi, mutta ei sanonut mitään.

Kun mies ja pojat olivan illalla mökillä hammaspesulla oli poika alkanut kertoa pikkuveljelle, että "Äidin maha pitää leikata kokonaan auki (ja näyttänyt koko mahaa)" ja jatkanut "Siellä äiti nyt itkee kotona."
Oli pieni jäänyt miettimään asiaa. Onneksi mies kuuli tuon ja sai korjattua väärinkäsityksen koko mahan leikkauksesta ja mun pahasta mielestä.

Nyt mieli on jo reippaampi ja päätimme miehen kanssa, että suuntaamme ajatukset tuohon sektiopäivään emmekä mieti aikaisempaa käynnistymistä. Voihan olla, että tyttö antaa odottaa itseään kuten naisilla on tapana. =)

Tämä raskaus on ollut niin poikkeava aikasemmista, että meille on miehen kanssa jo tullut yhteiseksi vitsiksi se kuinka "hankalia tytöt ovat".

Nyt olen itsekseni viikonlopun ja teen mitä huvittaa. Ehkä vuokraan jonkin leffan tms. Ainakin nukun aina kun vaan nukuttaa. Yöllä heräilen jatkuvasti vessaan. Luulen sen johtuvan siitä, että käännyt aina selälleni nukkumaan ja sitten tulee huono olo.

Tässä mun viimeisin massukuva rv 36



zuviliini 36+5
 
Tuo MeeJoon maha alkaa olla jo aika muhevan kokoinen :)

Neuvola oli tänään.

36+3 (35+1)

Paino +389 (+467) 5kg on nyt puhki
turvotus - (+/-)
Rr 126/81 (136/86)
Pissat - (viimeksi sokeri plussalla yhden)
Sf 33 (32,5)
Rt
sykkeet vaihteli 135-160

Ensi viikolla on keskiviikkona pelkopoli ja to taas neuvola.
 
Huomenia,

kävin sitten eilen illalla NKL sydänkäyrillä. Koko päivän vauva liikkui huonosti. Laskin ensin liikkeitä tunnin ja sain juuri tuon vaadittavan 10 liikettä, mutta kaikki todella hentoja. Yleensä tytteli liikkuu reippaasti, niin että koko maha heiluu.

Soitin lisäohjeita ja pyysivät laskemaan toisen tunnin. Sain vain 8 liikettä. Pyysivät käymään, varmuuden vuoksi.

Vastaanotto oli todella ystävällinen ja osasto ihanan siisti, kun on juuri remontoitu.

Sydänäänet kuuluivat hyvinä. Ensimmäisen 20 min aikana en saanut kuitenkaan kuin kaksi liikettä, mutta sittenhän neitokainen piristyi. Yhteensä kuunneltiin 45min, että saatiin reilusti liikkeitä. Muutama supistuskin käyrille piirtyi.

Että tällainen reissu. Nyt vauva hytkyy tuttuun tapaan reippaasti massussa. :)

zuviliini 36+6
 
MeeJoo...............7.8...............poika 03
Rht.................... 9.8...............tyttö 11
Zuviliini.............. 25.8.............poika 06 ja 08
laramaria............27.8............. tyttö 11

Moi, kopioin tuon listan tuolta jostain alkuvaiheilta. Pitääkö vielä paikkansa? Miko ainakin puuttuu, mutta en löytänyt parempaa. Päivittäkää tarvittaessa. Merkataan sitten syntyneet tähän samaan listaan, onhan nyt jo meidän kuukausi. :)
 
Meille syntyi tyttö viime yönä 3550g ja 52cm, pää 34.5cm. :)

Kaikki meni paremmin kuin hyvin. Mikäli tytön lämpö on vielä toisen mittauksen hyvä niin päästään tänään kotiin, seurantakäynti sitten maanantaina.
 
Oi, onneksi olkoon Rht!
Ihan mukavan kokoinen tyttö tuli teille.
Vastaile kun jaksailet, mutta oliko sinulla synnytystä edeltäneinä päivinä viitteitä lähestyvästä synnytyksestä?
Meillä näyttäisi olevan saman ikäiset esikoiset. Olisi kiva kuulla myöhemmin, että millä mielellä esikko otti uuden tulokkaan vastaan.
 

Yhteistyössä