Kuorsaus

Grr!! Mieheni kuorsaa öisin ja on todella rasittavaa herätä aina välillä kuorsaukseen ja sen jälkeen uudestaan nukahtaminen on täyttä tuskaa. Yöt menevät usein niin että ""tökin"" miestäni hereille, jolloin kuorsaus saattaa ainakin hetkeksi lakata. Viime yönä oli pakko heittää mies sohvalle, kun en pystynyt nukkumaan kuorsaukselta. Mikä avuksi?

 

Niin vaimonikin. Osta apteekista vahakorvatulpat.

 

Siirry itse sohvalle, niin ei tarvitse tökkiä toista kaiken yötä.

 

Ei sitä naista kuule sohvalle ajeta...pitää sen verran olla herrasmies. Käske nukkumaan kyljellään tai mahallaan, se meitsilläkin auttaa, emäntä potkasee nilkkaan ja käännättää mut kyljelleen

 

Kaikki ihmiset , jotka eivät pysty esim. Jotain ruokalajia syömään, tai vaikka,... nukkumaan kuorsaajan vieressä ovat niitä hemmottelulla pilattuja ""entisiä kakaroita"" . Toivottavasti pariksenne osuu toinen samallainen valittaja.

 

Meillä ratkaistiin asia niin, että nukumme omissa sängyissämme eri huoneissa. Nyt kumpikin voi nukkua rauhassa ilman häiriöitä. Kuorsaus ei enää häiritse vaimoa, ja itsekin voin nukkua paremmin, kun ei tarvitse herätä jatkuvaan tönimiseen. Avioelämä on ennenkin hoidettu hereillä ollessa, joten nukkuminen eri huoneissa ei siihen vaikuta. Onpahan ihan kivaa, kun voi pistäytyä ""iltakylässä"" naapurihuoneessa.

 

Niin siis kuorsauksen häiritsemisellä ei ole mitään tekemistä pilalle hemmottelun kanssa. Se on sellainen jyrinä korvan juuressa että vaikka olisi kuinka ääniin tottunut tai tottumaton ei siinä kyllä nukuta.

Itse olen ääniin tottunut nukkuessani ja tv: kin saa olla päällä mutta kuorsaus , se on aivan jotain muuta.

Omat lapseni ovat tottuneet aina päiväunillaankin ääniin meillä ei ole hyssytelty ja nuorimmainen nukkui jopa ruohonleikkurin jyrätessä pitkin pihaa.

Kuitenkin on asia niin että esim. vanhimmalla on nyt poikaystävä joka kuorsaa aika lailla ja kyllä se tytärtäkin häiritsee.

Itse siirryn aina joskus pahimman yön aikana toiseen huoneeseen, onneksi sellainen on.

Ja se on kyllä totta että vieraisille toiseen huoneeseen on kiva hiipiä kun on saanut yönkin nukkua katkoitta ja olo on pirteä.

 

Kuorsaukseenhan on kuulemma sellaisia laastareita apteeksista.. En tiedä toimivatko ne.. laitetaan siis tuohon nenän päälle... sitten on sellasia leikkauksia, ainakin oma tuttuni on päässyt sillä eroon kuorsauksesta.

Se on kyllä niin pirullista kun toinen kuorsaa eikä siinä saa kyllä nukuttua. Minä yleensä nukahdan nopeasti, tai nukun jo kun mieheni tulee nukkumaan.. Hän on nyt viime kuukaudet kuorsannut. Mutta auta armias jos jostain syystä herään, niin kuin yleensä heräilen aina pitkin yötä, niin unta ei saa uudelleen kun toinen kuorsaa.. sitten pitää tökkiä ja kääntää leukaa ja kylkeä ja lopulta olen niin väsynyt ja ärtynyt että suunnilleen suutun, että nyt saatana hiljaa... varavuodetta meillä ei oikein ole kun pienessä kerrostaloasunnossa asutaan... minä nyt voin sohvalla kippurassa mahtua nukkumaan... mutta on sekin ihan perseestä...

En tiedä.. kait tämä jossain välissä rauhottuu, joko minä totun asiaan tai sit kuorsauskin loppuu... En muistakaan milloin olisin nukkunut yöni kunnolla niin että olisin ainoastaan herätyskellon ääneen herännyt...

Niin, että tsemppiä vain sinulle!

 

Olemme nukkuneet yli 20-vuotta eri huoneissa, koska en kertakaikkiaan jaksnut valvoa öitäni kammottavan jyrinän vieressä.
Mielestäni en ole pilalle hemmoteltu, vaan ihan normaali nainen, joka tarvitsee yörauhan ja muutaman tunnin yöunet.
Mieheni nukkuu myös paremmin, kun en koko aikaa ole tönimässä.

 

Meillä sama ongelma. Mies nukkuu olohuonessa, mutta se ei ole oikein reilua, kun pitäisihän jokaisella sentään kunnon sänky olla...auttaako nämä apteekin laastarit? Entä onko kukaan kokeillut Snorotexiä vai mikä se luontaistuote on?

