Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
~~kuumia aaltoja~~ "so what"
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Kastehelmi, post: 27159056, member: 122212"]</p><p>Tervetuloa <strong>suhmuransantra </strong>(sorry, olin unohtanut sinut tervetulotoivotella <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" />), kuten myös <strong>Ulrike</strong>, <strong>Rigel </strong>ja <strong>Terrier</strong>.</p><p></p><p><strong>Ulrike</strong>, lohdutushali :hug: Varmasti jää jälki mieleen ja sydämeen loppuiäksi siitä vauvasta, jota ei koskaan saanut... onneksi on kuitenkin muita hyviä asioita elämässä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Minulla oli toukokuussa km, tosin jo kahdeksannella viikolla. Surin sitä kyllä, mutta nyt huomaan, että sureminen jäi silloin kesken, kun luulin vielä uuden mahdollisuuden saavani...</p><p></p><p>Meillä siis sellainen tilanne, että viime talvena tuli ajatus siitä, että annetaan kuitenkin vielä vauvalle mahdollisuus. Olin jotenkin luullut olevani - pienestä haikeudesta huolimatta - sujut sen asian kanssa, että meille ei yhteistä lasta tulisi. Olihan molemmilla jo isot omat lapset aiemmista liitoista, ja tuntui siltä, ettei enää jaksaisi... No, joka tapauksessa päätimme siis antaa asialle muutaman kuukauden mahdollisuuden samalla, kun mies ilmoittautuu sterilisaatio-jonoon. En kyllä uskonut enää raskautuvani, mutta riemastus oli suuri, kun keväällä huomasinkin odottavani. Ja pettymys yhtälailla, kun menikin kesken... Sydänäänetkin :heart: olimme jo ultrassa kuulleet, eli vauva oli ihan todelliseksi tullut. </p><p></p><p>Pari kuukautta km:n jälkeen kuumeilin kovasti, mutta sitten iski ihan toisenlaisia tuntemuksia: pelkoa siitä, ettei enää jaksaisi, pelkoa uusista keskenmenoista, pelkoa sairaasta lapsesta. Niinpä sitten mies kävi suunnitellusti sterilisaatiossa viime viikolla. Olin asian kanssa ihan sujut, nyt kun on jo lapsenlapsikin keväällä tulossa. Ihan ällikältä on nyt lyönyt sen jälkeen HAIKEUS ja MENETYKSEN TUNNE. :'( Ajoittain kadun tuota miehen peruuttamatonta operaatiota..... Järki sanoo, että näin on hyvä, mutta tunteet jotain ihan toista! En olisi uskonut, että voi näin koville ottaa... : /</p><p></p><p>Tajuan kyllä, että tämä on vain taas yhdenlaista kasvukipua ja luopumisprosessia. Toivon kuitenkin, että voisin pian siirtyä katsomaan eteenpäin. Elämässä on turha keskittyä siihen, mitä ei saanut, vaan olla kiitollinen kaikesta siitä minkä on saanut! :heart:</p><p></p><p><strong>Terrier</strong>, minulla on oikeastaan ollut koko naisenelämäni ajan ajoittain toistuvana ongelma hiivatulehdukset. Viimevuosina kuitenkin vähemmän. Antibiootit, hormonaaliset vaihtelut (raskaus, imetys jne), muista asioista johtuva huono yleiskunto ja masennus ainakin itselläni vaikuttanut asiaan. Olen viime aikoina innostunut ruokavalioasioista, ja ottanut käyttöön mm. neitsytkookosöljyn ruokavalioon. Jostain luin, että sillä voisi ulkoisesti hoitaa hiivaakin... Ajattelin kokeilla seuraavalla kerralla kun iskee <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Tuosta sekafloorasta minulla ei valitettavasti - tai onneksi <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> - ole kokemuksia,<strong> Pieni Tähtönen</strong>.