Kysy jotain urheilijalasten äidiltä?

Meillä myös urheilu täyttää koko elämän. Tytöt joukkuevoimistelevat ja poika painii ja pelaa jalkapalloa. Vanhemmat harrastavat myös urheilua ja koiria. Ei ole päivää jolloin ei urheiltaisi, parhaimmillaan neljät reenit päivässä.

Ei se ole millään lailla surullista jos lapset itse haluavat sitä. Hinku tehdä ja liikkua on kova ja oma joukkue on todella rakas. Missään nimessä ei kukaan meillä pakota ketään mihinkään.

 

Lisään vielä että on mielenkiintoista että noin moni ajattelee noin mutta silti voivotellaan jos suomalaiset eivät pärjää urheilussa. Mistä niitä pärjääjiä revitään jos ei jo nuorena aktiivisesti harrastavista nuorista??

 

Lisään vielä että on mielenkiintoista että noin moni ajattelee noin mutta silti voivotellaan jos suomalaiset eivät pärjää urheilussa. Mistä niitä pärjääjiä revitään jos ei jo nuorena aktiivisesti harrastavista nuorista??

Näin juuri. Ja lapsi usein valitsee itse harrastamisen ja kokee sen mielekkääksi.
Meillä on vanhempien pitänyt opetella hyväksymään lasten innostus ja kiinnostus urheiluun (kun ei itse olla niin innokkaita).

 

Näin juuri. Ja lapsi usein valitsee itse harrastamisen ja kokee sen mielekkääksi.
Meillä on vanhempien pitänyt opetella hyväksymään lasten innostus ja kiinnostus urheiluun (kun ei itse olla niin innokkaita).

Jep. Se on oikeasti eri asia jos lapsi suorittaa vanhempien tahtoa, silloin asiat ovat huonosti. Mutta kun oikeasti suurimmassa osassa harrastavia lapsia se halu ja polte lähteeä lapsesta itsestään. Ja meillä ainakin valmentaja puuttuu tiukasti asiaan jos näkee että lapsi ei jaksa tai halua tms.

 

Ovatko kesällä menossa Pesäpalloliiton leireille? Entä turnauksiin?

 

Ovatko kesällä menossa Pesäpalloliiton leireille? Entä turnauksiin?

Naperoleirille ja Suurleirille, keskimmäisestä en tiedä huoliiko lähteä Naperoleirille vai Tenavaleirille

 

Naperoleirille ja Suurleirille, keskimmäisestä en tiedä huoliiko lähteä Naperoleirille vai Tenavaleirille

Meiltä lähtee Naperoleirille kaksostytöt Aada ja Aava M, F-tyttöjä Siipestä Moikkaile, jos meitä bongaat!

 

Hm, missä välissä ehtii olla kotona? Minä en tietysti osaa vielä edes kuvitella, millaista on isompien kanssa (omat lapset on 6- ja 2-vuotiaita), mutta nyt tuntuisi tosi ikävältä, että ei iltaisin ehdittäisi jutella rauhassa ja puuhailla niitä näitä työ- ja tarhapäivän jälkeen. Esikoisella on yksi harrastus, uinti, kerran viikossa. Se tuntuu tällä hetkellä olevan tarpeeksi, sunnuntai-iltapäivät saa jo siihen varata. Uimahallissa on isompia muksuja, jotka vetää siellä pukuhuoneessa jalkapallovarusteet päällensä ja lähtee uintitreenien jälkeen pelaamaan... herättää minussa vähän ristiriitaisia tunteita. Hyvähän se on harrastaan, mutta kotonakin on kuitenkin hyvä olla.

 

[QUOTE="vieras";28488877]Hm, missä välissä ehtii olla kotona? Minä en tietysti osaa vielä edes kuvitella, millaista on isompien kanssa (omat lapset on 6- ja 2-vuotiaita), mutta nyt tuntuisi tosi ikävältä, että ei iltaisin ehdittäisi jutella rauhassa ja puuhailla niitä näitä työ- ja tarhapäivän jälkeen. Esikoisella on yksi harrastus, uinti, kerran viikossa. Se tuntuu tällä hetkellä olevan tarpeeksi, sunnuntai-iltapäivät saa jo siihen varata. Uimahallissa on isompia muksuja, jotka vetää siellä pukuhuoneessa jalkapallovarusteet päällensä ja lähtee uintitreenien jälkeen pelaamaan... herättää minussa vähän ristiriitaisia tunteita. Hyvähän se on harrastaan, mutta kotonakin on kuitenkin hyvä olla.[/QUOTE]

Kotona on hyvä olla. Meillä ehditään olla siellä tarpeeksi koulun jälkeen, ja sitten taas illalla reenien jälkeen

 

Mun mielestä urheileminen on jees, mutta tuo kuulostaa huonolta pitemmän päälle, että treenejä, kisoja tai harkkoja on viikon jokaiselle päivälle. Ei mitään palauttavaa tai lepoa joukossa??? Vai onko noista osa sitten jotain "leikkitreenejä/-harkkoja"? Jos ei, niin teidän tytöt vissiin treenaavat sitten enemmän kuin esimerkiksi suunnistuksen MM-tykki Minna Kauppi...

 

Mun mielestä urheileminen on jees, mutta tuo kuulostaa huonolta pitemmän päälle, että treenejä, kisoja tai harkkoja on viikon jokaiselle päivälle. Ei mitään palauttavaa tai lepoa joukossa??? Vai onko noista osa sitten jotain "leikkitreenejä/-harkkoja"? Jos ei, niin teidän tytöt vissiin treenaavat sitten enemmän kuin esimerkiksi suunnistuksen MM-tykki Minna Kauppi...

Mä en ole ap mutta kun meidän tapauksessa puhutaan viidestä henkilöstä perheessä niin todellakin joka päivä harrastetaan, usein monta kertaa päällekkäin. Tosin se ei tarkoita etteikö jokaisella ole ne omat vapaapäivät jolloin ei urheilla.

 

Kotona on hyvä olla. Meillä ehditään olla siellä tarpeeksi koulun jälkeen, ja sitten taas illalla reenien jälkeen

Niin, lapsilla on tietysti lyhyemmät päivät, ehtivät olla kotona. Koululaiset valvovatkin tietysti myöhempään. Meillä esim. jalkapallokerho jäi väliin ajan takia: treenit olisivat olleet 18.00 - 19.30, eli ne olisivat loppuneet liian myöhään. Lapset kun käyvät nukkumaan klo 20.00.

Yhdessä vaiheessa mies treenasi vyökokeeseen ja kävi kolme kertaa viikossa harkoissa. Tuntui koko perheestä, että se oli liikaa, myös miehestä. Yhtenä iltana treenit oli niin, että mies ehti pikaisesti kotona käydä töiden jälkeen, sitten treeneihin. Ehti juuri ja juuri lapset nähdä ennen kuin menivät nukkumaan. Toisena iltana oli treenit myöhään, mies oli kotona vasta klo 22.00 ja se oli vähän myöhään, sillä se kello 22.00 on meidän aikuisen nukkumaanmenoaika kolmannet treenit oli sunnuntaisin ja se ärsytti sitten siksi, että sunnuntai-iltapäivälle ei voinut suunnitella mitään kylässäkäymisiä tai muuta. Tuntui, että se vapaa-aika ja viikonloppu loppuivat vähän liian aikaisin.

Mutta me olemmekin ehkä vähän liian jumittuneita tänne kotiin.

 

Mä en ole ap mutta kun meidän tapauksessa puhutaan viidestä henkilöstä perheessä niin todellakin joka päivä harrastetaan, usein monta kertaa päällekkäin. Tosin se ei tarkoita etteikö jokaisella ole ne omat vapaapäivät jolloin ei urheilla.

No jos noin tarkoitti, niin eihän siinä silloin mitään. Sama se on meidän 5-henkisessä perheessä. Laji tosin on koko perheellä sama, niin helpottaa asioita aika tavalla.

 

.Tukevatko harrastukset koulumenestystä? Miksi lapset harrastavat niin paljon? Ovat he sisäisesti vai ulkoisesti motivoituneita harrastuksiinsa? Siirrätkö omia unelmiasi lasten harrastuksiin? Tunnetko tarvetta täyttää arkesi puuhalla, ahdistaako paikallaan olo ja perheen kohtaaminen kotona? Ylpeiletkö lastesi harrastuksilla ja perheen kiireellä?

 

Mun mielestä urheileminen on jees, mutta tuo kuulostaa huonolta pitemmän päälle, että treenejä, kisoja tai harkkoja on viikon jokaiselle päivälle. Ei mitään palauttavaa tai lepoa joukossa??? Vai onko noista osa sitten jotain "leikkitreenejä/-harkkoja"? Jos ei, niin teidän tytöt vissiin treenaavat sitten enemmän kuin esimerkiksi suunnistuksen MM-tykki Minna Kauppi...

