Kuvaile tuntemaasi asperger-lasta. Miten eroaa normaalista lapsesta.

Epäilen tuttavan lapsella asbergeria. Puhe on vähän monotonista, kirjakieltä ja kuulostaa oudolta lapsen suusta kuultuna. Neuroottisen oloinen, hahmottaminenkin vaikeaa. Katsoo harvoin silmiin. Jos ympärillä on hälinää, ei osaa pukea, kun ei tiedä mistä alottaisi (5 -vuotias)

Erityislastentarhanopettajan mielestä lapsi on vain tavallista älykkäämpi. Sitä hän on, mutta kun kaikessa tavallisissa toiminnoissa mättää, vanhemmat ovat itse ihmeissään.

 

syrjäänvetäytyvä ja itseensä käpertynyt. uhmakas, jopa vihamielinen. hymytön, nero , saa raivokohtauksia mitättömistä asioista. rytmi pitää olla joka päivä minuutilleen sama.

 

yksinkertaistettuna käy hitaalla, yleensä pulskia, huonoja liikunnassa!

 

syrjäänvetäytyvä ja itseensä käpertynyt. uhmakas, jopa vihamielinen. hymytön, nero , saa raivokohtauksia mitättömistä asioista. rytmi pitää olla joka päivä minuutilleen sama.

Mun tuntema assi ei ole mitään näistä. On kylläkin tyttö ja pärjää itsenäisesti niin hyvin, ettei tunnistaisi Aspergeriksi ellei tiedä diagnoosista.

Kirjakielisten ilmausten käyttäminen, uppoutuminen yksin omiin leikkeihin jotka voivat poiketa normaalista (leikkiminen esim. barbien jaloilla, ei barbeilla), ääniyliherkkyys (keskittymisvaikeuksia ja muita ongelmia koulussa), kehon nykiminen ja erilaiset ilmeet, muutama tärkeä kiinnostuksenkohde joihin tykkää paneutua jne.

 

Asperger-lapsi on viikonloppuisin todella rasittava, koska on väsynyt viikon hoitojaksosta. Viikonloppuisin pitäisi olla varmasti tarkemmat ruoka-ajat yms, mutta kun kaikki on niin hankalaa jo aamulla, että vanhemmat ovat todella kovilla. Lapsi on kiukkuinen, kaikki normaalit asiat (pukeminen, pissalla käynti, syöminen, ulos lähteminen, jonnekin lähteminen) on supervaikeaa.... minä olen niin väsynyt, että en jaksa....

 

vielä sen verran, että suurin osa ausseista on mieleltään hyvin erilaisia. tarkoittaen sitä, että itse tulkitsen kommunikoitavaa henkilöä äänensävyjen perusteella.

 

opin ajamaan ilman apupyöriä jo 3-vuotiaana... välillä kuulen ääniä mitä muut ei kuule. kerran kavereiden kanssa oltiin pienempänä salaa tupakalla kaverin puumajassa. yhtäkkiä totesin noin 5minuuttia ennen tapahtumaa "Topi, sun äitis tulee ihan just"...kuinkas ollakkaan 5minuutin jälkeen kaverin äiti ilmestyi ja ilmoitti menevänsä kioskille kahville.
SATTUMAAKO? entäs tämä.. kuulin kerran metsästä vihellystä...kaverit eivät uskoneet ennenkuin metsästä todella käveli yksi kaverini pikkuveli. en tiedä vihelsikö hän, mutta kaverini oli lyöty aivan ällikällä xD.

 

vielä sen verran, että suurin osa ausseista on mieleltään hyvin erilaisia. tarkoittaen sitä, että itse tulkitsen kommunikoitavaa henkilöä äänensävyjen perusteella.

editoin vielä: tulkitsen yleensä vastapuolen tunnetiloja äänensävyjen perusteella.

 

No aspenger on vähän kuin lievä autismi. Jotain tiettyjä erojahan noissa on.

 

Vai että aussi ja ansperger. Joku mainitsi lihavuuden ja taisi mennä aika metsään. Yleensähän assit ovat pieniä ja sirorakenteisia, vähän kömpelöitä, mutta voivat väntää itsensä vaikka mihin solmuun. T Te

 

.... edellinen viesti pääsi karkaamaan. Temperamenttisia
toisinajattelijoita, jotka pelaavat muistipeliäkin eri tavalla kuin muut.

 

Se kuka epäili tuttavan lasta: noin pienistä ei oikeasti voi vielä sanoa mitään: vuosi on pitkä aika ja lapsi saattaa muuttua täysin. Erityistarhaope on varmaan tehnyt muutamia testejä ja älykkyys näkynyt niissä.

Oma lapsi kanssa todettiin tarhassa älykkääksi ja oli käytökseltään melko samanlainen. Nyt vilkas eskari, hieman piirteitä jäljellä mutta ei isompia ongelmia ryhmässä, kavereita on tms. Ja ei ole sen älykkäämpi kuin muutkaan (ainakaan äitinsä mielestä). Jäitä hattuun ja jos vanhemmat on aidosti huolestuneita niin neuvolasta lähete arviointiin.

 

Voisiko nämä viitata as piirteisiin tai johonkin muuhun neurokirjon ongelmaan.

Kyseessä siis 6 vuotias tyttö. Suurimpana ongelmana tällä hetkellä vetäytyminen ryhmätilanteissa, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa. Yhden lapsen kanssa osaa leikkiä hyvin, kiintyykin voimakkaasti yhteen kaveriin. Joskus vaikeus jakaa lelujaan, tarkka säännöistä ja vuoroista, jotka joskus aiheuttavat riitoja. Motoriset ongelmat, ei tykkää pyörimisestä, kiinnostus kiipeilynkin tullut aika myöhään, aika arka kiipeiyssä. Mielestäni ongelmia tasapainon kanssa näkyy mm. luistelussa, ei halua opetella pyöräilyä ilman apupyöriä. Keinumista on aina rakastanut.

Pienempänä mm imurin ja ruohonleikkurin äänet olivat kauhistus, nyt eivät enää haittaa. Pelkää erioten koiria (ilman syytä) Hiusten pesu ja harjaus vaikeaa, sattuu, ei siedä vettä kasvoilla. Tarkka esim. suihkun jälkeen ettei märkiin jalkoihin saa tarttua mitään lattialta. Toisaalta aistimushakuisuutta, varsinkin hajuaisti, nuuhkii mm sormiaan. Myös tuntoaisti, kiipeile aikuisissa, hyppelee rajusti kaulaan.

Omaehtoisuus ja joustamattomuus jossain tilanteissa. Ei esim. monesti vastaa kun kysytään, vaikea saada kontaktia. Hitaus kotona siirtymätilanteissa, ei näy hoidossa. Haluaa katsella samoja dvd:tä aina uudestaan varsnkin samoja muumijaksoja voisi katsoa uudestaan ja uudestaan

Jumittuu tunnetiloihin. Myös erilaisista mielihaluista vaikea päästä yli. Jumittuu hokemaa samaa lausetta. Voimakkaat tunnereaktiot, jumiutuu uusissa ja jännittävissä tilanteissa toisaalta eläytyy hyvin voimakkaasti kivoissa jutuissa. Oudot reaktiot, saattaa esim. suuttua kun kehutaan.

Numerot ja kirjaimet oppi noin aika tasan 2 vuotiaana, oli niistä kiinnostunut. Puhe mielestäni aavistuksen pikkuvanhaa tuolloin parivuotiaana, nykyäänkin sanoo usein että "minä".

