Kuulostaa kauhealta, mutta, panostan lasteni vaatteisin, jotta

Minä ostan lapsilleni kauniita vaatteita, jopa merkkisellaisia, koska minä en koskaan saanut sellaisia lapsena. Ja olin aina erilainen, kunnes teini-iässä menin kesätöihin ja tienasin vaaterahani itse. Siinä vaiheessa olisi vaaterahaa kalliimpiin hankintoihin tullut äidiltäkin, mutta en enää huolinut hänen rahojaan.

 

Kiusataanko tarhassa oikeasti vaatteista vai onko tuo vanhempien korvien välissä? Meidän tyttö on 5v eikä vielä ole tullut mieleenkään että hän tai kaverinsa osaisivat vaatteista kiusata, toki ihailevat joitain vaatteita mutta se on eri juttu kuin piikitellä toisten vaatteista.

Olisiko ongelmana enemmänkin äitien itsetunto, eli kun näkevät toisten lapsien olevan hienommin (=kalliimmin) puettuja niin heti miettivät että nyt oma lapsi erottuu porukasta ja häntä kiusataa......?

Tähän pikku juttu... Mun kummi likka on nyt reilu 4 v. Kesällä totes että kato ku mulla on aidot Croksit, noi on vaan tuollaiset kopiot. Meidän 3,5 v tyttö totes vaan jaa ja jatkoi touhujaan.

 

Jos tarhaikäiset kiusaavat toisiaan vaatemerkkien perusteella, silloin se kiusaaminen ja asenne on kyllä opittu TÄYSIN kotona.

Minä vahvistaisin ennemmin lasteni itsetuntoa.

 

Minkäikäiset lapset teidän mielestänne "osaavat" kiusata? Jostain luin lto:n kommentin, että vanhemmat hysterisoivat kaikkia pieniä nahisteluja. Hänen mielestään tarhaikäiset eivät kiusaa. Se, että toista muksaistaan tai joskus sanotaan, että oot tyhmä, ei ole kiusaamista.

Just näin! Se kuuluu lasten juttuihin, että on se vaihe, että en leiki sun kaa, leikin ton kaa jne. Vähän nahistelua jne, mutta ei sen isompaa. Ei ihan pienet osaa edes alkaa systemaattisesti ketään kiusata. Useimmiten on niin, että vanhemmat ovat ylihysteerisiä. Muksu on jo unohtanut koko jutun ja keskittynyt leikkeihinsä (kenen kanssa milloinkin), mutta vanhemmat alkaa jankata asiaa niin paljon, että muksukin huolestuu. Että siis häntä kiusataan, syrjitään, mitä milloinkin. Vanhemmat siirtävät omat pelkonsa lapsiinsa.

 

Jos tarhaikäiset kiusaavat toisiaan vaatemerkkien perusteella, silloin se kiusaaminen ja asenne on kyllä opittu TÄYSIN kotona.

Minä vahvistaisin ennemmin lasteni itsetuntoa.

Niinpä. Ennemminkin kuin lähtisi johonkin kilpavarusteluun vaatteiden kanssa. Aika typerä viesti lapsellekin, että sillä jotenkin suojaudutaan tms. Kyllä noiden juttujen täytyy lähteä korvien välistä eikä vaatteista.

 

[

onneks mun lapset ei siedä noita crokseja

Mutta noi on oikeesti tosi kätevät piha kenkinä ja rannalla. Helposti jalkaan ja pois, helppo pestä, kuivuu nopeesti. Muulle niillä ei sitten kehtaakaan mennä.

 

Vieläkään kukaan ei ole määritellyt, mitä tarkoittaa panostaminen lasten vaatteisiin...

 

Kiusataanko tarhassa oikeasti vaatteista vai onko tuo vanhempien korvien välissä? Meidän tyttö on 5v eikä vielä ole tullut mieleenkään että hän tai kaverinsa osaisivat vaatteista kiusata, toki ihailevat joitain vaatteita mutta se on eri juttu kuin piikitellä toisten vaatteista.

