Kyllä harmittaa:/

[tuttua]

Kuulostaa tutulta teidän ongelmat... Täällä kanssa yksi jota on kiusattu(syrjitty) koko kouluaika ja siksi en tutustu ihmisiin. Niitä kavereita on pari, mutta ystäviä ei yhtään. Luulen että se johtuu siitä etten osaa puhua uusille ihmisille, olen pidättyväinen ja siksi ihmiset pitävät minua tylynä : / Tai ihan uusille tuttaville voin puhuakin enemmän, mutta siinä vaiheessa kun alkaa tutustuminen, vetäydyn enkä osaa sanoa mitään. Vain lähimmille pystyn puhumaan avoimesti ja puhunkin paljon läheisteni kanssa. Minäkin olen Kanta-Hämeestä.

 

[Tiiamari]

Minä olen Kanta-Hämeestä (jos se kiinnostaa). Niinpä mä teenkin asioita mistä saa mielihyvää, on vaan aika suppeasti asioita joista saan aidosti mielihyvää. Ja siksikin ahdistaa just nyt kun ei ole ystäviä..tuntuu että irtaudun normaaliarjesta, tavallisesta maailmanmenosta. Ei se ehkä niin ole mutta olis kiva ku olis joku jonka kanssa vaikka ees höpötellä.Olis vähän todellisempi olo.
Mä kutsuin aikani kavereita yms kylään mutta eivät tulleet, vissii liian pitkä matka:C Jos järkkään synttärit, ei kukaan varmaan tuu. Niinpä, pitäs varmaa jättää väliin tuollaset synttärit mut en jaksa olla ylimielinen, koska tosiaan kärsin jo pahasti yksin olemisesta. Pää täys asioita.

Tottakai kiinnostaa missäpäin asut. Tekstisi on kuin suoraan minusta. Eniten kärsin yksinäisyydestä kevään tullen ja kesällä. Tuntuu että kaikki muut liikkuvat puistoissa yhdessä toisten äitien kanssa, minä yksin omieni. Koskaan ei tule kutsua esim. sauna iltaan tai leffaan. Aikoinani yritin pyytää jotakuta leffaankin muttei kukaan koskaan lähtenyt joten enää en pyydä. En usko että minulle ystäviä löytyy, en ole enää ihan nuorikaan. surullista surullista. kaikkea hyvää sinulle

 

[Harmittaa ystävien puute]

Kuulostaa tutulta teidän ongelmat... Täällä kanssa yksi jota on kiusattu(syrjitty) koko kouluaika ja siksi en tutustu ihmisiin. Niitä kavereita on pari, mutta ystäviä ei yhtään. Luulen että se johtuu siitä etten osaa puhua uusille ihmisille, olen pidättyväinen ja siksi ihmiset pitävät minua tylynä : / Tai ihan uusille tuttaville voin puhuakin enemmän, mutta siinä vaiheessa kun alkaa tutustuminen, vetäydyn enkä osaa sanoa mitään. Vain lähimmille pystyn puhumaan avoimesti ja puhunkin paljon läheisteni kanssa. Minäkin olen Kanta-Hämeestä.

Juu, tuttuu. Kyllähän mäkin osaan puhua avoimesti, mutta joistakin asioista pystyis puhuu vain noin suurin piirtein saman ikäsen kanssa,ehkä jonkun jolla samaa elämänkokemusta/tilanne, samankaltaista historiaa..? Kun esim ei mun mies ymmärrä välillä mitään naisten juttuja(eikä sen tarviiskaan).

 

[ex-oululainen]

Tottakai kiinnostaa missäpäin asut. Tekstisi on kuin suoraan minusta. Eniten kärsin yksinäisyydestä kevään tullen ja kesällä. Tuntuu että kaikki muut liikkuvat puistoissa yhdessä toisten äitien kanssa, minä yksin omieni. Koskaan ei tule kutsua esim. sauna iltaan tai leffaan. Aikoinani yritin pyytää jotakuta leffaankin muttei kukaan koskaan lähtenyt joten enää en pyydä. En usko että minulle ystäviä löytyy, en ole enää ihan nuorikaan. surullista surullista. kaikkea hyvää sinulle

Missä päin Oulua asut? Oletko käynyt missään perhekerhoissa tai vastaavissa?

Me asuttiin Oulun keskustassa vielä syksyllä, nyt lähikunnassa. Ainakin siinä Mannerheimin puistossa oli aina porukkaa, ja paljon myös yksinäisiä äitejä lapsensa kanssa. Aina tuli juttua, useammin vielä se juttelun aloittaja en ollut minä, vaikka puhelias olenkin. Samoin kävin siinä Vihreässä talossa, avoimen päiväkodin ryhmissä. Tosi lämmin henki siellä, suosittelen! Muutenkin itsellä jäi Oulusta hyvä fiilis, että siellä oli paljon kaikkea tomintaa, johon mukaan lähtemällä tutustui ihmisiin.. Ei ollut sellaista sisäänlämpeävää meininkiä, vaan ihmiset selvästi hakivat kontakteja ja halusivat tehdä tuttavuutta.

 

[tuttua]

Juu, tuttuu. Kyllähän mäkin osaan puhua avoimesti, mutta joistakin asioista pystyis puhuu vain noin suurin piirtein saman ikäsen kanssa,ehkä jonkun jolla samaa elämänkokemusta/tilanne, samankaltaista historiaa..? Kun esim ei mun mies ymmärrä välillä mitään naisten juttuja(eikä sen tarviiskaan).

Minkä ikäinen olet? Itse olen 22 v.

 

["oululainen"]

Tiiamari! Täällä olisi toinen oululainen ystävää vailla. Olisiko sulla jotain anonyymia e-mailiosoitetta? Voitaisiin kirjoitella.

