Kuuluuko teistä pikkulapselle puhua lapsettomuudesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fyy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

fyy

Vieras
Ystävän perheessä on lapsettomuus ollut suuri ongelma. Nelisen vuotta sitten saivat hoidoilla lapsen ja alkoivat heti puuhaamaan seuraavaa. Vuosien vieriessä on siirrytty kovempiin keinoihin, kun raskautta ei ole saatu alkuun.

Minua ottaa jotenkin korvaan, kun perheessä puhutaan esikoiselle koko ajan uudesta mahdollisesta vauvasta, joka voi olla äidin massussa. Kun ystäväni aloitti jotkut hoidot kesällä, niin yhdenkin vierailun aikana heillä äiti puhui lapselle ainakin neljä kertaa, kuinka nyt äidin massussa voi olla sinulle pikkusisko. Mahdollisesta vauvasta myös puhutaan niin, että se olisi jo olemassa. Keskustellaan siitä mitä pikkusiskon kanssa tehdään ym. Minusta tämä kuulostaa ja tuntuu jotenkin pahalta, kun sitä pikkusiskoa ei kuulukkaan ja toinen sitä kovasti odottaa. En minä meidän lapsille esim. kertonut, kun alettiin yrittämään raskautta, enkä kertonut raskautumisestakaan ihan alussa, vasta myöhemmin, kun maha on alkanut ihan oikeasti kasvaa puolenvälin paikkeilla.
 
No en todellakaan latais lasta odotuksilla joiden täyttymisestä ei oo mitään varmuuden häivääkään. Lapsista kun tuntuu toi 40rv odotuskin loputtomalta saati jos ei oo vielä raskaanakaan.. Lapselliselta kuulostaa jos asia on noin niinkuin kerroit.
 
Meillä esikoinen 3,5-vuotias ja siis sellaisessa iässä, että on alkanut ymmärtää asioita.

Huomenna olisi ultraan meno ekaa kertaa (viikkoja reilu 12) ja esikoinen otetaan mukaan tottakai, kun se mahdollisuus on. On kerrottu, että mennään lääkäriin, jossa kuvataan kameralla äidin mahan päältä, että onko siellä sisällä vauvaa? Selitetty, että mihinkään ei saa koskea ja pitää malttaa istua kiltisti.

Lapsi itse odottaa mielenkiinnolla tuota käyntiä ja huomasi itse kysyä, että entä jos siellä ei olekaan vauvaa? Myönsin, että voi siinä niinkin käydä, mutta nyt on kuitenkin aika tarkastaa asia, kun ei sitä muuten tosiaan oikein vielä voi tietää.

Asiasta ei ole toistuvasti puhuttu lapselle tai mitään sisarusta luvattu. On vain kerrottu, että nyt on aika mennä katsomaan, olisiko äidin mahaan muuttanut vauva kasvamaan vai ei ja selitetty, miten siellä sitten pitää käyttäytyä jne. ettei sitten tule kaikki laitteet jne. aivan yllätyksenä.

Eli en minäkään todellakaan noin jatkuvalla syötöllä aivan epävarmassa vaiheessa menisi mistään noin varmasta sisaruksesta lapselle selittämään.
 
Siitä voi mun mielestä jutella että isä ja äiti ovat toivoneet vauvaa, mutta eivät ole saaneet. Raskauksista yms en kertoisi kun vasta sitten kun on suurin keskenmenoriski ohi. Lapsen on vaikea asiaa käsitellä kun ei kunnolla ymmärrä eikä varsinkaan kovin pieni tajua sellaista mikä ei ole näkyvillä.

Tämän tajusin konkreettisesti kun olin alle 3v päiväkotiryhmässä leikkimässä piiloleikkiä, jossa yksi lapsi meni piiloon peiton alle niin että kaikki näkivät kuka se oli. Hetken aikaa laulettiin ja leikittiin ja sitten arvuuteltiin kuka peiton alla on. Lapset arvuuttelee sellaisia jotka ovat näkyvillä, eivätkä muista sitä joka peiton alle meni. Se oli minusta käsittämätöntä. Mutta käytännöllinen havainnointi sitiä miten lapsen ajattelu on eri tavalla konkreettista, ei hän kykene abstraktiin ajatteluun.

Pieni lapsi ei siten voi tajuta että äidin massussa on vauva jos vatsa ei kasva ja kovin hyvin ei edes vaikka vatsa olisi iso.
 
Mä olen sanonut suoraan ettei äiti voi saada enempää vauvoja jos lapsi on kysynyt et tuleeko hänelle joskus pikkusisko tai -veli. Asia kuitenkin koskettaa myös häntä, koska se koskee perhettämme.

Asia on varmaankin heillä tapetilla muutenkin, joten sinänsä ymmärrettävää, että siitä myös lapselle puhutaan ja siten, että lapsikin tajuaa mistä puhutaan.
 
Meillä esikoinen 3,5-vuotias ja siis sellaisessa iässä, että on alkanut ymmärtää asioita.

