kysymyksiä sijoituslapsista

[taustalla]

Ollaan miehen kanssa pohdittu, että voitais jossain vaiheessa ottaa meille sijoituslapsi. Muutama kysymys nyt teille joilla on/ on ollut sijoituslapsi
- minkä ikäinen lapsi on ollut tullessaan?
- onko lapsi vieläkin, onko ollut kuin pitkään, onko tullut pysyvästi?
- saako siihen itse vaikuttaa että tuleeko perheeseen lapsi joka todennäköisesti tarvitsee pidempiaikaista sijoitusta tai lyhyempi aikasta?
- saako siihen vaikuttaa että kuinka erityistarpeisen lapsen on valmis ottamaan perheeseen?
- kysymysten lisäksi olis kiva kuulla ihan yleisiä kokemuksia sijoituslapsista, onko ollut sellaista kuin ajattelitte, onko ollut mitään vaikeuksia lapsen tai vanhempien/ sukulaisten kanssa?

 

[taustalla]

Hei,

kannattaa käydä pride-kurssi, se antaa itselle paljon tietoa ja varmuutta asiasta. Hommahan ei mene niin, että te päätätte ottaa sijaislapsen, vaan niin että sijaiskodiksi kelpaavia on esim. asiaa hoitavien työntekijöiden tiedossa ja lapselle etsitään hänen tarpeensa huomioiden paras mahdollinen sijaiskoti.

 

[kurssille]

Hei!
Jos olette vakavasti asiaa mietineet niin kannattaa hakeutua pride kurssille. Kurssilla käydään hyvin valmiuksia läpi.
Itse saa "toivoa" esim. lapsen ikää jne. Ja tottakai saa itse määritellä sen kuinka erityistarpeiselle lapselle on valmis tarjoamaan kodin.
Näissä asioissa täytyy olla rehellinen itselleen ja sijoittajille, jottei käy niin, että joudutaan jossakin vaiheessa sijoitus purkamaan.
Lähtökohtana on aina löytää lapselle sopiva perhe! Tietenkin se tarkoittaa myös sitä, että lapsi tuntuu juuri oikealta myös teille.
Rohkeasti vain pride kurssille!

 

[No name]

Meillä on nyt mennyt hieman alle 1000 e tähän prosessiin,emmekä vielä ole tulleet edes valituiksi (lääkärintodistukset,verotodistukset ym)
Normaali perhe olemme,myös lapsia on muutama,maatilalla asumme. Raittiita ja reippaita,todella onnellisessa parisuhteessa elämme.
Koti on ihana,lämminhenkinen,olemme myös eläinrakkaita,löytyy poneista kanoihin
Vielä täytyy minun käydä psykiatrilta todistus,että olen täyjärkinen vaikka mitään hulluuteen viittaavaa ei ole,todellakaan! Todistus maksaa 200 e,kun yksityiselle pitää mennä.
PELa:aa saa koko ajan potkia liikkeelle,emme ole koulutukseen päässeet vielä,jatkuvasti jotain vikaa jossain,lääkärintodistus pitää olla kahdelta eri lääkäriltä.
Muuten ymmärtäisin,mutta me olisimme niin ihana perhe,etten ymmärrä tätä pompottelua! Vuosi mennyt jo,vielä toinen mokoma pyörähtää odotellessa. Koen tämän kuitenkin elämäntehtäväkseni,otin lopputilinkin että saan olla lasten kanssa kotona.
Tällaista Pohjois-Karjalassa :'(