Kysymys teille, joilla on huonosti nukkuvia lapsia!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pulman poikanen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä on myös huonosti nukkuva poika 5-v, tosin hän on nyt ihme kyllä kuopuksen synnyttyä alkanut nukkua paremmin. Kävimme kaikenlaisissa fysiologisissa testeissä ja lastenpsykiatrillakin hänen kanssaan, ja syytä heräilyihin ei löytynyt. Siis sellaiset 5-8 kertaa normaaliyönä heräsi, ja ei nukahtanut yksin uudestaan, itku vaan yltyi. Joku psyykkinen juttu se heräily on kai ollut, koska nyt vauvan synnyttyä ne loppuivat (tai ainakin vähenivät).

Suosittelen kuitenkin hakemaan apua neuvolasta, saatte varmaan hyviä vinkkejä jos sattuu sellainen terkka olemaan joka ottaa teidät tosissaan!
 
oletko aivan varma että pienemmällä ei ole jotain allergiaa, joka esiintyy vatsakivun muodossa ja ilmavaivoina? Sillä usein ne vatsavaivat ovat vain yöllä ja aiheutta heräämisen, kun ilma ei pääse poistumaan muuten mahasta. Päivällä lapsen liikkuessa ja juostessa ilma pääsee helposti mahasta, eikä aiheuta niin kipuja, eikä lasta siis päivällä häiritse.
Koitapa muuttaa lapsen ruokavaliota pariksi viikoksi... Ei tuo 15krt yössä herääminen ole normaalia! Sehän on 2 heräämistä tunnissa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja allergisen äiti:
Sitä mä en ihan tajunnut, miten sinä ja miehesi nukkuisitte yhdessä, jos käytännössä "vahtivuorossa" oleva on kuitenkin lähes koko yön nukuttamassa lapsia takaisin? Ettehän te tuossa yhdessä mitään nuku. Toinen nukkuu ja toinen ravaa lasten luona.

Mä varmaan antaisin periksi miehelle, laittaisin tulpat korviin ja katsoisin kuinka käy.

Noinhan siinä käy. Ei se mitään yhdessä nukkumista olisi. Ja minä aivan varmasti jossain vaiheessa yötä sammuisin sinne lasten huoneen lattialle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noin tekisi mieli sanoakin, mutta eipä siinä mitään järkeä olisi. Mitä lapset siinä oppisivat jos joka toinen yö vanhempi nukkuu vieressä ja joka toinen yö ei? Miehellä on nyt tässä sellainen tavoite, että lapset oppisivat taikaiskusta nukkumaan paremmin kun niiden huoneessa ei nuku kukaan. Mutta kun ne heräilevät jo illallakin monta kertaa kun me olemme vielä hereillä...

Ainakin te näkisitte kumpi tapa on parempi. Ehkä he oppisivatkin nukkumaan vähemmillä heräilyillä? Mieti hetki, ei se ole ollenkaan huono ehdotus. Ei tuo nykyinenkään tilanne niin hieno ole ettei sitä edes kannattaisi koittaa muuttaa.
 
tsemppiä ap:lle ja toivotan parempiunisia öitä. mä suostuisin ihan mihin vaan järjestelyyn, että saisin itse parhaat mahdolliset unet. liika univelka ei tee hyvä sekään. terveisin valvottu on ja paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi pitäisi odottaa kunnes lapsi nukahtaa? Pientä auktoriteettia nyt kehiin ja lapselle ilmoitus, että yöllä nukutaan. Piste. Omassa sängyssä muita häiritsemättä. Ja piste.

Meillä aikuisten sänky on vain aikuisia varten yöllä. Aamulla kun on herätty, siellä välillä löhöillään hetki yhdessä mutta nukkumiseen on jokaisella oma sänkynsä. Jos yöllä lapsi herää, käydään toki rauhoittelemassa ja peittelemässä mutta nukahtamista en jäisi odottamaan. Isommalle voi sanoa myös huutamisesta, että jos on oikea hätä saa ja pitääkin huutaa mutta yrittää tehdä selväksi, että yöllä ei saa sisarusta tai muitakaan herättää vain siksi kun huvittaa. Kaikki palvelut sänkyyn myös ottaisin pois eli minimoisin ne pyyntöjen aiheet.

Sairas lapsi on luonnollisesti eri asia, esimerkiksi korkeassa kuumeessa jään lapsen kanssa olohuoneeseen vuodesohvalle jotta voin valvoa. Tai oksennustaudissa olevan tms. Mutta tuollaiseen en siis alkaisi vaan yrittäisin sitä peruskuviota nyt muuttaa, opettamalla lapsia nukahtamaan itse ja nukahtamaan takaisin jos yöllä heräävät. Aina se ei onnistu tietenkään, mutta ei tuokaan nyt ole mistään kotoisin että parisuhde kärsii ja aikuinen ihminen majoittuu lattialla toisten heräilyjen takia. Joskus, ei aina mutta joskus, on ihan viisasta miettiä miten olisi 50v sitten asiaan reagoitu.

Lisään vielä, että miksi ihmeessä pitäisikään totuttaa lapset siihen että aikuinen nukkuu samassa huoneessa? Ei kai se ole missään tapauksessa tavoitekaan? Kysy mieheltä olisiko hän valmis vaikka kuukauden hoitamaan vahtivuoron niin näkisitte parantaisiko se lasten nukkumista. Oletettavasti omasta makuuhuoneestanne mies ei joka kitinään heräisi ja lapsilla olisi edes mahdollisuus oppia nukahtamaan itse ilman sitä aikuista heti vieressä.

Toinen mikä tuli mieleen, olisiko teillä mahdollisuutta eri huoneisiin lapsille? Pienempi olisi varmasti unikoulun tarpeessa, ei ehkä perinteisen mutta se tähtäimenä että oppisi itse/yksin nukahtamaan. Tuota on vain vaikea opettaa jos siinä vieressä nukkuu herkkäuninen isosisarus. Käytännössä käydä rauhoittelemassa kun itkee, peitellä ja lähteä pois, minuutin päästä sama homma jos itkee jne. Joillekin samassa huoneessa toisen lapsen kanssa nukkuminen ei vain sovi, sekin on mahdollista.
 
Meillä on ollut sellainen järjestely et tyttö on tullut yöllä herättyään meidän huoneeseen nukkumaan,patja lattialla häntä varten.
Nyt siis kun yöt menee jo niin hyvin ettei hän enää herää joka yö itkemään.

Pitää perehtyä tähän teidän juttuun paremmin aamulla,nyt on pakko mennä petiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi pitäisi odottaa kunnes lapsi nukahtaa? Pientä auktoriteettia nyt kehiin ja lapselle ilmoitus, että yöllä nukutaan. Piste. Omassa sängyssä muita häiritsemättä. Ja piste.

Meillä aikuisten sänky on vain aikuisia varten yöllä. Aamulla kun on herätty, siellä välillä löhöillään hetki yhdessä mutta nukkumiseen on jokaisella oma sänkynsä. Jos yöllä lapsi herää, käydään toki rauhoittelemassa ja peittelemässä mutta nukahtamista en jäisi odottamaan. Isommalle voi sanoa myös huutamisesta, että jos on oikea hätä saa ja pitääkin huutaa mutta yrittää tehdä selväksi, että yöllä ei saa sisarusta tai muitakaan herättää vain siksi kun huvittaa. Kaikki palvelut sänkyyn myös ottaisin pois eli minimoisin ne pyyntöjen aiheet.

Sairas lapsi on luonnollisesti eri asia, esimerkiksi korkeassa kuumeessa jään lapsen kanssa olohuoneeseen vuodesohvalle jotta voin valvoa. Tai oksennustaudissa olevan tms. Mutta tuollaiseen en siis alkaisi vaan yrittäisin sitä peruskuviota nyt muuttaa, opettamalla lapsia nukahtamaan itse ja nukahtamaan takaisin jos yöllä heräävät. Aina se ei onnistu tietenkään, mutta ei tuokaan nyt ole mistään kotoisin että parisuhde kärsii ja aikuinen ihminen majoittuu lattialla toisten heräilyjen takia. Joskus, ei aina mutta joskus, on ihan viisasta miettiä miten olisi 50v sitten asiaan reagoitu.

Ensinnäkään, kumpikaan lapsista ei huuda huvin vuoksi. Kyllä sen osaa arvioida. Toisekseen, mitään palveluja eivät sänkyyn saa. Pienempi saattaa haluta juoda vettä yöllä yhden kerran ehkä kolme kertaa viikon aikana, isompi ei halua ikinä vettä yöllä. Isompi huutaa yleensä yöllä niin, että on puoliunessa tai unessa edelleen. Miten siinä puhut järkeä, ettei saa huutaa ja herättää toista? Yritetty on, joka ikinen kerta kun se huutaa. Pienempi taas ei saa vielä mitään kauhukohtauksia tms ja rauhoittuu heti kun luokse menee. Mutta tarvitsee jonkun rauhoittelemaan. Molemmille olen ilmoittanut, että nyt on yö ja nyt nukutaan. Ja sitten ne nukkuvat. Kunnes heräävät taas itkemään. Kerroppa minulle nyt yksityiskohtaisesti miten saan nuo nukkumaan yöt heräämättä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
meillä on pian viisi vuotta täyttävä, huonouninen lapsi. Pienempi sisarus ei heräile. Nukkuvat lastenhuoneessa, siis samassa huoneessa, omissa sängyissään.