Huomenna olisi ultraan meno ekaa kertaa (viikkoja reilu 12) ja esikoinen otetaan mukaan tottakai, kun se mahdollisuus on. On kerrottu, että mennään lääkäriin, jossa kuvataan kameralla äidin mahan päältä, että onko siellä sisällä vauvaa? Selitetty, että mihinkään ei saa koskea ja pitää malttaa istua kiltisti.

Lapsi itse odottaa mielenkiinnolla tuota käyntiä ja huomasi itse kysyä, että entä jos siellä ei olekaan vauvaa? Myönsin, että voi siinä niinkin käydä, mutta nyt on kuitenkin aika tarkastaa asia, kun ei sitä muuten tosiaan oikein vielä voi tietää.

Asiasta ei ole toistuvasti puhuttu lapselle tai mitään sisarusta luvattu. On vain kerrottu, että nyt on aika mennä katsomaan, olisiko äidin mahaan muuttanut vauva kasvamaan vai ei ja selitetty, miten siellä sitten pitää käyttäytyä jne. ettei sitten tule kaikki laitteet jne. aivan yllätyksenä.

Eli en minäkään todellakaan noin jatkuvalla syötöllä aivan epävarmassa vaiheessa menisi mistään noin varmasta sisaruksesta lapselle selittämään.

Missä lapsi saa tulla mukaan ultraan? Eipä täällä meillä päin ainakaan, ei olisi saanut ottaa edes nukkuvaa lasta rattaissa kokotarkasttukseen loppuraskaudessa, vaan joutui mies sen kanssa jäämään ulos. Kertaalleen keskenmenon saaneena en kyllä edes ottaisi lasta mukaan tuollaiseen tilanteeseen. Ja eikö np-ultra tehdä mahdollisesti myös sisäkautta, jos päältä ei näy kunnolla?
 
Mä ajattelin olevani vaan jotenkin tiukkis, kun musta tuollainen puhe kuulostaa pahalta. Ymmärrän, että jos lapsi kovasti kyselee vauvan perään, niin silloin kerrotaan jotain. Mutta ei vauvan yrittämiset musta lapsille kuulu.

Toivon kyllä kovasti, että heille se vauva suotaisiin, mutta sitäkin olen miettinyt, että kun isommalle on koko ajan puhuttu pikkkusiskosta, niin mitä jos sieltä tulisikin poika? Olisiko lapsi siihen pettynyt?
 
Tietysti lapselle pitää kertoa että ehkä saa jossain vaiheessa sisaruksen mutta jos ei ole vielä raskaanakaan niin tyhmää todellakin ladata lapselle odotuksia jotka eivät ehkä toteudu.
Kuulostaa siltä että noiden vanhempien maailmaan ei nyt paljon muuta mahdu kuin sen lapsen tekeminen... Ymmärrettävää toisaalta mutta voisi miettiä asioita myös sen jo olemassa olevan lapsen näkökulmasta.
 
Mä olen yleensä aika vapaamielinen kaikkien selitysteni kanssa, eli kerron lapsille kaikenlaista sellaistakin maailmasta mitä useimmat vanhemmat eivät kerro. Mutta tuossa menee kyllä raja. : / Ihan turha puhua vauvasta, jota ei välttämättä koskaan tule. Jotenkin säälittää se lapsi, mahtaa olla aika sekaisin.
 
[QUOTE="yks vaan";29124962]Missä lapsi saa tulla mukaan ultraan? Eipä täällä meillä päin ainakaan, ei olisi saanut ottaa edes nukkuvaa lasta rattaissa kokotarkasttukseen loppuraskaudessa, vaan joutui mies sen kanssa jäämään ulos. Kertaalleen keskenmenon saaneena en kyllä edes ottaisi lasta mukaan tuollaiseen tilanteeseen. Ja eikö np-ultra tehdä mahdollisesti myös sisäkautta, jos päältä ei näy kunnolla?[/QUOTE]

Helsingissä ei ainakaan ole mitää asiaa ultraan kuin isällä/tukihenkilöllä. Se joka sen ultran tekee on töissä ja toi on aika tarkkaa puuhaa jotta kaikki mitat saadaan, puhumattakaan siitä jos kaikki ei ole kunnossa. En ole minäkään kuullut, että jossain saisi ottaa huutavia lapsia mukaan.
 
Sama sairaanhoitopiiri meillä sitten. Kolme np-ultraa käyneenä joka kerta on ultrattu myös sisäkautta. Ei tuo äitiyspoli musta ole oikea paikka ottaa lasta mukaan, kyllä lääkärissä olen käynyt lapsen kanssa muuten, mutta jotenkin haluan pitää nuo naperot poissa tollaisista kuvioista. Jos tosiaan vaikka olisi niitä huonoja uutisia, niin ei se minusta pikkulapsen paikka ole.
 
Turussa luki joka paikassa ettei sisaruksia saa ottaa mukaan mutta rakenneultraan pääsi kyllä esikoinen miehen kanssa mukaan. Ihan hienosti seurasi miehen sylissä tutkimusta omasta "telkkarista". NP-ultran odottelivat ulkopuolella kun tehdään tosiaan sisäkautta.
 