 

Meillä on aina välillä kokeiltu apteekin Snorexia ( vai mikä se nimi nyt oli) mutta ikävä kyllä kallis aine on aika hukkaan mennyt , ei pahempaa helpotusta.

Mies murmuttaa kun menen vierashuoneeseen nukkumaan mutta kun en vain saa unta ja sillä siisti. Sitä paitsi on aivan varmaa että vaikka kuorsaus jo sinällään tekee yöunesta huonompilaatuisen niin sitä kyllä lisää myös jos koko ajan joku(minä ) tönin kylkeen ja havahdutan.

 

Ei siihen Zetorin tai moottorisahan käyntiin ja rytinään ole oikein mitään apua. Mieheni kokeili Snorexia, ei apua, samoin oli uniapnea tutkimuksissa. Kotona yritti käyttää ylipainelaitetta, mutta sanoi, että kun ilma puhaltaa siitä, niin huulet höplättää kuin hevosella...
Joillekin auttaa kuulemma jonkin verran ""kurkun leikkauksesta"", eli löysiä kurkkulihaksia jotenkin kiristetään.
Paras tapahan puolisolle on korvatulpat, tai unilääke sekä välillä karkuun toiseen huoneeseen, että saa univajeen korjattua.
Ja sitten mies kysyy: "" miksi sinä et nuku vieressäni, tai miksi tönit ja potkit mua?""
Kun vastaa: sinä kuorsaat, hän sanoo, en minä kuorsaa!
No, tehtiin lasten kans jekku eli äänitettiin kännykällä kuorsausta, oli ihmeissään, ei hän voi noin kovasti kuorsata!
Entäs kun ""kenneli on tapettu"", siinä ei nuku pirukaan vieressä, vaikka sohisi hiilihangolla, ei mies varmaa heräisi!

Kaikki se kärsii...kuten luvattu on!

 

Kyllä Teidän täytyy vain mennä eri huoneisiin, meillä on sama ongelma, mieheni on kuorsannut jo vuosikaudet ja totesimme molemmat, että on paras nukkua omissa huoneissa. Kun vielä nukuimme yhdessä ja ""tökkäsin"" häntä aina välillä, niin hän oli siitä minulle tosi vihainen, hänen mielestään hänen untaan ei saa häiritä. KUnnollinen yöuni on NIIN TÄRKEÄÄ meille jokaiselle, että on todella kammottavaa puhuakaan itsekkyydestä tms, jos ei halua nukkua kuorsaavan puolison vieressä. Seksiasiat hoituu kyllä aivan muissa paikoissa ja muina aikoina, se on järjestelykysymys.

Olimme tässä keväällä Saksassa työmatkalla ja saimme hotellihuoneen, jossa oli parisänky. Yö meni sitten niin, että hän nukkui sängyssä ja minä kylpyammeessa!! Mitkäät Snorexit, korvatulpat tms eivät kyllä auta.

 

Me kanssa nukutaan eri huoneissa. Minä vierashuoneessa ja mies makkarissa. Piti muuttaa toiseen asuntoon, kun edellisessä ei ollut kahta makkaria. Nyt on ihana unirauha molemmilla. Miehellä on vielä ihan eri unirytmi kun mulla, minä tykkään mennä nukkumaan kymmeneltä ja hän vasta puolen yön paikkeilla. Hän saa rauhassa katsella sängyssä telkkaria ennen nukahtamista. KUmpikin on erittäin tyytyväinen tähän järjestelyyn.

Vähän tutut ja sukulaiset ihmettelivät, kun ""niin isoon asuntoon muutitte"" ja jostain syystä en ole kehdannut kertoa kavereille, että nukutaan eri huoneissa. Jotenkin olen ajatellut, että se ehkä antaa kuvan, ettei parisuhde ole enää kunnossa. Vaikka nythän se vasta kunnossa onkin, kun kummatkin ovat aamulla virkeitä hyvin nukutun yön jälkeen ja illalla töiden jälkeen on vielä puhtia vaikka mihin. (huomaatteko: taas menee selittelyksi, tää on ihmeen herkkä aihe mulle.)

Miten te muut, joilla on erilliset makkarit, häpeättekö kertoa siitä?

 

Helpottavaa kuulla, että tämä kuorsaaminen on ongelmana muillakin; minullakaan eivät korvatulpat auta, jos herään yöllä ja mies kuorsaa olohuoneessa, sekin häiritsee.

Tämä erillinen makkarisysteemi on ihan OK, me olemme myös harkinneet isompaa asuntoa, jotta mies saisi oman huoneen ja kunnon sängyn sinne. Ei saa ajatella niin ahdasmielisesti, että parisuhteessa on jotain vikaa, jos ei nukuta yhdessä, eihän sellaista katkonaista unta tai valvomista ja tönimistä kestä kukaan. Eikä tarvitsekaan eli minä en häpeä tippaakaan kertoa asiasta, eikä siinä ole mitään hävettävääkään. Kyllä parisuhdetta voi hoitaa hereillä ollessa, ei siihen yhteistä nukkumapaikkaa tarvita!