</p><p></p><p><strong>Rigel </strong>kirjoitti: <em>Olen kauan määrittänyt itseäni äitiyden ja omien lasten kautta</em>. Kuulostaa kovin tutulta. Hienoa että olet saanut pikkuhiljaa ja lempeästi etsiä itseäsi muutakin kautta. Itse jouduin tuon asian kanssa totaaliseen ja repivään kriisiin vuosia sitten eroni yhteydessä, kun perinteinen perhemalli rikkoontui. En enää ollutkaan 24/7 kaikkien lasteni läsnä oleva äiti, en ollut enää kodin "toiminnanohjauskeskus" joka huolehti ja oli vastuussa kaikesta ja kaikista. Siinä kohtaa vasta todella tajusin, miten täysin identiteettini oli rakentunut äitiyden ja vaimouden kautta. Oli kuin minua ei olisi ilman niitä ollut olemassakaan. </p><p></p><p>Kaipa tämänhetkinen kipuiluni on jatkumoa tuolle samalle asialle, vaikka muuten olen jo vuosia tuntenut olevani suht tasapainossa elämässäni. Onhan niin lopullista tajuta, että ei tosiaan enää ole mahdollisuutta uudelle vauvalle......</p><p></p><p>Mutta toisaalta olen niin onnellinen tämänhetkiseen elämääni, enkä halua pilata sitä haikailemalla vielä jotain lisää! Minulla on ihana, rakastava mies, aikuisia lapsia, joiden asiat ovat hyvin, ja vielä kotona tämä kuopus. Kaikki on HYVIN - miksi haikailla vielä muuta???!!! Kun voisi aina tätä omaa mieltään ymmärtää! :headwall:</p><p></p><p>Kuopus on meilläkin juuri murrosiän kynnyksellä, <strong>suhmuransantra</strong>. Viime kuukaudet jo muutenkin tempperamenttisella lapsella mielialat heitelleet rajusti. Mutta vielä on äiti maailman paras... ihanaa oli tänäkin aamuna, kun poitsu kömpi äidin kainaloon loikoilemaan. Tästä pitää nauttia täysillä, koska eipä taida tulla äidin kainaloon enää kauan!</p><p></p><p><strong>mur-mur</strong>, viitsitkö vähän vielä valaista sitä mäkikuisman käyttöä? Eilisessä postauksessani sitä kyselin, mutta et tainnut huomata <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p><strong>Lillis</strong>, johan oli terveydenhoitajalla otsaa! Hyvä että annoit takaisin <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /></p><p></p><p>Olen tänään varsinaisella syväluotaustuulella, kuten tekstin pituudesta ja laadusta huomaa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Olen kovasti pohtinut esim. sitä, mikä on tervettä riippuvuutta läheisistä, mikä sairasta. Mutta eipä siitä nyt sen enempää, tai kukaan ei enää jaksa lukea litaniaani! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite17" alt=":LOL:" title="Nauraa :LOL:" data-shortname=":LOL:" /></p><p></p><p>Mies juuri soitteli olevansa pian kotona, ihanaa :heart: Ihanaa myös, että meidän uusperheemme toimii niin hyvin. Kuopuskin on koko viikonlopun selvästi ikävöinyt isäpuoltaan <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> eilenkin kun kävimme kahdestaan ulkona syömässä hän ykskaks tokaisi: - Olis paljon kivempää jos X (mieheni) olis mukana! </p><p></p><p><img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Ihanan aurinkoinen päivä! Forecan mukaan melkein koko Suomessa, toivottavasti ainakin teillä kaikilla! Nauttikaamme siitä! </p><p></p><p>Kastehelmi</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Kastehelmi, post: 27159056, member: 122212"] Tervetuloa [B]suhmuransantra [/B](sorry, olin unohtanut sinut tervetulotoivotella ;)), kuten myös [B]Ulrike[/B], [B]Rigel [/B]ja [B]Terrier[/B]. [B]Ulrike[/B], lohdutushali :hug: Varmasti jää jälki mieleen ja sydämeen loppuiäksi siitä vauvasta, jota ei koskaan saanut... onneksi on kuitenkin muita hyviä asioita elämässä :) Minulla oli toukokuussa km, tosin jo kahdeksannella viikolla. Surin sitä kyllä, mutta nyt huomaan, että sureminen jäi silloin kesken, kun luulin vielä uuden mahdollisuuden saavani... Meillä