Kylläpä mummo on reilu! Veljen tytön syntyessä antoi 50? ja toiselle veljelle kun syntyi poika antoi 600?

Luonnollisesti veli joka sai tytön ei saa tietää tosta, että veljensä poikalapsi sai noin paljon enemmän rahaa. Ei äidin kanssa haluta, että veljillä menis välit tollasen takia. Ärsyttää vaan mummo miten poikarakas se on.

Kun veljen poika synty niin hehkutti kaikille "jatkuu se meidän suku sittenkin" vaikka veljen tyttö oli jo 2-vuotias ja sama sukunimi hälläkin...

Muilla näin poikarakasta sukua?

 

Taitaa olla aika vanhanaikaiset arvot mummollas B)

 

Kyllä kyllä. Täällä löytyy, miehen puolelta kylläkin. :wave:

 

Justiinsa,onpa kiva. :/

Toisinaan olen iloinen kun mulla ei ole muuta sukua kuin vanhemmat ja sisko. :snotty:

 

harmittaa tuollainen eriarvoisuus vielä nykypäivinä :ashamed: ja varmaan myöhemmin mummo muistaa poikaa paremmilla ja arvokkaammilla lahjoilla jne.

 

Kun meidän kolmas lapsi, ensimmäinen poika, syntyi, saatiin onnittelukortteja paljon enemmän kuin tytöistä. Yhdet vanhukset olivat niiiiin onnellisia kun syntyi vihdoin poika, että suku jatkuu. Näiden vanhuksien ristiäislahja oli suurempi kuin mitä tytöt aikanaan saivat. Kuultiin myös kommentteja, kuinka "kolmas kerta toden sanoo". "Nyt ei enää tarvitse vauvoja saada". "Saittehan vihdoinkin sen pojan". jne...

Kun meidän toinen lapsi, toinen tyttö, syntyi, meille sanottiin tylysti: Oispa ollut poika.

 

Onpa mummolla tosi ikävä suhtautuminen ja vielä ikävävämpää on, että tuo sen julki muille.

 

Vai ettei mummolla olis mennyt nyt eurot ja markat sekaisin? Meidän mummo sanoo et antaa lapsenlapsenlapselleen 50 markkaa ja antaa 50? sit kun oikaisen niin sanoo et juu juu viiskymppiä...ajattelee jotenkin taas eurot markkoina vaikka ne välillä jo tässä tuntui oppivan...ikä painaa päälle? voisko kyseessä olla erhe? ajatus "harha"?

 

se on vielä nykypäivänäkin niin että pojat on arvostetumpia. pitäs aina se suvunjatkaja olla :/

 

Kun meidän kolmas lapsi, ensimmäinen poika, syntyi, saatiin onnittelukortteja paljon enemmän kuin tytöistä. Yhdet vanhukset olivat niiiiin onnellisia kun syntyi vihdoin poika, että suku jatkuu. Näiden vanhuksien ristiäislahja oli suurempi kuin mitä tytöt aikanaan saivat. Kuultiin myös kommentteja, kuinka "kolmas kerta toden sanoo". "Nyt ei enää tarvitse vauvoja saada". "Saittehan vihdoinkin sen pojan". jne...

Kun meidän toinen lapsi, toinen tyttö, syntyi, meille sanottiin tylysti: Oispa ollut poika.

ihan kun meillä!

 

Se on totta, et on väärin kohdella lapisa eri arvoisesti, mutta totuus vanhoilla ihmisillä on myös se että pojat jatkavat sitä sukua ja tytöt naitetaan tosiin sukuihin.

 

Vai ettei mummolla olis mennyt nyt eurot ja markat sekaisin? Meidän mummo sanoo et antaa lapsenlapsenlapselleen 50 markkaa ja antaa 50? sit kun oikaisen niin sanoo et juu juu viiskymppiä...ajattelee jotenkin taas eurot markkoina vaikka ne välillä jo tässä tuntui oppivan...ikä painaa päälle? voisko kyseessä olla erhe? ajatus "harha"?