Olisiko ongelmana enemmänkin äitien itsetunto, eli kun näkevät toisten lapsien olevan hienommin (=kalliimmin) puettuja niin heti miettivät että nyt oma lapsi erottuu porukasta ja häntä kiusataa......?

Tähän pikku juttu... Mun kummi likka on nyt reilu 4 v. Kesällä totes että kato ku mulla on aidot Croksit, noi on vaan tuollaiset kopiot. Meidän 3,5 v tyttö totes vaan jaa ja jatkoi touhujaan.

Apua. Mistäköhän tieto oli peräisin. Aika kauheeta, jos vanhemmille merkki on niin tärkeä, ettö opettaa jo lapsen erottaa aidon ja kopion toisistaan. Tyyliin nyt lähetään ulos ja laitetaan nämä 129 euron arvoiset Reimatecit päälle ja gore texit jalkaan. Meillä on vaan kesäkenkiä, toppavaatteita ja talvikenkiä ja toivon, että muillakin olisi suunnilleen samalla tavalla.

 

Kiusataanko tarhassa oikeasti vaatteista vai onko tuo vanhempien korvien välissä? Meidän tyttö on 5v eikä vielä ole tullut mieleenkään että hän tai kaverinsa osaisivat vaatteista kiusata, toki ihailevat joitain vaatteita mutta se on eri juttu kuin piikitellä toisten vaatteista.

Olisiko ongelmana enemmänkin äitien itsetunto, eli kun näkevät toisten lapsien olevan hienommin (=kalliimmin) puettuja niin heti miettivät että nyt oma lapsi erottuu porukasta ja häntä kiusataa......?

Tähän pikku juttu... Mun kummi likka on nyt reilu 4 v. Kesällä totes että kato ku mulla on aidot Croksit, noi on vaan tuollaiset kopiot. Meidän 3,5 v tyttö totes vaan jaa ja jatkoi touhujaan.

Apua. Mistäköhän tieto oli peräisin. Aika kauheeta, jos vanhemmille merkki on niin tärkeä, ettö opettaa jo lapsen erottaa aidon ja kopion toisistaan. Tyyliin nyt lähetään ulos ja laitetaan nämä 129 euron arvoiset Reimatecit päälle ja gore texit jalkaan. Meillä on vaan kesäkenkiä, toppavaatteita ja talvikenkiä ja toivon, että muillakin olisi suunnilleen samalla tavalla.

Äiditä tuo on peräisin. Hänelle se merkki on kaikki kaikessa. Eikä tuo ollut ees eka kerta ku huomaan tuon kummilikan olevan hyvin merkkitietoinen. Tullut ilmi hyvin monta kertaa että meillä on aika kumma ku ei oo yhtään baby bornia....

 

Jos kiusataan niin kiusataan ihan muun kuin vaatteiden takia (elleivät ole likaiset ja rikkinäiset tai kauhean erilaiset kuin muilla), kiusaamisen yhteydessä voidaan vedota vaatteisiinkiin vaikka olisivat ihan normaalit. Ja jos liian hienot vaatteet niin ei sekään oikein kivaa ole, jos siitä tulee sanomista.

 

Ja ei ihan tervettä, jos kaikki vaatteet pitää olla merkkivaatteita. Tuntuu pätemisen tarpeelta. Pojallani (5v.) on joitakin merkkivaatteita, tavallisia vaatteita ja myös alennuksesta ja kirppikseltä ostettuja sekä tuttavien pieneksi jääneitä vaatteita. Jos ne ovat siistit niin ei tarhaikäiset tajua mitkä on kalliita ja mitkä halpoja vaatteita.

 

,

Monet tykkää tietyistä merkeistä....minä myös....