Toisaalta tosi iloinen (tutuissa tilanteissa tuttujen ihmisen kanssa) mielikuvitusrikas, kekseliäs, takkanäköinen, esteetikko. Parhaimmillaan aivan ihana tyttö. Empaattinen, hoivaava, silti joskus saattaa esim. nauraa (vähän teennäisesti) jos sisko esim. kaatuu ja alkaa itkemään.

Tässä siis pintaraapaisu piirteisiin. Onko vastaavien juttujen kanssa kamppailevia, olisi kiva kuulla kommentteja

Niin ja lisäisin vielä että itse olen ollut myös hyvin vetäytyvä lapsena, minulla on ollut ticejä, jonkin verran aikuisenakin vielä. Epäilen myös itselläni jonkinasteista kasvosokeutta, sillä vaikea tunnistaa esim. naapureita jos tulevat vastaan vieraassa ympäristössä. Tietenkään mitään ei ole tutkittu aikoinaan. Tunnistan myös joitakin as piirteitä itsessäni, mutta varsinkin add testissä sain aika korkean "pistemäärän " Olin se kiltti hiljainen, näkymätön vähän outo tyttö. Nykyään olen oppinut ihan suht hyvin pärjäämään elämässä.

 

Nostanpa tätä, sillä aihe kiinnostaa myös täällä

 

nostelen

 

vois luonnehtia nörtiksi. Siis kaikki tätä sairausta sairastavat ovat nörttejä.

 

Meillä ilmeni voimakas kiinnostus liikennemerkkeihin, eli järjesteli niitä olohuoneen pöydälle ja katseli niitä. Samalla ilmeni käsien räpyttelyä. Samoin oppi englanninkielisiä sanoja tietokoneelta, vihasi pukeutumista, hiusten kampaamista ja pesua, ei solminut kaverisuhteita mm. Silloin ei ollut vielä diagnoosia, diagnoosi tehtiin 12-vuotiaana. Nyt poika 19, asuu omillaan, opiskeli datanomiksi ja on vakityössä omalla alallaan .

 

[QUOTE="Tiiu";30327131]Meillä ilmeni voimakas kiinnostus liikennemerkkeihin, eli järjesteli niitä olohuoneen pöydälle ja katseli niitä. Samalla ilmeni käsien räpyttelyä. Samoin oppi englanninkielisiä sanoja tietokoneelta, vihasi pukeutumista, hiusten kampaamista ja pesua, ei solminut kaverisuhteita mm. Silloin ei ollut vielä diagnoosia, diagnoosi tehtiin 12-vuotiaana. Nyt poika 19, asuu omillaan, opiskeli datanomiksi ja on vakityössä omalla alallaan .[/QUOTE]

Tämä kuulostaa aikalailla tutulta. Esim. hiustenleikkuu oli yhtä tuskaa. (kutitti)
Innostuneena jostain hyppeli ja "räpytti" käsiään. Liikennemerkit ei meillä kiinnostaneet mutta silloin oli jotain keräilykortteja jan iitä sit järjesteli yhä uudelleen ja uudelleen. Kavereilla ei tottavie ollut väliä, sen sijaan kirjasto ja kasa kirjoja ja taas oli elämä "mallillaan"

Joku kuvaili nörtiksi. Jotain sinne päin joo. Minkäänlainen hälinä tai fyysinen toiminta ei ole vieläkään (lukioikäisenä) mieleen vaan mieluummin on rauhassa ja lukee tai juttelee.

 

Voisiko nämä viitata as piirteisiin tai johonkin muuhun neurokirjon ongelmaan.

Kyseessä siis 6 vuotias tyttö. Suurimpana ongelmana tällä hetkellä vetäytyminen ryhmätilanteissa, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa. Yhden lapsen kanssa osaa leikkiä hyvin, kiintyykin voimakkaasti yhteen kaveriin. Joskus vaikeus jakaa lelujaan, tarkka säännöistä ja vuoroista, jotka joskus aiheuttavat riitoja. Motoriset ongelmat, ei tykkää pyörimisestä, kiinnostus kiipeilynkin tullut aika myöhään, aika arka kiipeiyssä. Mielestäni ongelmia tasapainon kanssa näkyy mm. luistelussa, ei halua opetella pyöräilyä ilman apupyöriä. Keinumista on aina rakastanut.