On, osa on ihan vaan sellaisia leikkijuttuja, kevyttä puuhailua vaan. Varsinkin nuo lenkit ja rullaluistelut saatetaan mennä vaan hiljakseen ja rennosti, pienimmän toiset pesisharkat ovat sellaista puuhastelua. Jos on jotain lihaskipuja, niin sitten se päivä otetaan rennosti ja letkeästi ettei täysiä vedetä. Meilläkin on joskus vapaapäiviä, jolloin ei treenata - esimerkiksi huomenna menemme sirkuksen näytökseen, esikoisella iltapäivällä harkkapeli ja sitten ravintolaan

 

[QUOTE="vieras";28488935]Niin, lapsilla on tietysti lyhyemmät päivät, ehtivät olla kotona. Koululaiset valvovatkin tietysti myöhempään. Meillä esim. jalkapallokerho jäi väliin ajan takia: treenit olisivat olleet 18.00 - 19.30, eli ne olisivat loppuneet liian myöhään. Lapset kun käyvät nukkumaan klo 20.00.

Yhdessä vaiheessa mies treenasi vyökokeeseen ja kävi kolme kertaa viikossa harkoissa. Tuntui koko perheestä, että se oli liikaa, myös miehestä. Yhtenä iltana treenit oli niin, että mies ehti pikaisesti kotona käydä töiden jälkeen, sitten treeneihin. Ehti juuri ja juuri lapset nähdä ennen kuin menivät nukkumaan. Toisena iltana oli treenit myöhään, mies oli kotona vasta klo 22.00 ja se oli vähän myöhään, sillä se kello 22.00 on meidän aikuisen nukkumaanmenoaika kolmannet treenit oli sunnuntaisin ja se ärsytti sitten siksi, että sunnuntai-iltapäivälle ei voinut suunnitella mitään kylässäkäymisiä tai muuta. Tuntui, että se vapaa-aika ja viikonloppu loppuivat vähän liian aikaisin.

Mutta me olemmekin ehkä vähän liian jumittuneita tänne kotiin.[/QUOTE]

No siis, mä olen kotona aina lasten kanssa. Mies tekee vuorotyötä eli tulee joko aikaisin kotiin tai menee vasta iltapäivällä. Eli hyvin ehditään olla koko perhe kotona ennen harrastusrumbaa. Muksut, koululaisetkin, menevät nukkumaan 20.30.

 

No siis, mä olen kotona aina lasten kanssa. Mies tekee vuorotyötä eli tulee joko aikaisin kotiin tai menee vasta iltapäivällä. Eli hyvin ehditään olla koko perhe kotona ennen harrastusrumbaa. Muksut, koululaisetkin, menevät nukkumaan 20.30.

Niin, no sitten ehtii hyvin. Me ollaan kotona työpäivän jälkeen klo 16.30 - 17.45. Ei siinä pitkä aika jää illasta vapaksi.

 

[QUOTE="vieras";28488964]Niin, no sitten ehtii hyvin. Me ollaan kotona työpäivän jälkeen klo 16.30 - 17.45. Ei siinä pitkä aika jää illasta vapaksi.[/QUOTE]

Olet aivan oikeassa, ymmärrän hyvin jos teillä meinaa illasta aika loppua kesken.

 

[QUOTE="vieras";28488938].Tukevatko harrastukset koulumenestystä? Miksi lapset harrastavat niin paljon? Ovat he sisäisesti vai ulkoisesti motivoituneita harrastuksiinsa? Siirrätkö omia unelmiasi lasten harrastuksiin? Tunnetko tarvetta täyttää arkesi puuhalla, ahdistaako paikallaan olo ja perheen kohtaaminen kotona? Ylpeiletkö lastesi harrastuksilla ja perheen kiireellä?[/QUOTE]