Juu kyllä mäkin tykkään tietyistä merkeistä ja olen merkki uskollinen jos mieleisen löydän, niin lasten vaatteissa kuin omissanikin. Mutta en mä sitä mitenkään lapsille painota, että tämä on aito ja oikea.

 

Tähän pikku juttu... Mun kummi likka on nyt reilu 4 v. Kesällä totes että kato ku mulla on aidot Croksit, noi on vaan tuollaiset kopiot. Meidän 3,5 v tyttö totes vaan jaa ja jatkoi touhujaan. [/quote]

Toivottavasti tuosta kummilikasta ei isompana tule koulukiusaajaa, kun nyt jo tuollainen näkökanta. :|

 

Jos tarhaikäiset kiusaavat toisiaan vaatemerkkien perusteella, silloin se kiusaaminen ja asenne on kyllä opittu TÄYSIN kotona.

Minä vahvistaisin ennemmin lasteni itsetuntoa.

Niinpä. Ennemminkin kuin lähtisi johonkin kilpavarusteluun vaatteiden kanssa. Aika typerä viesti lapsellekin, että sillä jotenkin suojaudutaan tms. Kyllä noiden juttujen täytyy lähteä korvien välistä eikä vaatteista.

Onneksi joku muu on samaa mieltä.

Minusta kuluttaminen on sairasta tilanteessa, jossa kaikki tiedämme kulutuksen tappavan lapsia. Minusta se on aina itsekästä ja palvelee pelkästään vanhemman etua. kulutus tappaa lapsia.

 

Ja ei ihan tervettä, jos kaikki vaatteet pitää olla merkkivaatteita. Tuntuu pätemisen tarpeelta. Pojallani (5v.) on joitakin merkkivaatteita, tavallisia vaatteita ja myös alennuksesta ja kirppikseltä ostettuja sekä tuttavien pieneksi jääneitä vaatteita. Jos ne ovat siistit niin ei tarhaikäiset tajua mitkä on kalliita ja mitkä halpoja vaatteita.

Meillä on käytössä isoja merkkejä mutten niitä ääneen toitota....harva edes tietää mitä merkkiä jotkut on....ainut mistä voin sanoa, niin se, että jos kysytään mistä on hankittu niin joko vastaan, että omasta mallistosta tai sitten teetetty...harvoin julkisesti sanon mitä merkkejä meillä on

Niin siis juuri tuossa on se ero. Jotkut hokevat lapsilleen että tämä ja tämä on se aito ja parasta, muut on surkeita.

Ei merkkivaatteissa ole mitään pahaa, mutta se että lapsi määrittelee muutkin ihmiset merkkien perusteella on huolestuttavaa.

 

Mä tykkään pukea lapseni omasta mielestäni nätisti ja yleensä myös laadukkaisiin vaatteisiin. Itse luulin meidä olevan lapsena köyhiä, kun ei meille lapsille ostettu kaupasta sellaisia vaatteita kuin monille koulutovereille. Nyt tiedän, että tietty rahaakaan ei ylimääräisiä ollut, kun oli talolainat sun muut, mutta kyse oli lähinnä siitä, ettei meillä vaatteita, ainakaan lasten, arvostettu.

Eli kyllä mäkin haluan pukea lapseni paremmin kuin itseni vanhempani pukivat, ihan siitä syystä, ettei joutuisi kokemaan ainakaan vaatteiden puolesta alemmuuden tunnetta muita kavereitaan kohtaan. Vaikka muuten kyllä arvoni ovat ihan samanlaiset vanhempieni kanssa siinä suhteessa, että turha on pistää vähiä rahoja muotivaatteisiin, joilla ei ole edes jälleenmyyntiarvoakaan.

 

Jos joku lapsi (tai aikuinen) haluaa jotakuta kiusata, niin sille löytää kyllä syyn. Valitettavasti.

