Kysyy asennetta selvitä yksin viikot useamman kanssa.

Ehdin juuri ennen synnytystä iloita,että yes,kerrankin mies omalla paikkakunnalla töissä, joten mullakin helpompi olla synnärillä,eikä koko ajan huoli isommista sisaruksista. Annas olla mies sai puhelin soiton,joten toiselle paikkakunnalle tuli työkomennus,matkaa niin paljon,ettei voi käydä kuin viikon puolessa välissä ja tietty viikonloppuisin kotosalla. Vauva tulee nyt 2 vko:n ikäiseksi ja toiset 5,7 ja 9.Onneksi isommat ovat omatoimisia ja muutenkin rauhallisia (välillä ei aina siltä tunnu). Viime viikolla kaikilla isommilla kova kuume,oksennustauti ym.ym.Yrittänyt kaikin keinoin varjella vauvaa,ettei hänelle tarttuisi,pelottaa sekin,koska sitten on lähdettävä sairaalaan,en uskalla eikä saakaan noin pienen kanssa jäädä kotiin. Isommilla ei enään kuumetta,mutta valtaisan kova yskä. Kyllä välillä on itkettäny,raivostuttanu ym.ym.mutta sitten olen yrittänyt ajatella,että tämä on ohimenevä vaihe,ja entisajan perheenäidit on selvinneet paljon ankeammissa olosuhteissa,eikä miehistä ole ollut apua nimeksikään.
 
kohtalontoveri täällä :wave: :wave: :wave:

meillä kolmelata ja viikot olen yksin... työmatkaa miehellä rilusti yli 300 km, jotenain vkoloput on kotona.

kaks tyttö, ikää 9 ja 7 ja nyt tä uus tuloas, pika ikää 2,5kk.

kyll vlilä on ykskätinen olo :$ :$ :$

mut näin meillä on aina ollu ja siihen olen tottunu jo :whistle: :whistle:

eipä muuta kuin mukavaa kevätä ja jaksamista sinne!!! toivottavasti pieni ei sairastu. sitä täälläkin toivotaan :saint:
 

Yhteistyössä