Eivät tue ainakaan meillä. Lapset harrastavat, koska intoa ja kiinnostusta löytyy kaikkiin lajeihin. Yhdestäkään eivät tohtisi luopua. Välillä mietin, ovatko lapseni ulkoisesti motivoituneita. Ei, eivät he ole - ainakaan paljoa, on ollut tulokseni. Sisäinen motivaatio lapsilla on hallitsevampi, etenkin isommilla, mutta ulkoistakin motivaatiota on, mutten koe sitä haitaksi. Heillä on tietynlainen halu saada arvostusta heidän taidoistaan, joka kannustaa heitä jatkamaan. Turnauksen voitto mielessä he treenaavat innokkaasti. Pienin taas on enemmän ulkoisesti motivoitunut.
Omia unelmiani en siirrä lasten harrastuksiin. Noita kaikkia lajeja olen minä lapsena harrastanut ja ollut niissä hyväkin, olen ollut ylpeä itsestäni. Minulla ei ole ollut tarvetta siirtää unelmiani lapsiin, koska olen saanut elää jo ne kaikki näihin lajeihin liittyvät.
Perheen kanssa kotona olo ei ahdista, mutta meidän juttumme on puuha ja harjoittelu, emme osaa nyhjätä sohvannurkassa koko päivää ja sitten mennä nukkumaan. Joskus tuntuu, että haluaisin tehdä juuri niin, mutta sitten lapset sanovat, että "äiti, me ei jakseta enää kattoa tätä leffaa. Voisiksää viedä meidät pesiskentälle, kun siellä olis E-tyttöjen treenjt, nii myö haluttais harkata?" ja äitihän vie.
En ylpeile, välillä jotkut kysyvät, miten meidän lapset pelaavat tuota pesistäkin niin hyvin ja pianoakin soittavat ja miten tuo hiihtokin noin taipuu? Harrastatteko paljonkin? Juu, kyllähän me harrastetaan. Välillä väsyttää kaikki harrastaminen, mutta kyllä se on vaan mukavaa. Yleensä kanssakeskustelijaa kovasti kiinnostaa, kuinka paljon. Joka päivälle jotakin, vastaan usein.

 

meillä 2 jalkapalloilijaa ja reenejä 4-6kertaa viikossa, kesällä päälle molempien pelit ja turnaukset, välillä tuntuu, että aikaa ei paljon yhteiseen oleiluun jää, koska itse teen vuorotyötä ja mieskin reissaa välillä työn puolesta, mutta lapset itse ovat harrastuksensa valinneet ja siitä tykkäävät, joten ei auta äipän narina yhteisestä vapaa-ajasta, hyvähän se on tietenkin, että liikkuvat, eivätkä nökötä tietokoneella päivät pitkät.

 

Kohta ekaluokkalainen, kasille menevä ja tokaluokalle menevä.
Koulu sujuu hyvin. Keskimmäisen keskiarvo oli täysi 10, kaikista aineista siis erinomaiset Esikoisella oli 9,3, eli sujuu hienosti. Ennen kokeita saattaa esikoinen ottaa vähän lukuvapaata tai sitten ei.
Nyt valmennan pesäpalloa kuin myös mieheni, hiihdän, juoksen, joskus uin ja olen sirkuksessa puheenjohtajana. Niin tuo soitinten soittaminen ei muuten tietty ole mitään urheilua

Missä tokaluokkalainen saa numerotodistuksen? Meillä tulee vasta neljännellä.

 

Missä tokaluokkalainen saa numerotodistuksen? Meillä tulee vasta neljännellä.

En tiedä, tuo arvosana erinomainen on sama kuin 10, eli numeroarvosanan keskiarvo siis 10.

 

Vai pesäpalloa. Eipä ole kyllä kovinkaan kovaa liikuntaa, en kyllä lapsijani urheilijoiksi sanoisi jos pelaisivat pesäpalloa. Jotain niin helppoa ja löysää...

 

En tiedä, tuo arvosana erinomainen on sama kuin 10, eli numeroarvosanan keskiarvo siis 10.

HAHAHAAA!!!! Uskomatonta, että joku luulee, että jos ekaluokkalainen saa jokaiseen todistuksen kohtaan sen parhaimman "arvostelun" et se ois sama kuin kympin keskiarvo! Voi tsiisus! Joo, mullakin (ja aika monella muulla!) oli siis eka- ja tokaluokan keskiarvo kymppi! En kestä...

 

HAHAHAAA!!!! Uskomatonta, että joku luulee, että jos ekaluokkalainen saa jokaiseen todistuksen kohtaan sen parhaimman "arvostelun" et se ois sama kuin kympin keskiarvo! Voi tsiisus! Joo, mullakin (ja aika monella muulla!) oli siis eka- ja tokaluokan keskiarvo kymppi! En kestä...

Se on kympin keskiarvo ja tiedän kyllä, että eka- ja tokaluokkalaisten arvosana-arvostelu on höllempi kuin isompien, mutta siitä huolimatta se on kympin keskiarvo.
Meillä ei kylläkään esikoisella ollut ekaluokalla keskiarvo 10 - anteeksi, erinomainen, vaikka oli sama opettaja kuin keskimmäisellä. Kaikista kokeista on saanut kaikki oikein ja liikunta ja musiikkikin ovat harrastusten myötä olleet tytölle tosi helppoja ja on hyvä piirtämäänkin sekä oikeasti avulias, reilu ja kohtelias muille. Jos jatkaa samaan malliin, se on kympin keskiarvo vielä kolmannellakin luokalla...