Ei välttämättä vaatteet, voi olla vaikka vääränvärinen, vääränmuotoiset silmät, nenä, korvat, kädet, luomi väärässä kohdassa, liian pitkät/lyhyet silmäripset, hampaat vinossa, puuttua hammas tai olla väärän väriset, asua väärässä paikassa tai liian kaukana/lähellä, vääränvärisessä talossa, voi olla väärän ikäiset, kokoiset, muotoiset, näköiset vanhemmat tai sisarukset tai olla ainut lapsi, voi puhua väärin, käyttää väärää tervehtimistapaa, tai ihan ilman mitään syytä olla niin ärsyttävä kiusaajan mielestä että on ihan pakko tönäistä aina ohi mennessä.

Nykypäivänä yhä pienemmillä, jopa päiväkoti-ikäisillä on joillakin jotain niin pahasti vialla että haluaa aiheuttaa toiselle pahaa mieltä tai jopa kipua, kiusata ja ilkeillä.

 

Tähän pikku juttu... Mun kummi likka on nyt reilu 4 v. Kesällä totes että kato ku mulla on aidot Croksit, noi on vaan tuollaiset kopiot. Meidän 3,5 v tyttö totes vaan jaa ja jatkoi touhujaan.

Toivottavasti tuosta kummilikasta ei isompana tule koulukiusaajaa, kun nyt jo tuollainen näkökanta. :|
[/quote]

Se on nyt jo pelottavan taitava kiusaaja/aikuistenmielistejä. :/

 

Tähän pikku juttu... Mun kummi likka on nyt reilu 4 v. Kesällä totes että kato ku mulla on aidot Croksit, noi on vaan tuollaiset kopiot. Meidän 3,5 v tyttö totes vaan jaa ja jatkoi touhujaan.

Ottamatta kantaa, miksi lapsi näin sanoi, niin en itse hyväksy kopioita. Ihan sen takia, että sillä tavalla annat markkasi ihan väärälle taholle. Et sille, joka on käyttänyt aikaa tuotekehitykseen, vaan sille joka on vain käyttänyt hyväksi toisen ideaa. Sama koskee muutakin, vaikkapa Fiskarssin saksia Mielummin sitten ostan jotkut ihan toiset kengät, jos en aitoja halua ostaa hinnan takia.

Se että joku käyttää edullisempia tuotteita ei ole pahasta...

 

Eikö tarhaikäisen kiusaamiseen ole aikuisella ihmisellä todellakaan mitään muuta keinoa, kuin ostaa yleisesti hyväksyttyjä vaatteita?

Kurjaa jos näin on, hyvää vauhtia ap:kin kasvattaa omista lapsistaan juuri niitä, jotka huomauttelee kaikesta, mikä vähänkään poikkeaa massasta. Ennemmin kannattaisi panostaa suvaitsevaisuuteen ja kykyyn arvostaa erilaisuutta.

Vähän aikaa sit joku kirjoitti täällä, että he sisarusten kanssa oli aikuisiällä haukkuneet vanhempansa siitä, että heidät oli lapsena puettu vaatteisiin, joista kiusattiin. Jestas sentään! Miten kehtasivat! :/ Asiasta olisi voinut kertoa kauniistikin, eikä niin, että syyllistetään omat vanhemmat. mahtaakohan ap olla sama henkilö? kun tämä kertoi myös panostavansa lasten vaatteisiin, vaikkei olisikaan rahaa. Yhtä lailla ne toiset lapset osaavat sitten kiusata vanhempien ryysyistä, jos kaikki rahat tuhlataan lapsiin, eikä kukaan opeta käytössääntöjä lapsille.

 

Jos joku lapsi (tai aikuinen) haluaa jotakuta kiusata, niin sille löytää kyllä syyn. Valitettavasti.

