Kuumekouristus?

Eli kyselisin että onko kenenkään lapsella ollut kuumekouristusta ja minkä ikäisenä tuli? Ja uusiko vielä ekan jälkeen?

Omalle pojalleni tuli ensimmäinen kuumekouristus 3vko:a sitten, ikää hänellä 1v 10kk nyt. Kouristuksen jälkeen tuli lähtö sairaalaan ambulanssilla, sairaalassa totesivat että pojalla myös keuhkokuume ja ja jäimme sairaalaan muutamaksi päiväksi.
Jonkinlainen influenssa hänellä todettiin sitten lopulta, mutta kuumekouristus ei enää saman taudin yhteydessä uusinut vaikka kuume nousi sairaalassakin yli 40 asteeseen ihan tunnin sisällä. Pelkäsin kyllä että siellä tulee vielä mutta ei sitten...
Itselläni on suurinpiirtein samanikäisenä ollut samanlainen kouristus, ja se ei ainakaan äidin muisteloiden mukaan enää uusinut myöhemmin.
Toivottavasti meidänkin kohdalla jäisi ainoaan...

 

Meillä poika oli 1v4kk kun tuli ekat kaks kuumekouristusta ja noitten takia oltiin yks yö sairaalassa. Tutkivat tuollon ettei ollut epileptinen kohtaus. Seuraava kouristus tuli kuukausi tuon jälkeen ja sillo oli kaikista isoin kouristus, mutta meillä oli lääke tuohon ja meni kuitenki ohitte sitten ni ei tarvinnu lähtee mihkään. Tuon jälkeen ei kouristuksia enää tullu.

 

Olen kuullut että mitä pienempänä tulee, sen helpommin uusiutuu. Kaverin lapsella ja serkullani ollut. Lapsi n. 1.5 v, kun sai krampin. Serkkuni oli leikki-ikäinen, usein kramppas. Kuumetta ei saa päästä nousemaan, kramppaa helposti, kun kuume jo 38. Lääkkeillä estetään nouseminen. Kramppien kanssa pitää oppia elämään, jos niitä lapselle tulee.

 

Hei!!

Meillä esikoinen sai niitä pienenä. Ensimmäinen kohtaus tuli joskus vuoden iässä, en muista tarkalleen. Oltiin anoppilassa yötä ja heräsin siihen kun vauva sätki. Appivanhemmat heräsi myös ja kertoivat silloin että mieheni on saanut niitä pienenä kans ja mitä silloin on käsketty tehdä. Vasta myöhemmin sain kuulla/lukea jostain että ensimmäisen kohtauksen jälkeen pitäis käydä lääkärillä.

Seuraava kohtaus tuli vajaa 2 vuotiaana, ensin lievempi päivällä, piirrellessään pöydän ääressä kädet muutaman kerran tärisi ja otin tytön samantien ja mentiin ulos viileeseen istuskeleen (ohjeet mun mielestä muuttuneet?!) Ja se meni silloin ohi. Illalla mies lähti korjaamaan siskoni polkupyörää ja hieman kävi mielessä että mitä jos uusii vielä ja niin tekikin. Tyttö kaatui suorilta jaloilta maahan ja alkoi sätkimään ihan hirveästi. Itse odotin loppusuoralla seuraavaa lastamme. Otin tytön kainaloon ja juoksi ulos ovenrakoon. Mietin hädissäni mitä teen ja sain soitettua miehelle että heti takas kotiin ja sitten hätänumeroon josta annettiin ensiohjeita ja lähetettiin ambulanssi.

Tyttö alkoi tulla tajuihinsa vasta sairaalassa (kohtaus kesti about 45min yhteensä) ja jäimme pariksi päiväksi sinne seurantaan kun aiemmin ennen kohtauksia tyttö oli valitellut äkillisiä päänsärkyjä. Noiden jälkeen kävi vielä magneettikuvissa missä kaikki oli ok.

Kohtauksia ei ole sen jälkeen tullut, saatiin se peräruiske varalle mutta ei ole ollut tarvetta. Alkuun jäi kamala stressi ja vieläkin hieman stressaan (tyttö 6v) jos tulee kovaan kuumeeseen ja annankin panadolia ja pronaxenia kellolleen koko kuumeilun ajan.

Kahdella pikkusiskolla ei ole tähän mennessä ollut kohtauksia. Siskot 4v ja 1,5v.

 

ääk, tuo silmäniskijä tuli vahingossa... :kieh: