Kyllä taas koitellaan...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aurinkokunta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Aurinkokunta

Aktiivinen jäsen
01.11.2006
11 030
1
36
Kouvolan peräkylä
Eilen meillä oli innokkaita koulun yläluokan kevätretkelle lähtijöitä (3.- ja 4.-luokkalaiset pojat + mies mukaan kuljettajaksi / valvojaksi). Retki kestää yön yli ja luvassa on vaellusta ja uintia (jos tarkenee), makkaranpaistoa, saunomista ja vaikka mitä mukavaa.

Eilen sit pakattiin kahdelle lapselle ja miehelle reppuja, aitettiin ulkoilu- ja sadevermeitä, lenkkareita, uimahousuja ja pyyhkeitä... ja tietäähän sen, että mitä useampi kokki, sen kehnompi soppa... ja tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että kaikki tavarat tuli kyllä pakattua, mutta kotiin tuli suoranainen kaaos.

Nyt on tavaroita siellä, täällä ja tuolla, ja kun nuo urholliset retkeilijät vielä aamun jännityksissään huusasivat, niin keittiö ja muutkin huoneet on kuin pommin jäljiltä.
Kukaan ei edes petiään sijannut, kun oli niin kiire...

No eipä siinä mitään... meillä on aikaa siivoilla koko päivä ja huominenkin, jos niikseen tulee... Tai olis, ellei...

Tää on tän jutun mysteeri. Mie tuossa joku aika sitten kävin hakemassa sängystään pitkään aamulla nukkuneen kuopuksen, 1v. Eilen päivällä ihmettelin tytön otsassa olevaa paukamaa, mutta ajattelin, että punainen jälki on kävelemään juuri ja juuri oppineen tytön kolhu taas jostain nurinmenosta... mutta nyt kun tyttö onkin päänahasta, kaulasta, vartalosta ja jaloista sekä vaippaalueelta liki täynnänsä samanlaisia punaisia näppylöitä... Ihan kun vesirokossa, mutta ne ei ole vesikelloja... Ei edes se jo eilen päivällä havaittu ensimmäinen näppy.
Että onkohan tuo nyt sit vesirokkoa, vai jotain muuta?

Eikä siis se vesirokko, tai muukaan rokko, minua sinällään estä siivoamasta, vaan se, että tyttö on kiukkuinen kun ampiainen. Mikään ei ole hyvä, missään ei ole hyvä... Tee niin tai näin, niin huuto on valtava, jos tyttö ei saa olla koko ajan kainalossa kiehnäämässä. Ja se taas estää minua siivoamasta.

Että tälläistä elämää täällä... kaaoksen ja huudon keskellä, eikä mieskään pääse apuun edes illalla *huokaus*
Mutta puolensa tässäkin, kuten kaikissa asioissa... Mie kerroin tässä hiljan, että en yhtään tykkää ajatuksesta olla yksin (= ilman miestäni tai jotain aikuista ) yötä kotona, mie luulen, että tälläisellä menolla mie en ehdi ainakaan niitä "mörköjä" ja "kummajaisia" näkemään täällä kaaoksessa, saatika kuulemaan tässä metelissä :whistle: :kieh:
 
kirput tulee koirissa, pyykeissä (jos kuivaat ulkona... ) kengissä lahkeissa.. hirveitä ne on, menevät ikkunaan, tarkistele huoneen ikkuna näkyykö niitä, pomppivat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Alkuperäinen kirjoittaja hellu 77:
Lintukirppuja? Nythän ne on ruvenneet taas härittemään pieniä ja vähän isompiakin.

Hmm... me ei olla oltu ulkona, tuleeko ne sisään? Mitä ne edes on? *tyhmä mie* :ashamed:

Niitä on esim:linnuissa(lintukirppuja linnuissa =) ) Oravissa ja niistä ne hyppii kissoihin ja koiriin ja ihmisiin. Vaarattomia kavereita mutta aiheuttavat just tommosia punaisia näppyjä.


 
Alkuperäinen kirjoittaja bb:
kirput tulee koirissa, pyykeissä (jos kuivaat ulkona... ) kengissä lahkeissa.. hirveitä ne on, menevät ikkunaan, tarkistele huoneen ikkuna näkyykö niitä, pomppivat.

