?
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja :Niin, olisihan se varmasti pelottava kokemus, kun kuulisi omat ajatuksensa. Meren ääniin on hyvä nukahtaa ja herätä.Alkuperäinen kirjoittaja Björn:Alkuperäinen kirjoittaja :Alkuperäinen kirjoittaja Björn:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Luojan kiitos en asukaan. Kerroppa miksi ihmeessä ihmisillä on vimma rakentaa talonsa ihan naapurin ikkunan alle? Vielä tähän päivään mennessä en ole kuullut hyvää syytä. Ja kyllä mielelläni muuttaisin maalle, pois kaupungista, mutta se ei taida vielä olla ajankohtaista.
Samaa voisi kysyä mikä vimma on rakentaa talonsa 10 km päähän lähimmästä naapurista? Epäsosiaalisuusko sen aiheuttaa?
Me olemme puolisoni kanssa aika epäsosoiaalisia ja nyt on mukavaa, kun muutimme viime vuonna maalle, meren rantaan. Mieluummin kuuntelemme luonnon omia ääniä kuin kaupunkien melua. Ja kerrostalokopperot ahdistavat ahtaudellaan.
Minusta kaupungin äänet ovat rauhoittavia. Sitä tietää olevansa elossa kun kuulee kesäaamuisin katujyrän äänen.
Olet erilainen ku minä, mutta sinun elämäntapa ei ole ainoa oikea. Me tultiin purjehtimasta ja mökiltä. 2 päivää me sitä kestettiin. Kolme on maksimisuoritus. Sitten haluaa jo pois sieltä kuuluisasta rauhasta.
En mä sitä ainoaksi oikeaksi väitäkään. Olen 10 vuotta asunut kaupungin ydinkeskustassa ja en enää ikinä aio palata sinne betonikuutioiden keskelle. Kuinka mukavaa onkaan vaikka talvella saunomisen yhteydessä istua ulkona jäähdyttelemässä ja nähdä linnunrata yläpuolellaan. Tai kesäiltana kuunnella aaltojen hiljentyvän yöksi. Aamulla herätä kun aurinko nousee meren ylle.
Mikä luonnon "hiljaisuudessa" on niin pelottavaa, että kolme päivää on maksimisuoritus?