KUVITELLAAN tämmönen ero-yh-perhetilanne

[koululaisten äiti]

Kirjoitan vähän aiheen vierestä.
Eli minä olen juuri sellainen joka vaatii rahaa, ei päästä lapsia ylimääräisiin tapaamisiin enkä anna lasten muuttaa isälleen, lasten vaatteet ovat myös vuodenaikaan sopimattomia, en voi maksaa toisen pojan kallista harrastusta täällä kotona, harrastaa isällä ollessaan.
Näin minusta kertoo ex-anoppini.

Hän ei ota huomioon sitä että olen oikeutettu elatusapuun hänen pojaltaan. Olen tyytynyt minimiin, sen saan kunnalta.
En päästä lapsia isälleen joka viikonloppu tai koko lomiksi, myös meillä on koko perheen menoja ja haluan myös viettää vapaapäiviä ja lomia lasteni kanssa.
Pojilla on kaapit täynnä sopivaa vaatetta, mutta toisella on todella vaikeaa siirtyä vuodenajasta toiseen, ja hän yrittää kaikilla kepulikonsteilla pukeutua epäsopivasti
Poikien isä on hyvin lähellä alkoholismia, keikkuu siinä rajalla. Molemmat lapset ovat erityislapsia, tarvitsevat huomattavasti enemmän tukea kuin ns. tavislapset.
En ole hoitovapaalla vain pienten lasten, vaan myös koululaisten takia.
Isä ei kykene ottaamaan täysipäiväistä vastuuta pojista, vaan sitä hommaa hoitaisi ex-anoppini joka kieltäytyy ymmärtämästä kuinka tärkeää pojille on esim. erityisluokalla olo, ja että toinen poika tarvitsee ehdottomasti lääkitystä (on ex-anoppi mm. kertonut pojalle että mikäli hän aloittaa adhd-lääkityksen hänestä tulee huumeiden käyttäjä).
Ja vielä toisen pojan harrastuksesta joka on motocross. Tarjouduin maksamaan puolet pojan uudesta prätkästä (olisin joutunut ottamaan lainaa sen takia, ex-anopilla on varallisuutta ihan oikeasti paljon) jos se olisi mahdollistanut pojan liittymisen moottorikerhoon ja pyörän siirtelyn kotien välillä, meillä on siihen soveltuva autokalusto.
Mutta eihän se käynyt, pojan mukana tuli viesti että osta oma pyörä sinne kotiin.
Uusi mieheni nyt koettaa sitten etsiä vanhempaa käytettyä pyörää jotta poika pääsee harrastamaan.
Poikani varmaan haluaisivat asua isänsä kanssa, onhan siellä paljon kivempaa, valvoakin saa niin pitkään kun tahtoo, myös arkisin, kukaan ei komenna vaan saa elää ihan niin kuin itse tahtoo.. Ei onnistu erityislapselta pidemmän päälle tuollainen elämä, valitettavasti.

Anteeksi tulipa vuodatus ja aiheen vierestä.
Arvatkaan vaan olenko iloinen kun kuulen noita juttuja joita ex-anoppi niin mielellään kaikille kertoo :ashamed:

 

[hypoteetti]

Koululaisen äidille.

Samantyyppisessä tilanteessa olen itsekin ollut, että lasteni isän ja ex-anopin sekä koko sen isän puoleisen suvun mielestä olin inhottava, ilkeä rahanahne äiti, joka kyni isäparan kuiviin ja käytti kaikki rahat omiin menoihinsa, ja joka vain kiusasi lapsia kaiken aikaa, päämääränä elämässä tehdä paitsi omien lasten elämä ikäväksi myös hankaloittaa tapaamisia lasten isälle.
ex-Anoppi parkui, miten hän odottaa aikaa, jolloin tapaamisia ei tarvitse sopia minun kanssani. Hän olisi sopinut ne lasten kanssa, lapsilla ikää noin 9 ja 6 v tuolloin :headwall:
No, se aika on ollut jo muutaman vuoden; lasteni biologinen isä on kuollut.

Minäkin halusin viettää vapaa-aikaa lasteni kanssa, lomalla, viikonloppuna. Isän oli sitä vaikea tajuta, olihan arjessa koko ajan.


Mutta:
Nämä lapset eivät ole meillä joka viikonloppu. Onneksi. Mutta asumme lähekkäin, esim., jos lapsi muutaisi meille, hän voisi jatkaa samassa koulussa. Olisi kiva, jos he voisivat piipahtaa, käydä kylässä laikkimässä silloin tällöin arkena koulun jälkeen tai ei-tapaamisviikonloppuna ihan vaan siksi, että meidän yhteinen tenava ikävöi ihan tavattomasti etäsisariaan.

Tässä tapauksessa isä olisi valmis maksamaan, kustantamaan, kuljettamaan lapsia harrastuksiin, mutta se ei kelpaa äidille.

Isä maksaa itse elarit, hoitaa ne ajallaan vaikka äiti muuta lapsille väittääkin.

Itse aikoinaan otin vastaan mielelläni kaikki vaatteet yms. mitä mummolan ja isän suunnalta meille tuli. Lapsille ne oli, ei minulle, vaikka kaikki ei ihan minun makuuni olleetkaan. On tullut yöpaitaa, collaria, hupparia, kenkää.... Halpisversioita inhosin (hajosivat kun puki pälle), liian isot kasvuvarat ärsytti tavattomast.
Lapset vaan alkoi sitten olla aika tarkkoja, esim. aniliininpunainen verkkapuku ei kelvannut 12-v tytölle, jolla oli mustien vaatteiden aikakausi menossa, hän kertoi että oli kehunut ja kiittänyt kauniisti, mutta jättänyt sen sinne maalle perusteella, että hänellä on siellä sitten verkka-asu. :/

Se on aika harmillista että hyvät etä-isät ja hyvät lähiäidit eivät kohtaa, eli ole niitä eroavia osapuolia ..eli siis, olisi kiva jos meillä lähiäiti olisi sinunkaltainen, joka on yhteistyökykyinen ja sinusta olisi kiva jos ex-miehesi sukuineen olisi niinikään yhteistyökuinen.

Miksi se ei toimi näin, ?
miksi se on aina että kun toinen yrittää asialinjalla hoitaa, toinen osapuoli haastaa riitaa , ei arvosta exän vanhemmuutta, käyttää lapsia välikappaleena. ???

 

[taustalla]

Siinä sitä onkin tavoitetta itse kullekin että pystyisi pysymään aikuisena ja ajattelemaan lasten parasta ero- ja uusperhetilanteessa. Monta kertaa tälläkin palstalla näitä juttuja lukiessa käy mielessä että nyxä saattaisi tykätä lapsistakin paljon enemmän ilamn jännitteitä ja näkemyseroja exän kanssa. Miten helppoa olisi jos esim. kasvatuskeskustelut voisi oikeasti käydä rakentavassa hengessä ja säännöt olla suunnilleen samat molemmissa kodeissa... Tässä sitä haastetta minullekin joka olen exä.

 

[voi vide]

\

Hei vaan!
Omaa elämääni ja nykytilannettani peilaten tuli mieleen että mites muut toimisi seuraavassa tilanteessa.

NYT siis unohdetaan se oma tämänhetkinen tilanne. Unohdetaan millainen mies ja miten itsellä on.

Nyt KUVITELLAAN että olisi tämmönen seuraavanlainen tilanne: Miten sinä toimisit, JOS sinulla olisi näin.


Taina menee näin:

Olet nainen. Olet naimisissa miehen kanssa, joka huolehtii lapsista; vie hoitoon ja viettää aikaa heidän kanssaan ulkoilemalla yms. ja muutenkin huolehtii lapsista, lapset on päiväkoti-ikäisiä. MIes myös osallistuu kodin töihin. Teillä on tarkka tasajako, ja noudatatte kumpikin sitä. Sen lisäksi miehen vastuulla on polkupyörien olsto ja huolto, ja auton huolto ja kunnostus, renkaan vaihdot, katsastukset jne jne.
MIes käy töissä, ei ryyppää, ei lyö tms., mutta rakkaus on kuollut silti.

Haluat siis erota. Ukko ulos.
Äijä alkaa seurustella ja perustaa perheen toisen naisen kanssa.
Olet tyytymätön elatusmaksusopimukseen; mies maksaa ihan liian vähän. Miehellä menee hyvin ja hän voisi kyllä maksaa enemmänkin. Olet vihainen tästä epäkohdasta, koska itse kituutat pienillä tuloilla.

Äijä käy edelleen töissä, ei ryyppää tms. ja on ihan tavallinen kunnollinen mies ja hyvin näyttää miehellä menevän uudessa elämässään ja sinua ottaa päähän.

TApaamisissa mies toisinaan pyytää ylimääräisiä tapaamiskertoja, et suostu. Joskus kuitenkin suostut vaihtoihin tai vastaaviin, mutta ylimääräiselle tapaamiselle (enemmän kuin sopimuksessa) et suostu koskaan. Paitsi joskus ehdotot itse muutamaa ylimääräistä päivää, ja mies suostuu aina siihen.

Inhoat ex-miestä aina vaan enemmän ja enemmän.

