kysymys teille nuoret äidit!?

  • Viestiketjun aloittaja wanhus
  • Ensimmäinen viesti
wanhus
kuinkas moni teistä vielä "styylaa" sen ensirakkauden kanssa jonka kanssa on tullut lapsi tehtyä?
on varmaan aika yleistä että nuoret kollit pötkii tilaisuuden tullen pakoon kun kuulee että on sattunut pikku vahinko...???
:kieh: :kieh: :kieh:
 
No mä myönnän että mies on ensirakkauteni, minä en kyllä hänen. Ollaan oltu yhdessä vasta reilu kaksi vuotta, ja tietysti tuntuu siltä, että ollaan aina yhdessä. Mä oon kuitenkin sen verran realistinen, että mistä sitä koskaan kuitenkaan tietää! Olin 15 kun tapasimme, mies mua aika paljon vanhempi. Hän varmasti jo tietää mitä rakkaus on, mutta entä jos minä en tiedäkään?
Toivon kuitenkin, että jo ihan meidän pienen tytönkin vuoksi ei olisi ero edessä missään vaiheessa. :heart:
 
mum88
hän ei ole ensirakkaus..minä olen kyllä hänen ja hän ei halua erota missään nimessä.. meillä on tosi hyvät välit oltu jo vuos yhessä :heart: pikkuinen on juuri tulossa jota rakastamme jo yli kaiken. enkä uso että eroamme..ainakin hän luulee nii en kyllä itsekkään haluaisi erota.. näin on hyvä ja toivottavasti tulee olemaan aina :heart:
 
mun mies ei ainakaan ole mun ensirakkaus, mutta yhdessä ollaan oltu 3,5v. ja lapsi on nyt 9kk. Luulisin että mies ei ole edes harkinnut lähtevänsä livohkaan. Mutta mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma joten en lähde vannomaan mitään.
 
norrsu harmaana
Voisin sanoa että "styylaan" ensirakkauteni kanssa sillä ketään tuskin olen koskaan rakastanut todella sillä tapasimme kun olin 15 vuotias :) Nyt minä 19 ja mies 26 eli eipä tämä "nuorikolli" luikkinut todellakaan mihinkään :) Suunniteltu lapsi ja erittäin rakastettu! :)
 
minja87
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.05.2005 klo 22:12 wanhus kirjoitti:
kuinkas moni teistä vielä "styylaa" sen ensirakkauden kanssa jonka kanssa on tullut lapsi tehtyä?
on varmaan aika yleistä että nuoret kollit pötkii tilaisuuden tullen pakoon kun kuulee että on sattunut pikku vahinko...???
:kieh: :kieh: :kieh:
Meille ei edes sattunu vahinkoa vaan sekä MINÄ että MIEHENI halusimme lasta. Tärppäs ja mieheni oli aivan innoissaan ja hehkutti asiaa, tyttö syntyi ja mieheni on ollut todella hyvä isä ja pysynyt minun rinnallani. Eikä taida tuosta viekusta pitkäääään aikaan mihkään pötkiäkkäään, tuskinpa ikinä =) :heart:
 
mieheni ei ole ensirakkauteni.ensirakkauteni kanssa suhde joka kesti 3 vuotta päättyi. mieheni jonka kanssa minulla on lapsi on ehkä se ensimmäinen ihan ihan oikea rakkaus.niin ja se nuoret kollit juttu ei meillä ainakaan käy.mieheni on 38 vuotias joten ei mikään kovin "nuori" kolli...
 
Adalmina
Olin 15 kun alettiin seurustelemaan, nyt ikää 19. N. kolme ja puoli vuotta ollaan yhdessä oltu =) Miehellä tulee tänä vuonna ikää 22.
Mies on ensirakkauteni ja ihana sellainen =)
Lapsi on 6kk, ja ihan suunniteltu oli. Nyt toinen tulossa, viikkoja 9.
 
tuota
miten lapsi ja ensirakkaus kuuluu yhteen?eihän ne vanhemmat äipätkään lasta välttämättä ensi rakkauden kanssa lasta tee,ja toiseks,kyllä ne vanhemmat miehetki pakoon luikkii jos vauva vahinko ja mies ei sitä halua.
t.äippä vm.75 jonka mies ei ollut ensirakkaus ja silti luikki pakoon vaikka vauva suunniteltu! :wave:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.05.2005 klo 16:02 Äiskäpäiskä kirjoitti:
mun mies ei ainakaan ole mun ensirakkaus, mutta yhdessä ollaan oltu 3,5v. ja lapsi on nyt 9kk. Luulisin että mies ei ole edes harkinnut lähtevänsä livohkaan. Mutta mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma joten en lähde vannomaan mitään.
sellanen tuli vielä mieleen kun luin uudestaan tuon aloituksen, että oli suunniteltu tapaus tää meidän apina. "päätöksen" jälkeen meni 3kk kun tulin raskaaksi.
 
Ei myöskään ole mieheni ensirakkauteni, mutta yhdessä ollaan. Raskausaikana meinasi ero tulla, minulla kun nuo hormoonit olivat aika sekaisin. Muutettiin sitten isompaan asuntoon synnytyksen lähestyessä, se jo tuntui olevan "uusi alku" suhteelle, ja nyt lapsen ollessa 5kk, suhteemme ns. kukoistaa taas! :hug:

Asiat ovat paljon muuttunut niistä ajoista kuin aloimme yhdessä olla (2,5 vuotta sitten), mutta kuitenkin rakastamme vielä toisiamme ja haluamme olla yhdessä, etenkin lapsen takia.
 
meillä poitsu sai "vahingossa" alkunsa... (kaikkihan tietää mitä siitä seuraa, kun ehkäisy jää pois...) mutta mies silti edelleen kuvioissa vahvasti mukana.. yhdessä asutaan ja seuraava lapsi jo suunnitteilla, joskaan ei vielä "työn alla"... mies on ensirakkauteni... vaikka tietenkin ihastuksia on ollut useampia...
hetkeäkään en ole pojan syntymää katunut!!! :heart: :heart: :heart:
 
no vaikkei toi meidän esikko mitenkään hirveän harkittu ollu, vaan jätettiin ehkäisy hetken mielijohteesta pois, ja tulin saman tien raskaaksi, ei kumpikaan meistä vaihtaisi tätä elämää mihinkään. toinen lapsi oli sit ihan silkka vahinko. mies on ensirakkauteni, tosin olin kyllä kerran ennen häntä luullut rakastavani jotakuta, mutta nyt sen sit tietää että eipä ollu mitään tän rinnalla. mikähän vika tässä nyt sit taas oli? pitäisikö rakastua parikymmentä kertaa ennen ku osaa rakastaa?
 
Tapasin avokin(kesällä tuleva mieheni) on lasten isä.
Tavattiin kissin chatissa -99 jouluna ja siitä se lähti.
Rakkautta :heart: Olin kyllä monen jätkän kans yhdessä mut ne oli ihastuksia.Oltiin molemmat päätetty että pidetään lapsi.
Ja ollaan onnellisia ja heinäkuussa on häät.
 
täti
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.05.2005 klo 13:24 Adalmina kirjoitti:
Olin 15 kun alettiin seurustelemaan, nyt ikää 19. N. kolme ja puoli vuotta ollaan yhdessä oltu =) Miehellä tulee tänä vuonna ikää 22.
Mies on ensirakkauteni ja ihana sellainen =)
Lapsi on 6kk, ja ihan suunniteltu oli. Nyt toinen tulossa, viikkoja 9.
moikka miten pärjäätte taloudellisesti? hyvät tulot miehellä??
 

Yhteistyössä