Epäsäännölliset tulot
Me asutaan kaupungissa eikä saada mitään omasta maasta tai metsästä. Perheen koko on 4+3, eli vanhemmat ja 2 pikkuista + miehen 3 teini-ikäistä suursyömäriä, jotka käyvät meidän jääkaapilla joka toinen viikonloppu ja keskiviikkoiltaisin. Meillä pihistyskuukausina menee 200 kuussa, muuten 400 ruokaan. Pikkuisilla on maitoallergia, ja maitoa korvaavia kalliimpia tuotteita on pakko käyttää ruuanlaitossa ja heidän juomanaan.
Pihistyskuukausina säästö tulee siitä, että ei osteta naposteltavia, ei limuja, ei karkkia, ei mitään ylimääräistä. Makeaa saadaan kun leivon pullaa tai jotain muuta halpaa. Leivon silloin myös leivän itse. Mitään valmisruokia ei silloin osteta. Kaikki käytetyt vihannekset ovat kauden tavaraa, eli halvinta mahdollista. Talvella se tarkoittaa juureksia, sipulia, kaalia.
Muutenkin katsotaan kaupasta aina halvin vaihtoehto (tai kyllä siitä laadustakin täytyy pitää kiinni, ettei nyt mitä tahansa höttöä osta). Kilohinnat syynätään tarkkaan, ei esim ikinä yksittäispakattuja jugurtteja vaan litroittain (paitsi pikkuisille kun ei ole vaihtoehtoja). Säilytystilaa pitää olla, kun kaikki mahdollinen ostetaan isoissa pakkauksissa. Mitään ei heitetä pois, pakastin on ahkerassa käytössä - teen isoja satseja ruokaa ja pakastan valmiita annoksia, mikä säästää paitsi rahaa myös aikaa ja vaivaa. Käytän kaikki ruuan jämät jotenkin - ylijääneet raasteet sämpylöihin, riisit jälkkäriin, makaroonit ja spagetit seuraavan päivän laatikkoruokaan tai keittoon jne.
Hedelmiä syödään paljon, mutta nekin on aina halvinta laatua, kauden tavaraa. Lisäksi pakkasessa on paljon kesällä kerättyjä marjoja (metsään voi mennä vaikka ei siellä asuisikaan) ja omenasosetta. aamulla ja illalla syödään puuroa, se on paljon halvempaa kuin leipä lisukkeineen.
Lihan jatkan usein jollain, usein pavuilla. Esim jos teen jauhelihakastikkeen, pieni pakkaus riittää koko porukalle hyvin kun siihen lisää papuja ja juureksia.
Kuulostaa jotenkin ankealle ja työläälle kun sen näin kirjoittaa, mutta minusta meillä syödään hyvin ja terveellisesti, enkä koe että tämä tyyli olisi mitenkään työläs. Käyn töissä, joten en ehdi laittaa joka ilta ruokaa, siksi on hyvä että pakkasesta löytyy aina jotain. Viikonloppuna kokkailen useamman ruuan.
Pihistyskuukausina säästö tulee siitä, että ei osteta naposteltavia, ei limuja, ei karkkia, ei mitään ylimääräistä. Makeaa saadaan kun leivon pullaa tai jotain muuta halpaa. Leivon silloin myös leivän itse. Mitään valmisruokia ei silloin osteta. Kaikki käytetyt vihannekset ovat kauden tavaraa, eli halvinta mahdollista. Talvella se tarkoittaa juureksia, sipulia, kaalia.
Muutenkin katsotaan kaupasta aina halvin vaihtoehto (tai kyllä siitä laadustakin täytyy pitää kiinni, ettei nyt mitä tahansa höttöä osta). Kilohinnat syynätään tarkkaan, ei esim ikinä yksittäispakattuja jugurtteja vaan litroittain (paitsi pikkuisille kun ei ole vaihtoehtoja). Säilytystilaa pitää olla, kun kaikki mahdollinen ostetaan isoissa pakkauksissa. Mitään ei heitetä pois, pakastin on ahkerassa käytössä - teen isoja satseja ruokaa ja pakastan valmiita annoksia, mikä säästää paitsi rahaa myös aikaa ja vaivaa. Käytän kaikki ruuan jämät jotenkin - ylijääneet raasteet sämpylöihin, riisit jälkkäriin, makaroonit ja spagetit seuraavan päivän laatikkoruokaan tai keittoon jne.
Hedelmiä syödään paljon, mutta nekin on aina halvinta laatua, kauden tavaraa. Lisäksi pakkasessa on paljon kesällä kerättyjä marjoja (metsään voi mennä vaikka ei siellä asuisikaan) ja omenasosetta. aamulla ja illalla syödään puuroa, se on paljon halvempaa kuin leipä lisukkeineen.
Lihan jatkan usein jollain, usein pavuilla. Esim jos teen jauhelihakastikkeen, pieni pakkaus riittää koko porukalle hyvin kun siihen lisää papuja ja juureksia.
Kuulostaa jotenkin ankealle ja työläälle kun sen näin kirjoittaa, mutta minusta meillä syödään hyvin ja terveellisesti, enkä koe että tämä tyyli olisi mitenkään työläs. Käyn töissä, joten en ehdi laittaa joka ilta ruokaa, siksi on hyvä että pakkasesta löytyy aina jotain. Viikonloppuna kokkailen useamman ruuan.