 

[Harmittaa ystävien puute]

Tottakai kiinnostaa missäpäin asut. Tekstisi on kuin suoraan minusta. Eniten kärsin yksinäisyydestä kevään tullen ja kesällä. Tuntuu että kaikki muut liikkuvat puistoissa yhdessä toisten äitien kanssa, minä yksin omieni. Koskaan ei tule kutsua esim. sauna iltaan tai leffaan. Aikoinani yritin pyytää jotakuta leffaankin muttei kukaan koskaan lähtenyt joten enää en pyydä. En usko että minulle ystäviä löytyy, en ole enää ihan nuorikaan. surullista surullista. kaikkea hyvää sinulle

Juu mut tekee kans jotenki tosi särkyväks kun näen et äipät menee muksujensa kaa yhdes siel sun tääl. Mä meen joka paikkaan yksikseni...Mä huonosti koskaan ketään minnekään pyydän mut en saa ketään kaveria (asuu kauempana) koskaan ees liikkeelle.Mut annas olla jos mä osun suurempaan kaupunkiin ja kaverilla almanakassaan tyhjää tilaa, sit kelpaan kyl "käsilaukuks", plääh. Toisaalta olen jotenkin "kiitollinen"(väärä sana) että kelpaan ees jonkin sortin seuraks. Mut aidoltahan tuollanen ei tunnu, joten en saa siitä jaksamista. Tulee ain yksinäisempi olo ja vaikee sitten uudestaan nähdä.
Mikä sinusta on nuori, ikäsi(jos saan udella?)?
Toivon myös sulle kaikkea hyvää.

 

[Harmittaa ystävien puute]

Minkä ikäinen olet? Itse olen 22 v.

Minä oon 28-vuotias.

 

[Harmittaa ystävien puute]

Näinhän se menee ettei meikäläinen kiinnosta ystävämatskuna ees täällä, ironista(?)

 

[<3]

Näinhän se menee ettei meikäläinen kiinnosta ystävämatskuna ees täällä, ironista(?)

No kyllä kiinnostaa! Oisko sulla meiliä?

 

[kurkunen haa´rmáana]

Näinhän se menee ettei meikäläinen kiinnosta ystävämatskuna ees täällä, ironista(?)

sen takia mäkään en oo jaksanu vastata tähän ketjuun kun ei koskaan mitään tapahdu...olen siis itsekki pohdiskellut tätä samaa, elämää ilman ystävää, täällä.
ja huonoin tuloksin.
mulla kans toi tunne et en olis ikipäivänä 15 kesäsenä uskonu, että mulla on tällänen elämäntilanne 31 vuotiaana.
2 lasta, ei miestä, ei ystäviä, pari kaveria ja tuttuja kasapäin.
mutta, että joku kävis meillä tai me jossain, niin ei kovin usein tapahdu.
ite tosin opiskelen päivisin joten silleen oon aikuisessa seurassa, mutta sieltäkään oo löytynyt ketään semmosta josta oikeesti olis ihan ystäväksi asti.
ja olen kotkasta, lapsia 2 (2,5v ja 4,5v).
jos jotakuta sattus kiinnostamaan niin saa sähköttää mulle, vaikka vaan kirjeystäväksi.
zazazaa@luukku.com

 

[ystävääääää]

up

 

[Tiiamari]

Juu mut tekee kans jotenki tosi särkyväks kun näen et äipät menee muksujensa kaa yhdes siel sun tääl. Mä meen joka paikkaan yksikseni...Mä huonosti koskaan ketään minnekään pyydän mut en saa ketään kaveria (asuu kauempana) koskaan ees liikkeelle.Mut annas olla jos mä osun suurempaan kaupunkiin ja kaverilla almanakassaan tyhjää tilaa, sit kelpaan kyl "käsilaukuks", plääh. Toisaalta olen jotenkin "kiitollinen"(väärä sana) että kelpaan ees jonkin sortin seuraks. Mut aidoltahan tuollanen ei tunnu, joten en saa siitä jaksamista. Tulee ain yksinäisempi olo ja vaikee sitten uudestaan nähdä.
Mikä sinusta on nuori, ikäsi(jos saan udella?)?
Toivon myös sulle kaikkea hyvää.

hei taas ja kiitos. Olen 37 vuotias.

 

[Tiiamari]

Missä päin Oulua asut? Oletko käynyt missään perhekerhoissa tai vastaavissa?

Me asuttiin Oulun keskustassa vielä syksyllä, nyt lähikunnassa. Ainakin siinä Mannerheimin puistossa oli aina porukkaa, ja paljon myös yksinäisiä äitejä lapsensa kanssa. Aina tuli juttua, useammin vielä se juttelun aloittaja en ollut minä, vaikka puhelias olenkin. Samoin kävin siinä Vihreässä talossa, avoimen päiväkodin ryhmissä. Tosi lämmin henki siellä, suosittelen! Muutenkin itsellä jäi Oulusta hyvä fiilis, että siellä oli paljon kaikkea tomintaa, johon mukaan lähtemällä tutustui ihmisiin.. Ei ollut sellaista sisäänlämpeävää meininkiä, vaan ihmiset selvästi hakivat kontakteja ja halusivat tehdä tuttavuutta.

Asutaan metsokankaalla, kaakkurissa. olen aiemmin kulkenut perhe kerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Vihreässäkin talossa. Nyt ei enää niissä kuljeta koska lapset päiväkodissa.

 

[Harmittaa ystävien puute]

no nii, onhan mulla meili mut

 

[Harmittaa ystävien puute]

en halua sitä tähän laittaa