Tämä 5v herää melkeinpä joka yö, ja kävelee lasten huoneesta aikuisten makuuhuoneeseen. Syynä on joko painajainen tai muuten vain herääminen. Saattaa tulla kiukkuisena ja sanoo että minä en enää nuku. Tai sitten tulee hiljaa hiipien unenpöpperössä ja nukahtaa heti aikuisten sänkyyn. Välillä me aikuiset emme edes herää kun 5v on tullut sänkyymme. Välillä heräämme. Ainakin silloin, jos 5v on nähnyt painajaista tai saanut kauhukohtauksen jolloin huutaa kuin hyeena.

Meillä kannustimet ja palkinnot tehoaa hetkeksi. Eli saatan sanoa illalla, että minulla olisi kaapissa odottamassa jokin tosi upea uusi lelu, jonka saa jos nukkuu koko yön omassa sängyssä. En siis välttämättä kerro joka ilta että mikä se lelu on, vaan se on yllätys, jonka lapsi haluaa kovasti. Varsinkin ekoina aamuina sen palkinnon on oltava tosi hieno, että lapsella on syytä riemuita ja yrittää uudelleen omassa sängyssä pysymistä. Mutta valitettavasti tämä tehoaa meillä vain max 14yötä peräkkäin. Ja joka aamu siis saa jonkun pikku palkinnon (esim. kirpparilta jotain edullista). Sitten sen palkitsemisen teho katoaa, ja alkaa taas joka öinen heräily ja vanhempien sänkyyn tulo...

Minusta tämä heräily ja vanhempien läheisyyden tarpeen määrä on luonnekysymys. Eli meidän 5v. lapsi on vanhemmissa todella kovasti riippuva, eikä esim ulkona tai kaupassa tms mene mihinkään silmänkantamattomiin, vaan pysyy vieressä. Eikä halua olla hetkeäkään yksin ulkona tms. koska pelkää tai arastelee tai jännittää. Hän ei myöskään tykkää leikkiä yksin, vaan aina sisarusten tai vanhempien seurassa tai ainakin samassa huoneessa. Vieraista ihmisistä hän kyllä pitää, eli voi jäädä vaikka naapurin tädin kanssa ulkoilemaan. Eli pääasia on että ei tarvii olla yksin. Pienempi sisarus on aivan erilainen luonteeltaan, eikä kaipaa ketään edes nukahtamishetkellä samaan huoneeseen. Eikä varsinkaan yöllä, jos herää. Ja osaa muutenkin leikkiä paljon yksinään.

meillä oli samalainen tilanne esikoisen kanssa. kerran ystävän neuvosta kokeilin jalkahierontaa(pehmeää hirontaa) lapselle. eli hieroin noin 10 minuuttia öljyn kanssa ja sitten lämpimät sukat jalkaan(talvella).
tyttö tykkäsi, nukkui hienosti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi pitäisi odottaa kunnes lapsi nukahtaa? Pientä auktoriteettia nyt kehiin ja lapselle ilmoitus, että yöllä nukutaan. Piste. Omassa sängyssä muita häiritsemättä. Ja piste.

Meillä aikuisten sänky on vain aikuisia varten yöllä. Aamulla kun on herätty, siellä välillä löhöillään hetki yhdessä mutta nukkumiseen on jokaisella oma sänkynsä. Jos yöllä lapsi herää, käydään toki rauhoittelemassa ja peittelemässä mutta nukahtamista en jäisi odottamaan. Isommalle voi sanoa myös huutamisesta, että jos on oikea hätä saa ja pitääkin huutaa mutta yrittää tehdä selväksi, että yöllä ei saa sisarusta tai muitakaan herättää vain siksi kun huvittaa. Kaikki palvelut sänkyyn myös ottaisin pois eli minimoisin ne pyyntöjen aiheet.