Meillä ei oo koiraa, mutta pyykit on olleet ulkona... samoin kenkiä riittää. Mutta eiks noita sit luulis olevan meissä muissakin, jos ne ois niitä?
Ja millä ne "hoidetaan", siis onks niihin jotain apua saatavana?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Alkuperäinen kirjoittaja bb:
kirput tulee koirissa, pyykeissä (jos kuivaat ulkona... ) kengissä lahkeissa.. hirveitä ne on, menevät ikkunaan, tarkistele huoneen ikkuna näkyykö niitä, pomppivat.

Meillä ei oo koiraa, mutta pyykit on olleet ulkona... samoin kenkiä riittää. Mutta eiks noita sit luulis olevan meissä muissakin, jos ne ois niitä?
Ja millä ne "hoidetaan", siis onks niihin jotain apua saatavana?


Meilläkin on vaan ollut tytössä niitä. Ihan vaan rasvattiin paukamia, olisko ollu ihan bebantheniä(mitens se kirjotetaan).
 
Alkuperäinen kirjoittaja bb:
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Alkuperäinen kirjoittaja lilleriina:
oisko vauvarokko, ilman sitä kuumetta

Eikös vauvarokossakin tuu enempi sellainen ihottuma?

tulee ja se häviää kun sitä painaa, ja sit tulee takas. :) oliko ikkunas kirppui?

En mie kyllä nähnyt... ei siellä mikään hypi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Arkadian Ulla:
Mä luulen, että se on sitä vesirokkoa, meillä oli nimittäin kanssa viime syksynä, kesti kauan, ennen kuin vesikelloutuivat, ja ei tullut missään vaiheessa sellaisia isoja selkeitä vesikelloja.

No kun miekin jotenkin miellän, että vesirokkoa tuo ois... mutta en oo varma. No, pitänee vaan seurailla... ja miettiä, että monikos meillä on sen sairastamatta vielä ;) :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Alkuperäinen kirjoittaja lilleriina:
jos se on vesirokkoa niin laita meillekkin. isommat sairastanut, mut pienimmät eivät. meillä riehuu nyt rs-virus niin menis samaan syssyyn

*ottaa tytön kanssa samaan kainaloon avonaisen kirjekuoren ja ajaa vesirokko-pöpöjä kuoreen* Laitanko huomenna esikoisen mukana postissa tulemaan? :D

laita vaan. kyllä tänne mahtuu. :laugh:
 
*huokaus taas*
Pitää tulla tähän samaan ketjuun jatkamaan...

Ilmeisesti tuo on vesirokkoa, ja nyt se on sit kanssa 1v:n siskossa, jolla ikää pari kk vajaat 3v.
Tää siskolikka onkin sit vaan vähankalampi taoaus, kun hällä on taipumus kuumekouristella, ja kuumetta ei saisi päästää kovin yli 38.5pykällä on kuumetta 39,7, kahdesta kuumelääkkeestä huolimatta.
Nyt vaan ollaan sormet ja varpaat ristissä, ettei alkais kouristella.

Pikkutyttö kutiaa kamalasti, ja on edelin kun ampiainen... tai lähinnä koko ampiaisparvi. Nukkuu vartin pätkiä ja sit on taas kiukku päällä. Isosmpi sisko lojuu sohvalla, eikä jaksa juuri mitään... paitsi itkeä syliin aina silloin kun pienemmällä on kiukku päällä.

Isommat lapset ovat kaikki vesirokon jo sairastaneetkin aikanaan, mutta pari vko:a vajaa 5v kiukkuaa sitä, kun tyhmä äiti ei vie ulos.
Voi hallelujaa sentään! Ja edessä vielä piiitkä ilta ja yö... ja huominen päivä kauas iltapäivän puolelle.

Vähän mie sain alakertaa sentään raivattua, ja murekkeen tehtyä uuniin, ettei ihan niin kaaos enää... saadaan päivällistäkin, tai ne saa, joille maittaa... Mie ajattelematta tein mureketaikinan 2kg:sta jauhelihaa... ja meitä on 3 suursyöjää vähemmän, mitä yleensä, ja sit vielä nuo 2 kipeinä, joille ei maita mikään ruoka.
 

Yhteistyössä