Ei kyllä ole virhe. Ihan täysjärkinen 7-kymppinen mummo on.

Meitä on 5 sisarusta. Vanhimmasta alkaen; poika, poika, tyttö, tyttö ja poika.

Sillon kun oltiin pieniä niin vanhimmat pojat sai aina kalleimmat ja hienoimmat lahjat. Yritän olla olematta katkera, mutta taas pistää vihaksi kun jatkaa veljien lasten kohdalla tätä linjaansa...

 

Tää on vielä ihan valitettavan normaalia ! Meillä on kaks tyttöö ja yks poika - arvatkaapa huvikseen ketä muistetaan miehen suvun puolelta eniten...

 

Muistan kuulleeni perheestä, johon syntyi poika vauva niin isovanhemmat antoivat pojalle 10000mk ja aiemmin syntyneet sisaret eivät olleet saaneet mitään.

 

Mummosi ajattelu ei taida olla edes harvinaista. Kun minä sain esikoistyttäreni ja mua kärrättiin osastolle vauvan kanssa, kuulin kuinka joku hoitohenkilökuntaan kuulunut sanoi tympeällä äänellä: TAAS TYTTÖ. Se jäi mieleen. Se minua kärrännyt hoitajakin kuuli sen, ja kiirehti ystävällisellä äänellä selittämään, että sinä yönä oli syntynyt jo monta tyttöä, ei yhtään poikaa. Osastollakin huomasin, että jotkut poikavauvojen äidit oli haljeta ylpeydestä joka johtui siis nimenomaan siitä että vauva oli POIKA. Ihmetytti se silloin! Ihan muslimimeininkiä on! Mutta on meillä äideilläkin tärkeä asema siinä, että ei lähdetä mukaan tuohon eriarvoistamiseen, vaan kohdellaan lapsiamme tasapuolisesti sukupuolesta riippumata.

 

Siis tällaiset on niin syvältä, meidänkin suvuissa on molemmilla puolilla vanhemmilla sukupolvilla juuri tällaiset meiningit. Mun vanhemmat yritti kasvattaa musta kilttiä, pidättyväistä ja sovinnaista tyttöä ja veljeni olis saanu olla hurja naissankari. Mulla niitä poikaystäviä ja kaikenmaailman touhuja riitti parikymppisenä, veljeni ei ole koskaan seurustellut... olisivat varmaan olleet onnellisia jos meidän luonteet olis toisinpäin.
Kun sain ensimmäisen lapseni mieheni kanssa niin kylläpä riitti riemua anoppilassa kun tuli poika. Sanoivat että olivat yrittäneet aina poikaa ja saaneet vain yhden (ja useamman tytön). Mä annoin kyllä ihan suoraan ymmärtää että toivon tyttöä. Siihen sain aina kuulla ihmettyneitä kysymyksiä et mikä vika niissä pojissa on. Ärsyttävää kyllä tuollainen. Minun mies taas pelkää että onko meidän tyttö mulle rakkaampi kun olen ikäni toivonut tytärtä.... yritän olla tasapuolinen. Toivoisin et sukulaisetkin pystyisivät samaan!

 

Minkä me sille mahdamme, vanhemman sukupolven arvoissa poika on lähes aina tyttöä edellä. Turha tätä vastaan on pyristellä ja mieltään kovasti pahoittaa. Tämäkin asia muuttuu, jos/kun nykyinen sukupolvi antaa sen muuttua.

 

Ikävästi tehty
Tuosta suvun jatkumisesta... Meillä on kaksi tyttöä ja kun toinen heistä syntyi, mummoni tuumasi puhelimessa että "nyt vielä kolmas niin josko saatas teidän suku jatkumaan". Mä muistutin sitä sukunimilaista joka on mahdollistanut myös matrilineaarisen sukunimen periytymisen jo sentään yli 20 vuoden ajan. Suku jatkuu niin tytöissä kuin pojissa.