Sairas lapsi on luonnollisesti eri asia, esimerkiksi korkeassa kuumeessa jään lapsen kanssa olohuoneeseen vuodesohvalle jotta voin valvoa. Tai oksennustaudissa olevan tms. Mutta tuollaiseen en siis alkaisi vaan yrittäisin sitä peruskuviota nyt muuttaa, opettamalla lapsia nukahtamaan itse ja nukahtamaan takaisin jos yöllä heräävät. Aina se ei onnistu tietenkään, mutta ei tuokaan nyt ole mistään kotoisin että parisuhde kärsii ja aikuinen ihminen majoittuu lattialla toisten heräilyjen takia. Joskus, ei aina mutta joskus, on ihan viisasta miettiä miten olisi 50v sitten asiaan reagoitu.

Lisään vielä, että miksi ihmeessä pitäisikään totuttaa lapset siihen että aikuinen nukkuu samassa huoneessa? Ei kai se ole missään tapauksessa tavoitekaan? Kysy mieheltä olisiko hän valmis vaikka kuukauden hoitamaan vahtivuoron niin näkisitte parantaisiko se lasten nukkumista. Oletettavasti omasta makuuhuoneestanne mies ei joka kitinään heräisi ja lapsilla olisi edes mahdollisuus oppia nukahtamaan itse ilman sitä aikuista heti vieressä.

Toinen mikä tuli mieleen, olisiko teillä mahdollisuutta eri huoneisiin lapsille? Pienempi olisi varmasti unikoulun tarpeessa, ei ehkä perinteisen mutta se tähtäimenä että oppisi itse/yksin nukahtamaan. Tuota on vain vaikea opettaa jos siinä vieressä nukkuu herkkäuninen isosisarus. Käytännössä käydä rauhoittelemassa kun itkee, peitellä ja lähteä pois, minuutin päästä sama homma jos itkee jne. Joillekin samassa huoneessa toisen lapsen kanssa nukkuminen ei vain sovi, sekin on mahdollista.

Ei se suostu muuhun kuin siihen, että hoidetaan vuorot joka toinen yö. Ei tietysti ole tavoite, että joku nukkuu koko ajan lasten huoneessa. Usko pois, haluan itsekin nukkua miehen kanssa omassa sängyssä. Mutta kun minä en yksinkertaisesti jaksa jos en saa nukkua. Ollaan yritetty tuota, että rauhoitellaan ja lähtään pois, mutta kuopus pomppaa heti perään ja huutaa paniikissa. Viedään takaisin, peitellään ja lähtään pois. Ja lapsi tulee perässä. Ja huutaa hysteerisenä samalla. Esikoinen oli samanlainen tuon ikäsenä. Tuossa kolme vuoden ikäisenä alkoi yhtäkkiä nukahtaa itsekseen. Sanoi vain itse, että ei minun kanssani tarvi odotella, osaa nukahtaa itsekin. Eli oli silloin valmis siihen. Huudatukseen en ala.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noin tekisi mieli sanoakin, mutta eipä siinä mitään järkeä olisi. Mitä lapset siinä oppisivat jos joka toinen yö vanhempi nukkuu vieressä ja joka toinen yö ei? Miehellä on nyt tässä sellainen tavoite, että lapset oppisivat taikaiskusta nukkumaan paremmin kun niiden huoneessa ei nuku kukaan. Mutta kun ne heräilevät jo illallakin monta kertaa kun me olemme vielä hereillä...

Ainakin te näkisitte kumpi tapa on parempi. Ehkä he oppisivatkin nukkumaan vähemmillä heräilyillä? Mieti hetki, ei se ole ollenkaan huono ehdotus. Ei tuo nykyinenkään tilanne niin hieno ole ettei sitä edes kannattaisi koittaa muuttaa.

Niin, sitä nyt olenkin tässä miettinyt, että pitäisikö sitä kuitenkin kokeilla. Sen takia olin tätä teilaamassa kun tiedän millainen minusta tulee kun en saa nukuttua yhtään. Hermot menee pikku asioista ja puhun vittuillen :ashamed: Lapset kärsii kun äsähtelen niille enkä jaksa hommailla. Ja miehellä menee hermot kun olen niin ärsyttävä. Perhesopuakin tässä ajattelen. Olisin kyllä tosi onnellinen jos yöt alkaisivat mennä miehen ehdotuksen avulla paremmin ja kaikki nukkuisivat omissa sängyissään! Ei yhtään tekisi tiukkaa myöntää hänelle, että oli oikeassa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Miksi sinä et suostu siihen että kumpikin tekee omalla systeemillään?

