Kysymys 2:n tai 3:n lapsen vanhemmille

Meillä on kaksi lasta ja toivoisin että ainakin yhden vielä saisimme =) Useampikin lisää kelpaisi

 

meillä 2 tyttöä :heart: emmekä halua enempää

 

VAuva-aika on joka kerralla muuttunut ihanammaksi. :heart:

Peesi, vasta kolmosesta osasin oikealla tavalla nauttia vauvana =) Kolmessa lapsessa on siinä määrin enemmän haastetta kuin kahdessa, että sulla ei käsiä riitä kaikille enää

 

meillä kolme lasta ja ei musta oo rankempaa ku kahenka kanssa.isommista paljo seuraa toisillee.

 

Mä tunsin kahden lapsen jälkeen, että tämä riittää, etenkin kun lapsilla rupes jo oleen sen verran ikää, ja oli tyttö ja poika. Mutta kun kolmonen ilmoitti tulostaan hiukan yllättäen, otin sen avosylin vastaan. Ja siihen sitten vielä neljäskin mahtui. Mutta nyt on meidän lapsiluku ehdottomasti täynnä.

 

2 on ja mulle riittää. Mies ois valmis vielä lapsentekoon, minä en.

 

no mulla 3 ja tuntuu ettei kolmas hirveesti muuttanu meiän arkea. kolmonen on oikeesti ollu niin helppo lapsi. :heart:

nyt neljäs tulossa ja veikkaan että muutos tulee olemaan megaiso.

 

Kun meillä oli kaksi, haluttiin vielä kolmas. Kolmas lapsi oli iso muutos. Me oltiin puolisen vuotta ihan solmussa porukkamme kanssa. Kaduttikin. Tuntui, että emme jaksa, riitä, ehdi. Olimme isompi, äänekkäämpi, vaikeamin hallittava sakki. Muutuimme hitaammiksi ja aloimme olla enemmän kotona. Neljännestä emme uskalla haaveilla.

 

Kaksi on ja kolmas on tulossa. En ole kokenut elämää kahden kanssa rankkana. Katsotaan tilannetta sitten parin vuoden päästä uudestaan. :/

 

Ei tunnut rankemmalta kolmen kanssa, ihan hyvin jaksetaan. VAuva-aika on joka kerralla muuttunut ihanammaksi. :heart:

Mukava kuulla. Meillä kaksi poikaa ja tuo vauva-aika on todellakin ollut nyt kuopuksen kohdalla tosi ihanaa ja iisiä, se menee vaan ohi vaan liian nopeaa. Pois en sulje sitä, että kolmaskin vielä tulisi.

 

Mun tekis aivan sieluttomasti mieli kolmatta! Mutta kun on opiskelut nyt pahassa vaiheessa... Toisaalta jos nyt ei panna toimeksi, tulee ikäerosta liian suuri. Ja olen jo 30-vuotias, joten ei siksikään ole järkevää. En halua olla eläkkeellä kun kuopus pääsee ripille.

 

Meillä ei kolmatta oltu suunniteltu, oli siis iloinen yllätysvauva nyt tuntuu vähän siltä, että ehkäpä se neljäskin vielä voisi tulla...

 

Kolmas on ollu kaikista helpoin, tahtoisin vielä joskus neljännen.. Ja ehkä viidennen

 

En olisi voinut esikoisen kanssa kuvitellakaan pyörittäväni tällaista eläinlaumaa, omakotitalon hommia ja opiskeluja siinä samalla, niin loppu olin.

Toisen synnyttyä oli jo vähän helpompaa.

Kolmannen kanssa suurin muutos oli asunnon ja auton vaihto, mutta nyt jaksan paremmin kuin koskaan. Elukoitakin on tosiaan kasaantunut laumaksi asti, ja opiskelut etenee, valmistun reilun vuoden päästä.
Neljättä haaveillaan, mutta nyt sais tulla taas vähän pidempi väli, esikoinen on nyt 5v, keskimmäinen 1v8kk ja nuorin 5kk.

Kolmatta odotellessa suurin muutos oli tosiaan asunnon ja auton vaihtaminen.

 

Meillä kaksi ihanaa lasta, mutta haaveilen vielä ainakin yhdestä joskus myöhemmin . Olen aina haaveillut suuresta perheestä. Sitten myöhemmin kun olen saannut itselleni ammatin/vakituisen työpaikan. Sitten kun meillä taloudellinen tilanne muutenkin parempi.

 

2 on ja kyllä mä joskus viel haluisisin sen kolmannen.

 

Mulla on kaksi poikaa: 3v ja 1v. Esikoinen oli superhelppo, kakkonen taas oli totaalisen huono nukkumaan, eikä vieläkään yleensä yöt mee ilman että kerran ainakin nousen sängystä.

Mä haluan kolmannen vielä. Hengissä selvisin tästä kakkosesta, joten eiköhän se kolmaskin sit mene... :heart:

MUOKS: mutta siis vaikeudesta huolimatta, nautin ihan hirmuisesti kakkosen vauva-ajasta! =)

 

Mielestäni kolmen kanssa ei ole paljoa sen rankempaa kuin kahden. Neljäs on jo tulossa.

 

Pojat 1 ja 3 v. Enempää ei toivota. Ollaan aina puhuttu kahdesta lapsesta. Yksi olisi ollut liian vähän ja useamman kanssa tuntuu ettei ehtisi tarpeeksi olla jokaisen kanssa. Lopullisen päätöksestä kyllä teki toisen lapsen syntymässä tullut 4. asteen repeämä..

 

Meillä on kaksi lasta ja mä niin tahtoisin vielä yhden lapsen =)

 

Mulla taas on ollu aika rankkaa kun kolmas synty, vaikka helppo lapsi onkin. En olis uskonu että kolmas muuttaa niin paljon.

 

Meillä 3 lasta, 6-v, 4-v ja 2-v. Ja melkein on helpompaa kolmen kuin kahden kanssa. Isommat hoitaa ja leikkii, eikä koko ajan olla äitissä kiinni.

 

Kolmas syntyy reilun viikon päästä. Vaikea kuvitella, että enää paljon rankemmaksi muuttuu, nykyiset juuri 2 ja 4 täyttäneet eli tasan 2 v väleillä. Nuo kaksi sentään leikkii jo keskenään pitkiä aikoja, kun taas silloin, kun kakkonen oli vauva, piti esikoista viihdyttää koko ajan samalla. Ja neljävuotias on jo oikeasti muutenkin avuksi.
Enempää ei kyllä enää haaveilla, nyt kaikille saadaan omat huoneet ja mahdutaan tavalliseen autoon koko perhe.

 

Meillä on kolme lasta, iät nyt 5v, 3v ja 6kk. En koe tätä rankaksi. Meillä on kaikki olleet vauvana helppoja, uhmat onkin asia erikseen, mutta kyllä tässä hyvin pärjää.

 

On kaksi ja tasan riittää, ei ole kolmatta ikävä.