 

En ole huomannu eroa... sukulaisissa siis... Meillä 2 tyttöö ja 2 poikaa... samalla tavalla kohdellaan kaikkia =)

Mun mies ainoastaan meinas olla surkeena ku tuli 2 tyttöö, eikä poikia mailla halmeilla mut sen nyt ymmärsi

 

tuollaisesta voi kieltäytyä. Minä kieltäydyin lahjasta joka tuli "pojan" takia. Mutta ihmiset antavat rahaa eri tavoin, joten siitä on myös uusia aina suuttua

 

Mummosi ajattelu ei taida olla edes harvinaista. Kun minä sain esikoistyttäreni ja mua kärrättiin osastolle vauvan kanssa, kuulin kuinka joku hoitohenkilökuntaan kuulunut sanoi tympeällä äänellä: TAAS TYTTÖ. Se jäi mieleen. Se minua kärrännyt hoitajakin kuuli sen, ja kiirehti ystävällisellä äänellä selittämään, että sinä yönä oli syntynyt jo monta tyttöä, ei yhtään poikaa. Osastollakin huomasin, että jotkut poikavauvojen äidit oli haljeta ylpeydestä joka johtui siis nimenomaan siitä että vauva oli POIKA. Ihmetytti se silloin! Ihan muslimimeininkiä on! Mutta on meillä äideilläkin tärkeä asema siinä, että ei lähdetä mukaan tuohon eriarvoistamiseen, vaan kohdellaan lapsiamme tasapuolisesti sukupuolesta riippumata.

Toi hoitajan kommentti varmaan kyllä johtui ihan siitä että jos samana päivänä syntyy 8 lasta, niin ehkä sitä sitten jo 8 tytön/pojan kohdalla sanois että TAAS.... (jompi kumpi)
Meille miehen äidin äiti oli tosi tyytyväinen kun eka lapsemme oli poika, itsellä oli eka 4 tyttöä ja sitten vasta "sai vihdoin" pojan. Musta toi liittyy pääosin tuohon sukupolveen, meidän ikäluokka (+-30) ei kyllä enää musta odota sitä poikaa, ehkä enemmän päinvastoinkin, siis musta moni mies toivoo tyttöä ja tuntuu että moni nainenkin toivoo tyttöä.

 

No, en oo huomannu meidän suvussa tuota eroa. Mutta käänteisesti oon huomannu vähän, ku meillä kolme poikaa ja minä niin haluaisin neljännen lapsen, niin kaikki hokevat, että varmaan kovasti toivot että nyt saisit tytön! Se ärsyttää, ku en tosiaan toivo kumpaakaan, vaan lasta! Että yleensäkkin keskitytään mun mielestä liikaa lasten sukupuoleen, ei lapseen itseensä. Siis sukulaiset, harvemmin vanhemmat.

 

Muilla näin poikarakasta sukua?

:wave: Varsinkin miehen puolelta.
Mutta ei haittaa kun meitä on siunattu poikalaumalla :heart:

 

Muilla näin poikarakasta sukua?

:wave: Varsinkin miehen puolelta.
Mutta ei haittaa kun meitä on siunattu poikalaumalla :heart:

Myös meillä miehen puolelta ! Meidän ainoaa poikaamme kohdellaan kuin keisaria, tytöt ovat niitä harjoituskappaleita... Onneksi omat vanhempani kompensoivat ja isäni on muistaa aina prinsessoitaan ruhtinaallisesti

 

se on vielä nykypäivänäkin niin että pojat on arvostetumpia. pitäs aina se suvunjatkaja olla :/

Anoppi oli pettynyt kun saatiin poika eikä ole mitenkään yrittänyt peitellä sitä, että olis tykänny tytöstä enemmän
:/