Eli että minä nukun omana yönäni lasten huoneen lattialla niin kuin tähänkin asti ja mies omana yönään juoksee makkarista? Siis sopiihan tämä minulle! Miehelle se ei sovi. Hänen mielestään siellä lasten makkarissa ei nukuta enää ollenkaan. Vaan minunkin pitää ravata omana yönäni meidän makkarista. Että lapset oppivat, että lattialla nuku kukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noin tekisi mieli sanoakin, mutta eipä siinä mitään järkeä olisi. Mitä lapset siinä oppisivat jos joka toinen yö vanhempi nukkuu vieressä ja joka toinen yö ei? Miehellä on nyt tässä sellainen tavoite, että lapset oppisivat taikaiskusta nukkumaan paremmin kun niiden huoneessa ei nuku kukaan. Mutta kun ne heräilevät jo illallakin monta kertaa kun me olemme vielä hereillä...

Ainakin te näkisitte kumpi tapa on parempi. Ehkä he oppisivatkin nukkumaan vähemmillä heräilyillä? Mieti hetki, ei se ole ollenkaan huono ehdotus. Ei tuo nykyinenkään tilanne niin hieno ole ettei sitä edes kannattaisi koittaa muuttaa.

Niin, sitä nyt olenkin tässä miettinyt, että pitäisikö sitä kuitenkin kokeilla. Sen takia olin tätä teilaamassa kun tiedän millainen minusta tulee kun en saa nukuttua yhtään. Hermot menee pikku asioista ja puhun vittuillen :ashamed: Lapset kärsii kun äsähtelen niille enkä jaksa hommailla. Ja miehellä menee hermot kun olen niin ärsyttävä. Perhesopuakin tässä ajattelen. Olisin kyllä tosi onnellinen jos yöt alkaisivat mennä miehen ehdotuksen avulla paremmin ja kaikki nukkuisivat omissa sängyissään! Ei yhtään tekisi tiukkaa myöntää hänelle, että oli oikeassa :)

Josko sanoisit niille lapsille, että nukkuvat yönsä niin äitikin on paremmalla tuulella..?

Sanoit jollekin että esikoinen oli samanlainen mutta ootko miettinyt josko olet itse se samanlainen eli olet(te) totuttanut kuopuksenkin siihen että joku on siinä koko ajan kun nukahtaa? Tapa se vain on ja siitä on mahdollista opettaa lapsi eroon. Aika moni kuitenkin on siinä onnistunut, pienempienkin kohdalla. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noin tekisi mieli sanoakin, mutta eipä siinä mitään järkeä olisi. Mitä lapset siinä oppisivat jos joka toinen yö vanhempi nukkuu vieressä ja joka toinen yö ei? Miehellä on nyt tässä sellainen tavoite, että lapset oppisivat taikaiskusta nukkumaan paremmin kun niiden huoneessa ei nuku kukaan. Mutta kun ne heräilevät jo illallakin monta kertaa kun me olemme vielä hereillä...

Ainakin te näkisitte kumpi tapa on parempi. Ehkä he oppisivatkin nukkumaan vähemmillä heräilyillä? Mieti hetki, ei se ole ollenkaan huono ehdotus. Ei tuo nykyinenkään tilanne niin hieno ole ettei sitä edes kannattaisi koittaa muuttaa.

Niin, sitä nyt olenkin tässä miettinyt, että pitäisikö sitä kuitenkin kokeilla. Sen takia olin tätä teilaamassa kun tiedän millainen minusta tulee kun en saa nukuttua yhtään. Hermot menee pikku asioista ja puhun vittuillen :ashamed: Lapset kärsii kun äsähtelen niille enkä jaksa hommailla. Ja miehellä menee hermot kun olen niin ärsyttävä. Perhesopuakin tässä ajattelen. Olisin kyllä tosi onnellinen jos yöt alkaisivat mennä miehen ehdotuksen avulla paremmin ja kaikki nukkuisivat omissa sängyissään! Ei yhtään tekisi tiukkaa myöntää hänelle, että oli oikeassa :)

Saathan sä joka toinen yö kuitenkin nukkua eikö niin? Ja jos tulee tiukka paikka niin sammahdat lattialle. :hug: Jaksamista, voin vain kuvitella millaista teillä on. Meillä esikoinen alkoi yhdessä vaiheessa huutamaan 5 kertaa yössä ja oli aika tuskaa kun olin vielä viimeisilläni raskaana. Sekin oli ihan kamalaa, saatika sitten tuo 15...
 
Meillä kakkonen ollut huono nukkuja. Muut ok.