Lapset ovat tietoisia, että isän pitäisi maksaa enemmän; isällä olisi varaa maksaa enemmänkin. Lapset ovat tietoisia mitä mieltä olet isästä ja tämän uudesta elämästä jne sillä suuttuneena ja vihaisena tulet haukkuneeksi ja purkaneeksi kiukkusi lapsiin - kehen muuhun, kun Yh olet!? Ja yksin uuvuksiin asti kaikesta vastaat.

Vuosia kuluu, lapset kasvaa, elarit on edelleen ne pienet ja tapaamisissa et halua joustaa ainakaan antamalla ylimääräisiä etkä halua muutenkaan että isä osallistuisi lastensa elämään, joka on sinun elämäsi, se ei kuulu sille miehellle.
Sinun mielestä miehellä ei ole mitään asiaa lasten koulumaailmaan, isä ei saa soittaa lapsille eikä lapset isälleen, he eivät saa tavata isää tai olla isän kanssa missään tekemisissä isän kanssa muutoin kuin silloin kun ovat tapaamisella.
Et anna kouluvalokuvia miehelle lapsista, koska maksat ne kuvat itse.
Et informoi koulun juhlista tai muistakaan isää. Ne ei kuulu sille miehelle.


Pienten elareiden takia ei ole varaa lasten harrastuksiin. Maksathan kuitenkin omistusasuntoa, autoa, lapsiin menee ruokaa ja vaatteet pitää ostaa todella harkiten. Nuoremmalle et raski ostaa, hän kulkee esikoisen vanhoissa vaattteissa ja kengissä.

MIes, tämä lasten isä siis, ehdottaa että maksaisi jokun lapsen harrastuksen. Et suostu tähän. Lapsi on siitä sinullekin puhunut, ja olet sanonut, ettei ole varaa.
Nyt isä maksaisi, mutta sinulla on periaatteesi, lapselle on sanottu että tänä vuonna et harrasta, ja siitä pidetään kiinni, joten et huoli isän avustuksia.

Haluat isommat elatusmaksut, isä ei suostu semmoseen, vaikka ihan selvästi hänellä on varaa siihen, onhan hänellä niin hieno autokin ja sanot tämän miehelle. Mutta harrastuskustannuksiin et siis rahaa huoli.

Mies laittaa tapaamisen jälkeen lapselle vaatetta tai kenkää. Et huoli niitä.

Sinulla siis ei ole varaa elättää lapsia, kituutat toimeentulon rajoilla, ajat autolla ja olet vihainen siitä että ex-miehellä on myös auto, hienopi kuin silloin ennen kun yhdessä olitte.
Et kuitenkaan huoli mitään suoraan lapselle osoitettua.
Haluat rahaa. ISommat elarit. Nyt saat vain vähän enemmän kuin minimin. (lapsilisiä sisaruskorotuksineen, yh-lisää tai tuloihin perustuvua etuuksia tai elauksen omaa osuuttasi et laske tähän mukaan, vain miehen maksaman elarin)

JOS mies sitten ehdottaisi, että hän haluaa ottaa lapset, tai toisen lapsista luokseen asumaan,
MITÄ SINÄ VASTAISIT JA MITEN REAGOISIT, suostuisitko????

JOS toinen lapsi tai molemmat lapsista ilmottaisi, että haluaa muuttaa isän luo asumaan, MITÄ SANOISIT, päästäisitkö??

Menetäthän molemmissa tapauksissa paitsi elarit, myös lapsilisän, sisaruskorotuksen ja kuitenkin joudut siitä asunnosta ja autosta maksamaan sen saman kuin tähänkin asti.
Lisäksi menettäisit lapsen miehelle, jota inhoat aivan älyttömästi .

SIIS MITEN SINÄ TOIMISIT JOS OLISIT TÄMÄ NAINEN.

Hei haloo muija!!! Onko sulla tollainen ex? Sehän on lahja #&%?$!*.... Ei miehen kuulu sua elättää vaan lapsia ääliö... mies on hyvä ja oikeassa ahneella #&%?$!* loppu.. Lapset isälle vaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!11111

 

[minä]

\

OK, tosi vaikea vastata. En tiedä, miten suhtautuisin. Mutta yksi juttu vähän tuohon tarinaan liittyen: itse arvostaisin paljon enemmän miehen halua viettää aikaa lasten kanssa ja osallistumista heidän elämäänsä, kuin elatusavun määrää. Luulenpa, että lapset kokevat asian samoin.

Ehdottomasti samaa mieltä!!!! Toihan vaikuttaa hyvältä isältä ja mieheltä!! Hoitaa lapsia ja on valmis maksamaan puolet.. Miksi erosit kun haluat rahaa mieheltä.. Kaikkea ei saa vapautta ja rahaa!!!

 

[Fabulous Patsy Stone]

\

\

OK, tosi vaikea vastata. En tiedä, miten suhtautuisin. Mutta yksi juttu vähän tuohon tarinaan liittyen: itse arvostaisin paljon enemmän miehen halua viettää aikaa lasten kanssa ja osallistumista heidän elämäänsä, kuin elatusavun määrää. Luulenpa, että lapset kokevat asian samoin.

Ehdottomasti samaa mieltä!!!! Toihan vaikuttaa hyvältä isältä ja mieheltä!! Hoitaa lapsia ja on valmis maksamaan puolet.. Miksi erosit kun haluat rahaa mieheltä.. Kaikkea ei saa vapautta ja rahaa!!!

Siis häh? Siis on mahdotonta saada elatusmaksua ja että mies hoitaa lasta ja viettää hänen kanssa aikaa No kylläpä ootte vähään tyytyväisiä jos teille riittää että isä vain tapailee lasta silloin tällöin eikä osallitu elatukseen.

 

[taustalla]

Niin. On se kumma juttu, että sille etävanhemmalle on olevinaan jonkinlainen rangaistus osallistua sekä taloudellisesti että muuten lastensa elämään.. en tajua. Mikä hemmetin laki se määrää, että lähivanhemman on maksettava jostain syystä enemmän ja onhan hän väkisinkin lasten kanssa enemmän. Mutta aina tuosta nuristaan kun pitää maksaa elareita ! Voi hemmetti, minkä ihmeen takia sen lähivanhemman pitäis maksaa eurookaan enemmän kuin sen toisen vanhemman. KErtokaa mulle MIKSI ?? Eiköhän ne oo yhdessä väännetty ne lapset , ero ei kait niitten syy ole . Kyllä mulle ainakin jää kiitettävä osuus lasten kuluista maksettavaksi elareitten jälkeen, mutta aina tuntuu, että on jotenkin kauheen epäreilua kun isi joutuu antamaan rahaa lastensa elämiseen...hohhoijaa !!!

 

[taustalla]

\

Niin. On se kumma juttu, että sille etävanhemmalle on olevinaan jonkinlainen rangaistus osallistua sekä taloudellisesti että muuten lastensa elämään.. en tajua. Mikä hemmetin laki se määrää, että lähivanhemman on maksettava jostain syystä enemmän ja onhan hän väkisinkin lasten kanssa enemmän. Mutta aina tuosta nuristaan kun pitää maksaa elareita ! Voi hemmetti, minkä ihmeen takia sen lähivanhemman pitäis maksaa eurookaan enemmän kuin sen toisen vanhemman. KErtokaa mulle MIKSI ?? Eiköhän ne oo yhdessä väännetty ne lapset , ero ei kait niitten syy ole . Kyllä mulle ainakin jää kiitettävä osuus lasten kuluista maksettavaksi elareitten jälkeen, mutta aina tuntuu, että on jotenkin kauheen epäreilua kun isi joutuu antamaan rahaa lastensa elämiseen...hohhoijaa !!!

Tottakai etävanhemmankin kuuluu maksaa osuutensa. Epäreilulta tuntuvat tilanteet ovatkin yleensä sellaisia, joissa selkeästi elareita ei käytetä lasten hyväksi. Esim. mieheni ex ostaa lapsille n. sadalla eurolla vaatteita vuodessa, juurikaan muuta ei. Eivät käy missään, lapset eivät harrasta mitään, asumiseen saa asuintukea, ja lapsilisilläkin saa aika mukavasti ruokaa. Isä on hankkinut lapsille puhelimet ja maksaa laskut. Lisäksi maksaa matkakulut. Elareista eivät lapset juuri hyödy.
Eräs kaverini vie lapsen vanhemmilleen niiksi viikonlopuiksi, kun lapsi ei ole isällään ja juhlii elarit. Ihan myöntää tämän. Kai se saa tuntua isästä epäreilulta?
Sekin tuntuu epäreilulta, että isän pitää osallistua asumiskuluihin ym. äidin luona, vaikka isänkin luona lapsella olisi oma huone ja tavarat ja vaatetta. Tai jos isän lähilapseen ei käytetä samanlaisia summia. Tai jos käytetään, mutta maksajana on pääasiassa äiti.
Uusissa ohjeluonnoksissa etälasten elatus pitää laskea niin, että kaikki huomioidaan, mutta lähilapsen päivähoitoon, harrastukseen ja erityistarpeisiin varataan vain sata euroa. Vaikka yksin päivähoito on sen tuplasti. Reiluako?
Varmasti on epäreiluutta puolin ja toisin. Kyllähän yh:tkin purnaavat ja usein ihan aiheesta. Mahdotonta kai se on sellaista järjestelmää luodakaan, joka tuntuisi kaikista oikeudenmukaiselta, kun tilanteet ovat niin erilaisia.