Kysynpä mielipiteitä, mitä tekisitte kun etäisä tekee jatkuvasti ohareita lapsen tapaamisten suhteen?

["vieras"]

Erottu on muutama kuukausi sitten. On sopimus tehty lastenvalvojan kanssa, että isä ottaa lapsen kaksi päivää viikossa. Yhtenäkään viikkona ei ole toteutunut, koska aina on joku muu meno. Eikä siinäkään kaikki, ensin lupaa, että esim. torstaina tulee klo 10, mutta yleensä peruu edellisenä iltana, että ei voikaan koska a b tai c. Ehkä tulen myöhemmin illalla, ehkä sitten pe, la tai su, en osaa sanoa. Lapsi on tietoinen ja odottaa, että isä tulee hakemaan, ja sitten viime tingassa ei tulekaan.

Tai on sovittu päivä, minä venaan kotona, tulee viestiä ja puhelua, jotain tilannetta tuli nyt, menee pari tuntia, tai sitten jopa myöhemmin viestiä, että sori en voikaan tänään. Lapsi odottaa, ja minä menen perumaan omat suunnitelmat joka kerta. Ja sitten kun itse olen jossain lapsen kanssa, ja hän ei pysty tapaamaan, niin silloin olisi hirveä hätä tavata. Mutta siis nyt tapaamiset ovat olleet tyyliin muutama tunti kerran viikossa ja sekin hyvin epävarmaa.

Mitä tässä pitäisi tehdä? Olen aina hyvitellyt lapselle, luvannut, että vietetään sit yhdessä oikein kiva päivä, mitäs kivaa keksittäis.. Mutta en kyllä tajua, miksi niin muka lapselleen omistautunut ihminen ei sen verran voi menojaan järkätä, että pystyisi omaa lastaan näkemään.

Nytkin viikonloppuna ehdottomasti halusi tavata lapsen, minä peruin omat menoni. Ja nyt hän sitten perui. Tuntuu niin pahalta lapsen puolesta.

 

["nih"]

Onko kirjooittamasi koko totuus?

Jos on, sano miehelle että alkaa pitämään lupauksensa tai ryhdyt jatkotoimiin. Selitä, miten asia vaikuttaa lapseen ja aiheuttaa sinulle harmia.

 

["vieras"]

No etpä voi oikein mitään tehdä. En kertoisi enää lapselle, että isä on tulossa jos sitten ilmaantuukin paikalle niin on iloinen yllätys. Säästäisin siis lapsen pettymyksiltä.

 

[bud]

No oliko mies suhteessa osallistuva isä? Vai onko tämä kaikki tullut totaalisena yllätyksenä?

 

["eronnut"]

[QUOTE="vieras";23908580]No etpä voi oikein mitään tehdä. En kertoisi enää lapselle, että isä on tulossa jos sitten ilmaantuukin paikalle niin on iloinen yllätys. Säästäisin siis lapsen pettymyksiltä.[/QUOTE]

Samoin. Olisin pahoillani lapseni puolesta mutta samalla iloinen omastani että saan pitää lapset.

 

[pepi]

[QUOTE="vieras";23908580]No etpä voi oikein mitään tehdä. En kertoisi enää lapselle, että isä on tulossa jos sitten ilmaantuukin paikalle niin on iloinen yllätys. Säästäisin siis lapsen pettymyksiltä.[/QUOTE] joo tätä mieltä olen. Elä kerro lapsille , ne kuitenkin pettyy ja sä joudut hyvittelemään. Sitten kun tämä isä joutuu tosiaan hakee lapset ja lapset kysyy, että miksiet hakenut silloin ja silloin, niin siinä on isällä tunnontuskia.

 

["hankey"]

voi olla että tilanne on tasoittunut vuoden päästä tai sitten ei. Viisaammat ovat minua neuvoneet, että älä jousta sovituissa päivissä ja sovi kellonaika (15 min odotatte , ei enempää ) ja jos tapaaminen ei onnistu, tapaaminen peruuntui, sitä ei siirretä. Semmoisiakin neuvoja olen saanut, että lapselle ei kannata tulevasta tapaamisesta kertoa.

Kurja tilanne, yritä vaan jaksaa.