Kiinnittäisin huomiota yleisestikin esim. seuraaviin asioihin.

- Päivän rutiinit selkeät ja samankaltaiset: aamupala-lounas-välipala-päivällinen-iltapala Ja huolehtisin, että lapsi syö suhteellisen hyvin (EI tietenkään pakottaen tmv.) JOSKUS nälkä tekee unesta levottoman. Ulkoilua.

- EI paljoa/ ollenkaan televisiota (jänniä ohjelmia siis) tai jännittäviä pelejä. Ilta rauhalliseksi.

- Huomiota päivällä riittävästi.

- kodin tunnelma/ tunneilmasto HYVÄksi.

Puhun kokemuksesta ja en halua neuvoa, mutta itsellä apua näistä.

VOIMIA SINULLE AP!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Tätähän minä olen sille yrittänyt vääntää, mutta ei. Ei nyt suostu ollenkaan kuuntelemaan mitään. Eli hänen ehdotuksensa on, että kaikki nukkuvat omissa sängyissään ja toinen vanhemmista käy lasten makkarissa kun joku itkee, odottaa, että lapsi nukahtaa ja palaa takaisin sänkyynsä. Ja taas uudelleen lasten makkariin kun lapsi itkee. Eli tätä siis 4-8 kertaa yössä. Kysympä vain onko se teistä laadukasta unta? Ehkä mun pitäisi nyt suostua tähän, että näkee mitä se tulee olemaan. Sekin on tässä ongelmana, että minusta tulee tosi äkäinen jos en saa ollenkaan nukuttua.

Voit sanoa hänelle, että silloin kun on hänen "vuoronsa" hoitaa yöheräämiset niin hän saa tehdä noin, mutta itse et jaksa.

Noin tekisi mieli sanoakin, mutta eipä siinä mitään järkeä olisi. Mitä lapset siinä oppisivat jos joka toinen yö vanhempi nukkuu vieressä ja joka toinen yö ei? Miehellä on nyt tässä sellainen tavoite, että lapset oppisivat taikaiskusta nukkumaan paremmin kun niiden huoneessa ei nuku kukaan. Mutta kun ne heräilevät jo illallakin monta kertaa kun me olemme vielä hereillä...

Sano sitten miehellesi, että jos hän kykenee tekemään systeeminsä mukaisesti hommat ja hän on varma, että yöheräilyt vähenevät/loppuvat sen myötä niin hän saa kokeilla vaikka viikon verran. Jos ei mitään muutosta eikä hän enää jaksa yksin hoitaa kaikkea niin molemmat tekee parhaaksi katsomallaan tavalla. Johan teillä nytkin on niin, että alkuillasta kukaan ei ole siellä huoneessa, yöllä on ja joka toinen yö on eri vanhempi. Lapset ovat sopeutuvaisia. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin hätänsä kanssa.

Itse olen sillä kannalla, että lasten olisi paras nukkua aikuisen vierellä kunnes kokevat itse olevansa tarpeeksi kypsiä nukkumaan yksin. Tällä tavalla voidaan välttää myös tulevia uniongelmia. Teini-iässä voi nimittäin tulla kaikenmaailman nukahtamisongelmia jos nukkumisesta on tehty peikko ja lapsia peloteltu tai painostettu nukkumaan yksin liian varhain.
 
Ja tietty kaikki mahdolliset elimelliset syyt heräilyyn tarkistettava ja tarpeen mukaan hoidettava, jotta heräily saataisiin ihan minimiin:
-Allergiat
-Kihomadot
-Hampaita tulossa? (pienemmälle siis)
-Mukavat sängyt, puhtaat petivaatteet, ei liian lämmintä huoneessa
-Uniapnea?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noin tekisi mieli sanoakin, mutta eipä siinä mitään järkeä olisi. Mitä lapset siinä oppisivat jos joka toinen yö vanhempi nukkuu vieressä ja joka toinen yö ei? Miehellä on nyt tässä sellainen tavoite, että lapset oppisivat taikaiskusta nukkumaan paremmin kun niiden huoneessa ei nuku kukaan. Mutta kun ne heräilevät jo illallakin monta kertaa kun me olemme vielä hereillä...

Ainakin te näkisitte kumpi tapa on parempi. Ehkä he oppisivatkin nukkumaan vähemmillä heräilyillä? Mieti hetki, ei se ole ollenkaan huono ehdotus. Ei tuo nykyinenkään tilanne niin hieno ole ettei sitä edes kannattaisi koittaa muuttaa.

Niin, sitä nyt olenkin tässä miettinyt, että pitäisikö sitä kuitenkin kokeilla. Sen takia olin tätä teilaamassa kun tiedän millainen minusta tulee kun en saa nukuttua yhtään. Hermot menee pikku asioista ja puhun vittuillen :ashamed: Lapset kärsii kun äsähtelen niille enkä jaksa hommailla. Ja miehellä menee hermot kun olen niin ärsyttävä. Perhesopuakin tässä ajattelen. Olisin kyllä tosi onnellinen jos yöt alkaisivat mennä miehen ehdotuksen avulla paremmin ja kaikki nukkuisivat omissa sängyissään! Ei yhtään tekisi tiukkaa myöntää hänelle, että oli oikeassa :)

Josko sanoisit niille lapsille, että nukkuvat yönsä niin äitikin on paremmalla tuulella..?

Sanoit jollekin että esikoinen oli samanlainen mutta ootko miettinyt josko olet itse se samanlainen eli olet(te) totuttanut kuopuksenkin siihen että joku on siinä koko ajan kun nukahtaa? Tapa se vain on ja siitä on mahdollista opettaa lapsi eroon. Aika moni kuitenkin on siinä onnistunut, pienempienkin kohdalla. ;)

totta varmasti tuokin, että ovat oppineet siihen, että joku on vieressä kunnes nukahtavat. Minä en kykene siihen huudatukseen :ashamed: Näköjään en hanskaa sitä keinoa opettaa huudottomasti. Yritin pariin otteeseen esikoisella, mutta ei siitä mitään tullut. Ja siis kummallakin kerralla yritin viikon kerrallaan. Mutta sitten itsestään jäi pois tapa. Juu, tiedän ja myönnän, että on meissä vanhemmissakin paljon vikaa tässä asiassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 3 pojan äiti:
Meillä kakkonen ollut huono nukkuja. Muut ok.

Kiinnittäisin huomiota yleisestikin esim. seuraaviin asioihin.

- Päivän rutiinit selkeät ja samankaltaiset: aamupala-lounas-välipala-päivällinen-iltapala Ja huolehtisin, että lapsi syö suhteellisen hyvin (EI tietenkään pakottaen tmv.) JOSKUS nälkä tekee unesta levottoman. Ulkoilua.

- EI paljoa/ ollenkaan televisiota (jänniä ohjelmia siis) tai jännittäviä pelejä. Ilta rauhalliseksi.

- Huomiota päivällä riittävästi.

- kodin tunnelma/ tunneilmasto HYVÄksi.

Puhun kokemuksesta ja en halua neuvoa, mutta itsellä apua näistä.

VOIMIA SINULLE AP!!

Kiitos neuvoista :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Ja tietty kaikki mahdolliset elimelliset syyt heräilyyn tarkistettava ja tarpeen mukaan hoidettava, jotta heräily saataisiin ihan minimiin:
-Allergiat
-Kihomadot
-Hampaita tulossa? (pienemmälle siis)
-Mukavat sängyt, puhtaat petivaatteet, ei liian lämmintä huoneessa
-Uniapnea?

Erilaisia ruokavalioita ollaan kokeiltu, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta. Matoja en kyllä ole hoksannut epäillä, mutta eivät lapset ainakaan raavi tai valita kutinaa??? Hampaiden tullessa on ollut useampaa heräilyä kyllä ja olen antanut kipulääkettä. Huone ja sängyt ovat hyvät. Uniapneaan en ainakaan usko, sillä molempien uni kuulostaa rauhallisilta kun nukkuvat. Tai kuuleeko sen jotenkin hengityksestä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Tätähän minä olen sille yrittänyt vääntää, mutta ei. Ei nyt suostu ollenkaan kuuntelemaan mitään. Eli hänen ehdotuksensa on, että kaikki nukkuvat omissa sängyissään ja toinen vanhemmista käy lasten makkarissa kun joku itkee, odottaa, että lapsi nukahtaa ja palaa takaisin sänkyynsä. Ja taas uudelleen lasten makkariin kun lapsi itkee. Eli tätä siis 4-8 kertaa yössä. Kysympä vain onko se teistä laadukasta unta? Ehkä mun pitäisi nyt suostua tähän, että näkee mitä se tulee olemaan. Sekin on tässä ongelmana, että minusta tulee tosi äkäinen jos en saa ollenkaan nukuttua.

Voit sanoa hänelle, että silloin kun on hänen "vuoronsa" hoitaa yöheräämiset niin hän saa tehdä noin, mutta itse et jaksa.