siis sellainen tilanne, että viime talvena tuli ajatus siitä, että annetaan kuitenkin vielä vauvalle mahdollisuus. Olin jotenkin luullut olevani - pienestä haikeudesta huolimatta - sujut sen asian kanssa, että meille ei yhteistä lasta tulisi. Olihan molemmilla jo isot omat lapset aiemmista liitoista, ja tuntui siltä, ettei enää jaksaisi... No, joka tapauksessa päätimme siis antaa asialle muutaman kuukauden mahdollisuuden samalla, kun mies ilmoittautuu sterilisaatio-jonoon. En kyllä uskonut enää raskautuvani, mutta riemastus oli suuri, kun keväällä huomasinkin odottavani. Ja pettymys yhtälailla, kun menikin kesken... Sydänäänetkin :heart: olimme jo ultrassa kuulleet, eli vauva oli ihan todelliseksi tullut. Pari kuukautta km:n jälkeen kuumeilin kovasti, mutta sitten iski ihan toisenlaisia tuntemuksia: pelkoa siitä, ettei enää jaksaisi, pelkoa uusista keskenmenoista, pelkoa sairaasta lapsesta. Niinpä sitten mies kävi suunnitellusti sterilisaatiossa viime viikolla. Olin asian kanssa ihan sujut, nyt kun on jo lapsenlapsikin keväällä tulossa. Ihan ällikältä on nyt lyönyt sen jälkeen HAIKEUS ja MENETYKSEN TUNNE. :'( Ajoittain kadun tuota miehen peruuttamatonta operaatiota..... Järki sanoo, että näin on hyvä, mutta tunteet jotain ihan toista! En olisi uskonut, että voi näin koville ottaa... : / Tajuan kyllä, että tämä on vain taas yhdenlaista kasvukipua ja luopumisprosessia. Toivon kuitenkin, että voisin pian siirtyä katsomaan eteenpäin. Elämässä on turha keskittyä siihen, mitä ei saanut, vaan olla kiitollinen kaikesta siitä minkä on saanut! :heart: [B]Terrier[/B], minulla on oikeastaan ollut koko naisenelämäni ajan ajoittain toistuvana ongelma hiivatulehdukset. Viimevuosina kuitenkin vähemmän. Antibiootit, hormonaaliset vaihtelut (raskaus, imetys jne), muista asioista johtuva huono yleiskunto ja masennus ainakin itselläni vaikuttanut asiaan. Olen viime aikoina innostunut ruokavalioasioista, ja ottanut käyttöön mm. neitsytkookosöljyn ruokavalioon. Jostain luin, että sillä voisi ulkoisesti hoitaa hiivaakin... Ajattelin kokeilla seuraavalla kerralla kun iskee ;) Tuosta sekafloorasta minulla ei valitettavasti - tai onneksi ;) - ole kokemuksia,[B] Pieni Tähtönen[/B]. [B]Rigel [/B]kirjoitti: [I]Olen kauan määrittänyt itseäni äitiyden ja omien lasten kautta[/I]. Kuulostaa kovin tutulta. Hienoa että olet saanut pikkuhiljaa ja lempeästi etsiä itseäsi muutakin kautta. Itse jouduin tuon asian kanssa totaaliseen ja repivään kriisiin vuosia sitten eroni yhteydessä, kun perinteinen perhemalli rikkoontui. En enää ollutkaan 24/7 kaikkien lasteni läsnä oleva äiti, en ollut enää kodin "toiminnanohjauskeskus" joka huolehti ja oli vastuussa kaikesta ja kaikista. Siinä kohtaa vasta todella tajusin, miten täysin identiteettini oli rakentunut äitiyden ja vaimouden kautta. Oli kuin minua ei olisi ilman niitä ollut olemassakaan. Kaipa tämänhetkinen kipuiluni on jatkumoa tuolle samalle asialle, vaikka muuten olen jo vuosia tuntenut olevani suht tasapainossa elämässäni. Onhan niin lopullista tajuta, että ei tosiaan enää ole mahdollisuutta uudelle vauvalle...... Mutta toisaalta olen niin onnellinen tämänhetkiseen elämääni, enkä halua pilata sitä haikailemalla vielä jotain lisää! Minulla on ihana, rakastava mies, aikuisia lapsia, joiden asiat ovat hyvin, ja vielä kotona tämä kuopus. Kaikki on HYVIN - miksi haikailla vielä muuta???!!! Kun voisi aina tätä omaa mieltään ymmärtää! :headwall: Kuopus on meilläkin