Kuulostaa ääliömäiseltä!
Kyse ei ehkä olekkaan lapsesta/lapsista vaan siitä että ollaan raskaana. Jotku naiset on idiootteja lisääntymisasioiden kanssa. Elämäntehtävä on se mitä siellä mahassa mahdollisesti itää ja siitä pitää toitottaa jopa pikkulapsille joka kuulostaa olevan ihan sivuseikka.
 
Lasten pitäis saada olla lapsia, eikä kuormittaa heitä aikuisten jutuilla. Asiat kerrotaan sitten, kun ne on varmoja, eikä stressata lasta juupas- eipäs jutuilla.
Kaverini tuntuu kertovan lapsilleen kaikki murheensa ja sitten ihmettelee, kun lapset oireilee.
 
Toisaalta, ei lapsi välttämättä ota tuollaista kovinkaan vakavasti. Vanhemmille lapsettomuus on rankkaa, mutta pieni lapsi ei vielä niin osaa surra tällaisia. Pahinta lapsettomuushoidoissa lapselle on varmasti se, jos vanhemmat on usein ihan tolaltaan, kun huonoja uutisia tulee.

Ei ole kokemusta aiheesta, pikkusisaruksista olen lapsen kanssa ihan satunnaisesti puhunut, mutta sellainenhan ei ole ainakaan vielä edes "tilauksessa". Mutta lapsellehan tulee päivähoidossa tällaiset jutut mieleen kun muut lapset on saaneet sisaruksia ja tottakai niistä sitten kotona voidaan puhua. Ja ihan rehellisesti olen lapselle sanonut, että ehkä meille joskus tulee vielä vauva, mutta ei voi vielä tietää. Lapsen kannalta ei kai oikeasti ole väliä, mistä sisaruksen saaminen on kiinni.
 
Kyllä minä kerroin kolmevuotiaalle joka kysyi pikkuveljeä, että äidin masusta on otettu pois vauvanpaikka, eikä siksi voi tulla enää pkkuista. (Kohdunpoisto syövän takia takana)
 
L-PKS on paikka, johon ainakin saa sisaruksenkin ottaa mukaan.

Ei itseäni ole ainakaan esikoisesta alakautta ultrattu np-ultrassa tai muutenkaan. Tosin olen kovin hoikkanen ja navan takana maatessa onkin melkein heti vastassa selkäranka, joten siinä mielessä ei pitäisi olla sen kanssa ongelmaa, etteikö päältä näkyisi.

Jos huonoja uutisia tulee, niin niihinkin ollaan varauduttu. Oli se sitten niin, että sikiötä ei ole, se on lopettanut jo aiemmin kasvun, on viisi kättä tai mitä vain. Sehän on asia, johon en voi mitenkään tässä vaiheessa, saati asian selvittyä vaikuttaa ja muutenkin olen kaikkea muuta kuin tunteellinen ihminen nk. kriisitilanteissa. Asia kun menee niin, että vaikka taivas tipahtaisi niskaan ja läheiset kuolisi ympäriltä, niin pieni lapsi ei sitä ymmärrä samalla lailla kuin aikuinen ja tarvitsee edelleen omat rutiinit ja turvallisen aikuisen. Pienen lapsen takia maailma pyörii radallaan olipa menossa millainen myrsky tahansa.
 
plussattuani kuopuksen testin meidän 5v esikko bon?asi meidän keskutelusta sen että vauva on tulossa :) Kun aloin odottaa keskimmäistämme oli esikoinen 9kk...ei olisi varmaan ymmärtänyt,yhtenä päivänä äidillä oli vain pieni nyytti sylissä..
 
[QUOTE="yks vaan";29124962]Ja eikö np-ultra tehdä mahdollisesti myös sisäkautta, jos päältä ei näy kunnolla?[/QUOTE]

minä en osaa ajatella tätä minään syynä siihen, voiko lapsen ottaa mukaan vai ei. ehkä olen jotenkin outo, mutteikai se lasta kieroon kasvata jos istuu siellä äitin pääpuolella ja lääkäri kuvaileekin lakanan takana äitin jalkopäässä. tuskin sitä ny sinne otetaan mukaan kaivelemaan.
 
[QUOTE="kaffe";29126192]minä en osaa ajatella tätä minään syynä siihen, voiko lapsen ottaa mukaan vai ei. ehkä olen jotenkin outo, mutteikai se lasta kieroon kasvata jos istuu siellä äitin pääpuolella ja lääkäri kuvaileekin lakanan takana äitin jalkopäässä. tuskin sitä ny sinne otetaan mukaan kaivelemaan.[/QUOTE]

Minkä lakanan takaa? Ei siellä sievistellä, haarat auki ja putki sisään. Yksi syy miksi sinne ei saa tuoda lapsia on se, että ultraajalla pitää olla työrauha.
 

Yhteistyössä