Noin tekisi mieli sanoakin, mutta eipä siinä mitään järkeä olisi. Mitä lapset siinä oppisivat jos joka toinen yö vanhempi nukkuu vieressä ja joka toinen yö ei? Miehellä on nyt tässä sellainen tavoite, että lapset oppisivat taikaiskusta nukkumaan paremmin kun niiden huoneessa ei nuku kukaan. Mutta kun ne heräilevät jo illallakin monta kertaa kun me olemme vielä hereillä...

Sano sitten miehellesi, että jos hän kykenee tekemään systeeminsä mukaisesti hommat ja hän on varma, että yöheräilyt vähenevät/loppuvat sen myötä niin hän saa kokeilla vaikka viikon verran. Jos ei mitään muutosta eikä hän enää jaksa yksin hoitaa kaikkea niin molemmat tekee parhaaksi katsomallaan tavalla. Johan teillä nytkin on niin, että alkuillasta kukaan ei ole siellä huoneessa, yöllä on ja joka toinen yö on eri vanhempi. Lapset ovat sopeutuvaisia. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin hätänsä kanssa.

Itse olen sillä kannalla, että lasten olisi paras nukkua aikuisen vierellä kunnes kokevat itse olevansa tarpeeksi kypsiä nukkumaan yksin. Tällä tavalla voidaan välttää myös tulevia uniongelmia. Teini-iässä voi nimittäin tulla kaikenmaailman nukahtamisongelmia jos nukkumisesta on tehty peikko ja lapsia peloteltu tai painostettu nukkumaan yksin liian varhain.

Tässä samalla juteltiin ja sovittiin, että parin viikon päästä kokeillaan viikon ajan miehen ehdotusta. Ja jos se ei toimi niin palataan tähän entiseen systeemiin. Lupasi yrittää ymmärtää jos minusta tulee perseelle ammuttu karhu :D Mutta katsotaan mitä tapahtuu. Kertokaa vain vielä omia kokemuksianne!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Ja tietty kaikki mahdolliset elimelliset syyt heräilyyn tarkistettava ja tarpeen mukaan hoidettava, jotta heräily saataisiin ihan minimiin:
-Allergiat
-Kihomadot
-Hampaita tulossa? (pienemmälle siis)
-Mukavat sängyt, puhtaat petivaatteet, ei liian lämmintä huoneessa
-Uniapnea?

Erilaisia ruokavalioita ollaan kokeiltu, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta. Matoja en kyllä ole hoksannut epäillä, mutta eivät lapset ainakaan raavi tai valita kutinaa??? Hampaiden tullessa on ollut useampaa heräilyä kyllä ja olen antanut kipulääkettä. Huone ja sängyt ovat hyvät. Uniapneaan en ainakaan usko, sillä molempien uni kuulostaa rauhallisilta kun nukkuvat. Tai kuuleeko sen jotenkin hengityksestä?

Muistaakseni pienten lasten hengityksestä sitä ei välttämättä huomaa? En ole ihan varma. Aikuisten uniapnea eroaa mielestäni lasten uniapneasta.

Meillä on monta kertaa matoja ollut (tytön serkkujen ollessa päiväkodissa tuli varmaan kuusi kierrosta...) ja ainoa oire on ollut tiheämpi heräily/vaikeampi nukahtaa uudelleen. Jos univaikeudet vaikuttavat paljon arkeen niin kannattaa ehkä kokeilla kääntää jokainen kivi? :) Pyrvin ei maksa kun muutaman kympin koko perheelle.

Neuvolassakin voi tietty kysellä onko mitään elimellisiä syitä jotka vois poissulkea ensiksi, mutta aika huonoja siellä ollaan mun kokemuksen mukaan antamaan mitään oikeita neuvoja vaikeisiin tilanteisiin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Tässä samalla juteltiin ja sovittiin, että parin viikon päästä kokeillaan viikon ajan miehen ehdotusta. Ja jos se ei toimi niin palataan tähän entiseen systeemiin. Lupasi yrittää ymmärtää jos minusta tulee perseelle ammuttu karhu :D Mutta katsotaan mitä tapahtuu. Kertokaa vain vielä omia kokemuksianne!

Hyvä että pääsitte sopuun :) Varmasti rikkonaiset yöt vaikuttavat jo parisuhteeseenkin kun näin paljon närää nousee nukkumisjärjestelyistä :xmas: :)

Onnea jatkoon!
 

Yhteistyössä