Kysymyksiä teille, joiden lapsilla puheenkehitys viivästynyt tai dysfasia!

DevilishDream

Aktiivinen jäsen
10.10.2007
1 114
0
36
milloin puheiivästymä tai dysfasia odettin? millon alkoivat puhumaan ensisanoja? Miten puhuivat n. 6v iässä (jos siis ovat jo 6 tai yli)?

Meillä tytöllä ilmeisesti puheenkehityksen viivästymä ja voi olla että menee pienryhmään koulussa syksyllä. Tyttö alkoi puhumaan muutaman sanan jo alle 1v, mutta sitten pysähtyi pitkäksi aikaa, noin puoleksi vuodeksi puheenkehitys. Nykyään puhuu paljon, mutta sanoja hakusessa, kirjaimet menevät sekaisin, vaikeuksia oppia kirjaimia..esimerkiksi sana orava tulee aina muodossa ovara, ei löydä välillä hakemaansa sanaa vaan tuskastuu. Kielellisten tehtävien ymmärtäminen hankalaa, ei ymmärrä aina ohjeita. Tästä juttua ollut eskarissa. Ite olen menossa työskentelemään kielihäiriöisten lasten kanssa parin viikon päästä eli siinä samalla saan vähän konkreettista esimerkkiä erilaisista kielihäiriöistä. Mutta millaisia kokemuksia teillä?

Kiitos etukäteen.
 
Kuulostaa aika samalta ku mun pojalla.nuo kirjaimet sekasin ja tavujen paikanvaihto...esim hevonen on vehonen. Todettiin 2v puheenviivästymä puheterapia aloitettiin kerran viikossa.poika nyt 5v.vasta vuosi sitten lääkärin virallinen diagnoosi vaikea asteinen puheenviivästymä ja hoitotuki sen myötä. Sillä olis oikeutettu saamaan puheterapiaa 2x vk mut eipä kukaan neuvonu alussa mitä hakea mistä.... mut onneks oli pojalla aikaa harjoitella ennen koulua, ku aloitettiin ajoissa ja nyt ei enää käydä puheterapiassa.fysioterapia jatkuu ja uutena alkaa toimintaterapia nyt. Menee eskariin syksyllä ja luultavasti pienempään ryhmään, ku vaikeuksia keskittyä ja noudattaa suullisia ohjeita.
sorry kirjoitan varmaan sekavasti mut mua väsyttää! :)
ai joo ensisanoja ehkä pari kolme sanaa puoltoistavuotiaana tai sellaisia sanantapaisia.enempi osoitteli ja mä arvailin mistä kyse. Sit puheterapian myötä otettiin tukiviittomat ja pcs kuvat käyttöön, niistä oli iso apu.sanat oli kauan sellaisia et mä olin ainoa joka ymmärsi.vasta 4v alkoi puhua lauseita ja sellaista kieltä et muut ymmärsi.eli on oppinut 4v puhumaan.
Vaan nyt puhuu tosi hyvin ja paljon! Onneks aloitettiin puheterapia ajoissa.
 
meidän poika ei puhunut sanaakaan ennen 2v ikää. tai no, omaa kieltä tuli (kuin vauvan jokellusta) mutta sen lisäksi ei muuta kuin turhautumis raivareita. poika pääsi puheterapeutille 3v vanhana, ja sitä kautta päiväkotiin kuntoutuspaikalle.
viim elokuussa poju aloitti pk:n ja jo nyt tulee 3-4 sanan lauseita! ei ihan täydellisiä sanoja kaikki, mutta 99% selvempää puhetta kuin ikinä ennen =)

ja diagnoosina siis keskivaikea dysfasia
 
Meillä esikoinen on 5v 4kk. Kaksosten neuvolakäynneillä jo puhuin th:lle pojan käyttäytymisestä ja puheesta. Osasi sitten 5v-neuvolassa kiinnittää huomiota siihen. Ennen 5v-neuvolaa alkoi käydä puheterapiassa jo. Syksyllä myös neuropsykologilla kävi. Maanantaina on sairaalassa lastenneurologille aika, saa diagnoosin ilmeisestikin. Päiväkodin lto:n ja kelton kanssa on palavereita myös.

Tämän vuoden elokuussa aloittaa koulun dysfasialuokalla. Päätettiin siis, että parasta on, että pojalla on pidennetty oppivelvollisuus, eli 11-vuotinen.

Poika on siinä rajalla, että onko dysfasiaa vai ei. Jos on, on se lievin versio. Hirmuisesti on kehittynyt, sekä minun ja miehen että puheterapeutinkin mielestä.

Poika alkoi ns. kunnolla puhua 1v 10kk vanhana. Sitä ennen tuli ns. omia sanoja muutamia. Sanat osaa nyt sanoa kyllä ihan oikein, mutta käsitteet on joskus sekaisin. Esim. kunnes ja ennen kuin. Leikkiessä esim. voi sanoa "mennään äkkiä pois, kunnes leijona tulee", eli ei ihan oikein mene. Selvää saa hyvin, sanavarasto on hyvä, mutta sanat ja niiden merkitykset saattavat "unohtua" myös. Sanoo erittäin herkästi "en tiedä", jos ei heti jotain osaa. Ei ole oikein kärsivällisyyttä opetella, jos ei heti osaa. Vastakohtia opettelee nyt ja on niitä aika nopeasti oppinutkin. Oppi puheterapian myötä myös käsitteet vieressä/päällä/takana jne. Käskyt/ohjeet täytyy kuitenkin sanoa erittäin selvin sanoin, koska muuten menee useimmiten ohi että viuhahtaa. Usein pitää toistaakin, poika kun tuntuu välillä olevan omissa maailmoissaan. Sosiaalisissa tilanteissa on vaikeuksia. Ei oikein osaa ilmaista omin sanoin sitä, että haluaa leikkiä vaikkapa. Ja jos joku kiusaa, poika huutaa ja/tai kiusaa takaisin.

Poika oppi lukemaan n. vuosi sitten ja kirjoittamaan ennen sitä. Eli vahvuuksiakin löytyy kyllä. On kiinnostunut matematiikasta myös ja oppi pelaamaan esim. Littlest Pet Shop-peliä melko hyvin ja itsenäisesti, vaikka ko. peli on meillä englanninkielinen.
 
Meillä on lapsella puheentuoton motorisia ongelmia. Kolmivuotiaana ei ollut kuin ihan muutama yksinkertainen sana, samat tulivat jo pari vuotiaana, viittomat auttoivat todella paljon, kiukkukohtaukset vähenivät, kun sai jollain tapaa itsensä ymmärretyksi. Puheterapia ja kuntoutus päiväkodin erityisryhmässä on auttanut, mutta puhetta on monen vielä vaikea ymmärtää, kun kirjaimia korvautuu väärillä, niitä puuttuu jne. Aloittaa todennäköisesti eskarin erityiskoulun dysfasiaryhmässä.
 
Ensisanat normaalissa aikataulussa.Muutaman sanan varassa olikin sitten 3-vuotiaaksi. Sitten puhetta alkoi tulemaan, ihan kuin olisi päättänyt vaan,että tänään alan puhumaan! Monia kirjaimia puuttui puheesta kuitenkin tai ne korvautuivat toisella kirjaimella ja puhe oli aika epäselvää.Puheen ymmärtämisessä ei ollut vaikeutta.

Pojalla todettiin dyspraxia eli suun motoriikassa oli ongelmia ja siksi ei kyennyt puhetta tuottamaan aikaisemmin. Dypraxiaa eli motorista kömpelyyttä oli muutenkin. Hieno- ja karkeamotoriikan ongelmia oli. Siitä alkoi sitten puheterapia ja fysioterapia ja toimintaterapia.

6-vuotiaana oli vielä joitakin kirjaimia,joita ei tullut oikein. Kouluun mennessä puhe oli jo ihan normaalia ja kaikki terapiat olivat onnellisesti ohitse.

Nyt poika on normaali 10-vuotias nuori mies,tavallisella luokalla ja on jopa liikunnallinen. Hienomotoriikassa on edelleen ongelmia,eli käsialan kirjoittaminen on vaikeaa. Ja se ei ehkä koskaan muutu,vaan näppäryys puuttuu sormista. Mutta joka asiassa ei tarvi olla hyvä,näin olen ajatellut ja poikaa lohduttanut.
 
vanhin poika 6v ja dysfasia todettiin 4,5vuotiaana,on nyt käyny viime syksytä eskaria ja säännöllisesti puheterapias.poika siis käy 2v eskaria ennen koulua.hyvin on edistynyt vaikka vielä puutteita onkin. reilu 3v pojalla todettiin marraskuussa dysfasia myös,laajemmat tutkimukset tehtiin ja niistä odottelen tuloksia.hänelle myös suositellaan puoli pvä paikkaa pvä kodissa.hänen sanavarastonsa aika suppea,ei esimerkiksi puhu lauseita olleskaan.
 
Kiitos kaikille vastanneille. Mietityttää kovasti tuo, että jos likka menee pienryhmään. Kun en tiiä millaisia ne pienryhmät oikeestaan on ja että vaikuttaako haitallisesti sitten kaverisuhteisiin kun nykyiset eskarikaverit tietääkseni menevät normiluokalle. Hankala juttu tosiaan.
 

Yhteistyössä