Ei välttämättä vaatteet, voi olla vaikka vääränvärinen, vääränmuotoiset silmät, nenä, korvat, kädet, luomi väärässä kohdassa, liian pitkät/lyhyet silmäripset, hampaat vinossa, puuttua hammas tai olla väärän väriset, asua väärässä paikassa tai liian kaukana/lähellä, vääränvärisessä talossa, voi olla väärän ikäiset, kokoiset, muotoiset, näköiset vanhemmat tai sisarukset tai olla ainut lapsi, voi puhua väärin, käyttää väärää tervehtimistapaa, tai ihan ilman mitään syytä olla niin ärsyttävä kiusaajan mielestä että on ihan pakko tönäistä aina ohi mennessä.

Nykypäivänä yhä pienemmillä, jopa päiväkoti-ikäisillä on joillakin jotain niin pahasti vialla että haluaa aiheuttaa toiselle pahaa mieltä tai jopa kipua, kiusata ja ilkeillä.

Kotoahan se lähtee. Kotona puhutaan kun toinen perhe hoitaa lasta kotona liian pitkään/liian vähän aikaa.
Ihmetellän tupakkaa, ihmetellään ulkoiluaikoja ihmetellään kauppavaatteita, (ei tarpeeksi siistit, tai liian siistit) jne jne jne

Kun toiset eivät olekaan samanlaisia, se on joillekin valtava kriisi ja sen vuoksi pitää kiusata ja eristää (oikeasti syynä lähes aina kateus ja oma paha olo).

 

Ei sitä tarvitse edes hokea lapsilleen, että tämä ja tämä on aito. Jos itse pitää sitä tärkeänä, ja mainitsee asiasta esim. miehelleen suht useasti, lapset imee kyllä vaikutteet itseensä erittäin tehokkaasti.

Ihanko oikeesti luulette, että kaikki tuommoisten lasten vanhemmat on varta vasten opettaneet merkkien tärkeyden lapsilleen? Kaikki ei vaan tajua, että lapset kyllä imee niitä vaikutteita, vaikka niille ei varta vasten opettaisikaan.

 

Miksi tällaiset asiat ovat niin vaikeita?
Eikö olisi niin helppo sanoa omalle lapselle, että vaikka toinen kulkisi alasti tai säkissä, hän on ihmisenä tasan yhtä arvokas ja toisia ihmisiä kunnioitetaan ja heille ollaan ystävällisiä ja ketään ei suljeta joukosta.
mutta kun vanhemmat itse puhuvat lastensa kuullen pahaa naapureista, kumminkaimoista ym. niin mitä voi odottaa?

 

Ei sitä tarvitse edes hokea lapsilleen, että tämä ja tämä on aito. Jos itse pitää sitä tärkeänä, ja mainitsee asiasta esim. miehelleen suht useasti, lapset imee kyllä vaikutteet itseensä erittäin tehokkaasti.

Ihanko oikeesti luulette, että kaikki tuommoisten lasten vanhemmat on varta vasten opettaneet merkkien tärkeyden lapsilleen? Kaikki ei vaan tajua, että lapset kyllä imee niitä vaikutteita, vaikka niille ei varta vasten opettaisikaan.

peesi. Esimerkistä lapsi oppii parhaiten. Esimerkki on tehokkain oppimiskeino. Ei normaali lapsi tee sitä mitä käsketään. Kyllä ihminen matkimalla oppii.
Jos vanhemmat arvostavat tavaraa ja merkkiä, lapsikin arvostaa.

 

Miksi tällaiset asiat ovat niin vaikeita?
Eikö olisi niin helppo sanoa omalle lapselle, että vaikka toinen kulkisi alasti tai säkissä, hän on ihmisenä tasan yhtä arvokas ja toisia ihmisiä kunnioitetaan ja heille ollaan ystävällisiä ja ketään ei suljeta joukosta.
mutta kun vanhemmat itse puhuvat lastensa kuullen pahaa naapureista, kumminkaimoista ym. niin mitä voi odottaa?

Katsos kun kaikki aikuiset eivät ajattele noin, että ihminen on yhtäarvokas oli sitten pukeutunut vaikka säkkiin. Joillekin se merkki on kaikki kaikessa.