Pienempänä mm imurin ja ruohonleikkurin äänet olivat kauhistus, nyt eivät enää haittaa. Pelkää erioten koiria (ilman syytä) Hiusten pesu ja harjaus vaikeaa, sattuu, ei siedä vettä kasvoilla. Tarkka esim. suihkun jälkeen ettei märkiin jalkoihin saa tarttua mitään lattialta. Toisaalta aistimushakuisuutta, varsinkin hajuaisti, nuuhkii mm sormiaan. Myös tuntoaisti, kiipeile aikuisissa, hyppelee rajusti kaulaan.

Omaehtoisuus ja joustamattomuus jossain tilanteissa. Ei esim. monesti vastaa kun kysytään, vaikea saada kontaktia. Hitaus kotona siirtymätilanteissa, ei näy hoidossa. Haluaa katsella samoja dvd:tä aina uudestaan varsnkin samoja muumijaksoja voisi katsoa uudestaan ja uudestaan

Jumittuu tunnetiloihin. Myös erilaisista mielihaluista vaikea päästä yli. Jumittuu hokemaa samaa lausetta. Voimakkaat tunnereaktiot, jumiutuu uusissa ja jännittävissä tilanteissa toisaalta eläytyy hyvin voimakkaasti kivoissa jutuissa. Oudot reaktiot, saattaa esim. suuttua kun kehutaan.

Numerot ja kirjaimet oppi noin aika tasan 2 vuotiaana, oli niistä kiinnostunut. Puhe mielestäni aavistuksen pikkuvanhaa tuolloin parivuotiaana, nykyäänkin sanoo usein että "minä".

Toisaalta tosi iloinen (tutuissa tilanteissa tuttujen ihmisen kanssa) mielikuvitusrikas, kekseliäs, takkanäköinen, esteetikko. Parhaimmillaan aivan ihana tyttö. Empaattinen, hoivaava, silti joskus saattaa esim. nauraa (vähän teennäisesti) jos sisko esim. kaatuu ja alkaa itkemään.

Tässä siis pintaraapaisu piirteisiin. Onko vastaavien juttujen kanssa kamppailevia, olisi kiva kuulla kommentteja

Niin ja lisäisin vielä että itse olen ollut myös hyvin vetäytyvä lapsena, minulla on ollut ticejä, jonkin verran aikuisenakin vielä. Epäilen myös itselläni jonkinasteista kasvosokeutta, sillä vaikea tunnistaa esim. naapureita jos tulevat vastaan vieraassa ympäristössä. Tietenkään mitään ei ole tutkittu aikoinaan. Tunnistan myös joitakin as piirteitä itsessäni, mutta varsinkin add testissä sain aika korkean "pistemäärän " Olin se kiltti hiljainen, näkymätön vähän outo tyttö. Nykyään olen oppinut ihan suht hyvin pärjäämään elämässä.

Aistiyliherkkyyttä voi olla ilmas asperger-oireyhtymää. Lapsilla joilla aistisäätelyn vaikeutta on usein myö tunnesäätelyn vaikeutta. Sensoriseen integraation Erikoistunut SI- toimintaterapeutti voi arvioida ja antaa terapiaa.

 

Lasta EI lähetetä koulutielle kiusattavaksi, lapsen EI tarvtse kestää jatkuvaa piikittelyä ja psyykkistä pahoinpitelyä, eikä ole lapsen vanhemman asia huutaa pää punaisena kiusaajille. Heti paikalla rehtorin puheille, vaadittava toimintaa. Ilmoitus kuntaan ja vaikka poliisille. Minkä takia lasten pitäisi kestää vähemmän ihmisarvoista kohtelua kuin itse aikuisina kestäisimme? Asettakaa itsenne samaan tilanteeseen, mitä jos työkaverit harrastaisivat tasan samaa käyttäytymistä päivittäin sinua kohtaan? Lapsen elämänhalu ja omanarvontunto on herkästi sammuvaa lajia. Nyt lopetatte nössöilyn heti!

(terveisin itse m.m pikkukivillä kivitetty ex-itsemurhakandidaatti)

 

- ei kestä pettymyksiä (esim. koenumero) tai sitä että hänen pitäisi odottaa
- suuttuessaan istuu vaikka toisen pään päälle, ei siis osaa hallita voimiaan ja asettautua toisen asemaan (sosiaalinen kyvyttömyys)
- pitää tavaransa huolellisessa järjestyksessä eikä mielellään anna muiden koskea
- ei syö koulussa kuin leipää

Valitettavasti osa johtuu siitäkin, että vanhempien mukaan häneltä ei voi mitään vaatia, kun on "sairas", alkaa olla jo isokokoinen ja muille suorastaan vaarallinen...

Samaa sivusta seurannut. Pelottavalta näyttää, kun lapsi kasvaa. Nyt 10 vuotiaana kiusaa ja alistaa kavereita mennen tullen. Jos aikuinen puuttuu saa aikuisenkin jäämään ihan kädettömäksi. Jankuttaa omaa näkemystään, väittää vastaan. Mutta kiusaaminen ja epäempaattisuus ei lopu. Minä olen niin loppu, että lapsen vierailut kielsin. Uhma ja raivokkuus kasvaa silmissä. Viimeinen kerta kun hänelle sanoin käytöksestä, tuli tunne että tulee päälle.

 

Lapsen kaverilla on asperger-piirteitä. En ole ihan varma, onko diagnosoitu jo, mutta isommalla sisaruksella on sama homma. Jää jankuttamaan samasta asiasta, suuttuu jos asiat eivät mene hänen toiveidensa mukaisesti ja motorisesti kömpelö. Olen joutunut rajoittamaan leikkimistä hänen kanssaan, koska oma lapsi on joskus ahdistunut leikkien jälkeen.

 

Voisiko nämä viitata as piirteisiin tai johonkin muuhun neurokirjon ongelmaan.

Kyseessä siis 6 vuotias tyttö. Suurimpana ongelmana tällä hetkellä vetäytyminen ryhmätilanteissa, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa. Yhden lapsen kanssa osaa leikkiä hyvin, kiintyykin voimakkaasti yhteen kaveriin. Joskus vaikeus jakaa lelujaan, tarkka säännöistä ja vuoroista, jotka joskus aiheuttavat riitoja. Motoriset ongelmat, ei tykkää pyörimisestä, kiinnostus kiipeilynkin tullut aika myöhään, aika arka kiipeiyssä. Mielestäni ongelmia tasapainon kanssa näkyy mm. luistelussa, ei halua opetella pyöräilyä ilman apupyöriä. Keinumista on aina rakastanut.

Pienempänä mm imurin ja ruohonleikkurin äänet olivat kauhistus, nyt eivät enää haittaa. Pelkää erioten koiria (ilman syytä) Hiusten pesu ja harjaus vaikeaa, sattuu, ei siedä vettä kasvoilla. Tarkka esim. suihkun jälkeen ettei märkiin jalkoihin saa tarttua mitään lattialta. Toisaalta aistimushakuisuutta, varsinkin hajuaisti, nuuhkii mm sormiaan. Myös tuntoaisti, kiipeile aikuisissa, hyppelee rajusti kaulaan.

Omaehtoisuus ja joustamattomuus jossain tilanteissa. Ei esim. monesti vastaa kun kysytään, vaikea saada kontaktia. Hitaus kotona siirtymätilanteissa, ei näy hoidossa. Haluaa katsella samoja dvd:tä aina uudestaan varsnkin samoja muumijaksoja voisi katsoa uudestaan ja uudestaan

Jumittuu tunnetiloihin. Myös erilaisista mielihaluista vaikea päästä yli. Jumittuu hokemaa samaa lausetta. Voimakkaat tunnereaktiot, jumiutuu uusissa ja jännittävissä tilanteissa toisaalta eläytyy hyvin voimakkaasti kivoissa jutuissa. Oudot reaktiot, saattaa esim. suuttua kun kehutaan.

Numerot ja kirjaimet oppi noin aika tasan 2 vuotiaana, oli niistä kiinnostunut. Puhe mielestäni aavistuksen pikkuvanhaa tuolloin parivuotiaana, nykyäänkin sanoo usein että "minä".

Toisaalta tosi iloinen (tutuissa tilanteissa tuttujen ihmisen kanssa) mielikuvitusrikas, kekseliäs, takkanäköinen, esteetikko. Parhaimmillaan aivan ihana tyttö. Empaattinen, hoivaava, silti joskus saattaa esim. nauraa (vähän teennäisesti) jos sisko esim. kaatuu ja alkaa itkemään.

Tässä siis pintaraapaisu piirteisiin. Onko vastaavien juttujen kanssa kamppailevia, olisi kiva kuulla kommentteja

Niin ja lisäisin vielä että itse olen ollut myös hyvin vetäytyvä lapsena, minulla on ollut ticejä, jonkin verran aikuisenakin vielä. Epäilen myös itselläni jonkinasteista kasvosokeutta, sillä vaikea tunnistaa esim. naapureita jos tulevat vastaan vieraassa ympäristössä. Tietenkään mitään ei ole tutkittu aikoinaan. Tunnistan myös joitakin as piirteitä itsessäni, mutta varsinkin add testissä sain aika korkean "pistemäärän " Olin se kiltti hiljainen, näkymätön vähän outo tyttö. Nykyään olen oppinut ihan suht hyvin pärjäämään elämässä.

Ihan kuin meidän seitsemän vuotias tyttö! Nyt ois kiva kuulla lisää....

 

Yhden asian unohdin mainita. Ehdottoman oikeudenmukaisuuden. Siis jos jaetaan karkkipussi kolmen lapsen kesken ja namuja jää (siis erilaisia) yli vaikka kaksitoista, niin niitä ei pidä jakaa, koska silloin kaikille tulisi erilaisia karkkeja.

On okei, että kaikki saavat kolme vihreää ja kaksi punaista ja viisi keltaista, mutta jos oransseja, violetteja ja pinkkejä on vain kaksi kutakin, niitä ei voi jakaa lainkaan. Elleivät keksi saksia.

*huoh*

 

Meillä 9v tyttö, jolla epäily aspergeristä....psykologin tutkimukset tehty ja neurologinen pääsyä odotellaan.
Kehitysviivästymää ja visuaalisen hahmottamisen vaikeuksia.
Jumittumista tilanteisiin ja tunnetiloihin. Oman kehon hahmottaminen vaikeaa ("norsu posliinikaupassa"), aistiyliherkkyyksiä ja toisaalta tuntopuutoksia. Sosiaalisissa tilanteissa hankaluutta, ei juurikaan omanikäisiä kavereita. Leikkii aina yhtä ja samaa leikkiä. (Vaihtuu toki iän mukana, pienenä aina nukkeleikki). Rutiinit tärkeitä. Uniongelmia. Ikäistään "lapsellisempi"
Kovasti odotan, että päästään tutkimuksiin. Ennen kouluikään on jo tutkittu, koulun alkaessa jäänyt tutkimukset vähän vaiheeseen, kun open mielestä ei hankaluutta koulussa, vaikka oppiminen on ollut selkeästi hitaampaa ja hankalampaa kuin ikätovereilla.