juuri murrosiän kynnyksellä, [B]suhmuransantra[/B]. Viime kuukaudet jo muutenkin tempperamenttisella lapsella mielialat heitelleet rajusti. Mutta vielä on äiti maailman paras... ihanaa oli tänäkin aamuna, kun poitsu kömpi äidin kainaloon loikoilemaan. Tästä pitää nauttia täysillä, koska eipä taida tulla äidin kainaloon enää kauan! [B]mur-mur[/B], viitsitkö vähän vielä valaista sitä mäkikuisman käyttöä? Eilisessä postauksessani sitä kyselin, mutta et tainnut huomata :) [B]Lillis[/B], johan oli terveydenhoitajalla otsaa! Hyvä että annoit takaisin ;) Olen tänään varsinaisella syväluotaustuulella, kuten tekstin pituudesta ja laadusta huomaa ;) Olen kovasti pohtinut esim. sitä, mikä on tervettä riippuvuutta läheisistä, mikä sairasta. Mutta eipä siitä nyt sen enempää, tai kukaan ei enää jaksa lukea litaniaani! :laugh: Mies juuri soitteli olevansa pian kotona, ihanaa :heart: Ihanaa myös, että meidän uusperheemme toimii niin hyvin. Kuopuskin on koko viikonlopun selvästi ikävöinyt isäpuoltaan :) eilenkin kun kävimme kahdestaan ulkona syömässä hän ykskaks tokaisi: - Olis paljon kivempää jos X (mieheni) olis mukana! :) Ihanan aurinkoinen päivä! Forecan mukaan melkein koko Suomessa, toivottavasti ainakin teillä kaikilla! Nauttikaamme siitä! Kastehelmi [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KISSA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Examining handwritten texts
6 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Ostatko vaatteita kiinalaiskaupoilta? Näin valitaan malleja niitä esittelemään.
Tänään 04:12
Johnny Appleseed
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Pia Laukkanen
Tänään 02:05
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Aselait liian löyhiä suomessa.
Tänään 01:01
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kertokaa Sigman pyörämittareista
Eilen 23:35
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Auto number guard-car
Eilen 23:13
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Miksi Hakkarainen erotettiin Perussuomalaisista?
Eilen 22:05
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Haluatteko kuulla, kun joku puhuu viisaita EU:sta? Se ei ole Purra...
Eilen 21:41
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Aselait liian löyhiä suomessa.
Started by vierailija
Tänään 01:01
Luettu: 56
Aihe vapaa
2.
Pia Laukkanen
Started by vierailija
Tänään 02:05
Luettu: 45
Aihe vapaa
3.
Ostatko vaatteita kiinalaiskaupoilta? Näin valitaan malleja niitä esittelemään.
Started by Johnny Appleseed
Tänään 04:12
Luettu: 20
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Examining handwritten texts
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
2.
Oravamusiikkia
Latest: Johnny Appleseed
37 min sitten
Aihe vapaa
3.
Ostatko vaatteita kiinalaiskaupoilta? Näin valitaan malleja niitä esittelemään.
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 04:12
Aihe vapaa
4.
Äänestä eurooppaan Suomalaisia, älä perussuomalaisia
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 04:06
Aihe vapaa
5.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 03:00
Aihe vapaa
6.
Pia Laukkanen
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 02:33
Aihe vapaa
7.
Aselait liian löyhiä suomessa.
Latest: vierailija
Tänään 01:04
Aihe vapaa
8.
Perjantain tiskoteekki!
Latest: vierailija
Tänään 00:47
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
~~kuumia aaltoja~~ "so what"
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu