"Kuolet" "Ammun sinut" - kiellätkö vai sallitko taaperolle tai päiväkotilaiselle ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aikatiukkispipomammarainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Aikatiukkispipomammarainen

Vieras
Tässäpä tämä -

kuinka kasvatat ?
Itse olen sitä mieltä , että jos ja kun kiellän kiroilun 3-vuotiaaltani - tytöltä -
kiellän tai pidän hyvin paheksuttavana sanoa toiselle ihmiselle - aikuiselle tai lapselle -
suoraan osoitettuna 'Kuolet' tai 'Ammun sinut'.
Galluppia siksi , kun päiväkotimme lastentarhaopettaja oli eri linjalla.

Onko asialla tai kiellolla tai sallimisella eroa jos lapsesi on poika tai tyttö ?
 
Noita ampumisleikkejä meillä tytötkin joskus harrastelee, olen heille sanonut, että toista ihmistä päin ei koskaan kukaan saa ampua! Ja varmaan poijille sanoisin saman (tai olenpa kyllä sanonutkin naapurin kolleille, kun meidän tyttöjä ampuivat kuulapyssyillään!)...hmm...tuo kuolet...ei ole koskaan ollut käytössä ap:n ilmeisesti tarkoittamassa merkityksessä...
 
Kiroilua ei voida täysin kieltää kun niitä sieltä omasta suusta lipsuu, mutta koitetaan kyllä opettaa, että kiroilu on hömppää ja sitä ei pitäisi tehdä. Kuolemiset ja ampumiset kuuluu pyssyleikkeihin ym. mutta muuten vain ei kyllä saisi tuollaisia sanoa. Ihan sama sukupuolelle.
 
Kiellän ehdottomasti, oli tyttö tai poika. Kerron myös että tuollainen käytös on rikollista. Kiroilla meillä saa kotona jos sille tuntuu mutta, toiseen ihmiseen kohdistettu loukkaus tai uhkaus on ehdottomasti kiellettyä ja siitä seuraa pitkä keskustelu.
 
Tuo on niin sidoksissa tilanteeseen. Jos leikkii ja sanoma on osoitettu selvästi siihen leikkihahmoon, en puutu. Mutta jos suutuspäissään noin sanoo toiselle ihmiselle, joka ei ole leikissä mukana, en hyväksy.
 
[QUOTE="mä";22091330]Tuo on niin sidoksissa tilanteeseen. Jos leikkii ja sanoma on osoitettu selvästi siihen leikkihahmoon, en puutu. Mutta jos suutuspäissään noin sanoo toiselle ihmiselle, joka ei ole leikissä mukana, en hyväksy.[/QUOTE]

Tällä linjala minäkin olen. Nuorempana (ja ennen lapsia) olin hyvin tiukka näissä asioissa... en koskaan ostanut edes vesipyssyä kummipojalleni vaikka se hänen hartain toiveensa oli... kun mun mielestä "tappamisleikit" ei kuulu lasten "hyviin" leikkeihin.... mutta sanotaanko näin, että vuodet, omien lasten syntymä ja vähän yksi jos toinenkin asia on muuttanut näkemyksiä ja ajatuksia. En ole lainkaan niin ehdoton kuin mitä olin joskus parikymppisenä ;)
 
[QUOTE="mä";22091330]Tuo on niin sidoksissa tilanteeseen. Jos leikkii ja sanoma on osoitettu selvästi siihen leikkihahmoon, en puutu. Mutta jos suutuspäissään noin sanoo toiselle ihmiselle, joka ei ole leikissä mukana, en hyväksy.[/QUOTE]

Melkolailla samoilla linjoilla. Ja muutenkaan ihmisiä ja eläimiä ei osoitella edes leivästä muotoillulla leikkiaseella.
Jännä, miten pojilla tulee väistämättä tuo pyssyleikkivaihe, vaikka varmasti ei ole kotoa saanut mitään mallia siihen (kukaan lähipiiristä ei metsästä eikä pelata tietokonepelejä tms ) ja kotihoidossa kuitenkin on
 
[QUOTE="joo";22091315]Kiellän ehdottomasti, oli tyttö tai poika. Kerron myös että tuollainen käytös on rikollista. Kiroilla meillä saa kotona jos sille tuntuu mutta, toiseen ihmiseen kohdistettu loukkaus tai uhkaus on ehdottomasti kiellettyä ja siitä seuraa pitkä keskustelu.[/QUOTE]

Okkei, todellakin otat tämän asian vakavasti. Rikollista? Siis pienen lapsen sanomana?
Aikuinen on hieman eri asia.

Itse kiellän viisivuotiastani sanomasta moisia, koska niin ei ole tapana sanoa, mutta en sentään ota siitä noin suurta stressiä. Joskus se vaan kuuluu leikkitilanteisiin, mutta muissa yhteyksissä tuollaiset puheet ovat asiattomia.
Kiroilla meillä ei saa kukaan, se taas ei kuulu hyviin tapoihin.
 
Okkei, todellakin otat tämän asian vakavasti. Rikollista? Siis pienen lapsen sanomana?
Aikuinen on hieman eri asia.

Itse kiellän viisivuotiastani sanomasta moisia, koska niin ei ole tapana sanoa, mutta en sentään ota siitä noin suurta stressiä. Joskus se vaan kuuluu leikkitilanteisiin, mutta muissa yhteyksissä tuollaiset puheet ovat asiattomia.
Kiroilla meillä ei saa kukaan, se taas ei kuulu hyviin tapoihin.

oletko ihan tosissasi? että lapsen suusta "kuolet" ja "ammun sinut" ovat ihan hyväksyttäviä kommentteja? Jos johonkin leikkiin kuuluu toisen tappamista, se ei ole kovin kehittävä eikä terve leikki.

Aivan uskomatonta, todellakin.
 
Kyllä itse muistan lapsena leikkineeni paljonkin kaiken maailman ninja- ja kommandoleikkejä, joissa ammuttiin ja tapettiin toisiamme. Olihan niitä ihan virallisia ryhmäleikkejäkin, joissa yksi oli murhaaja ja tappoi jonkun, sitten mietittiin kuka on murhaaja. Ihan normaali minusta tuli. Eikä minun mielestäni ole mielekästä kieltää pyssyleikkejäkään, jos ne ei rajuiksi mene. Tästä luinkin jonkun psykiatrin (oisko ollut Jari Sinkkonen) kirjoittamana, ettei niitä kannata kieltää, vaan antaa lasten olla lapsia ja leikkiä vapaasti.
 
[QUOTE="juu";22091538]oletko ihan tosissasi? että lapsen suusta "kuolet" ja "ammun sinut" ovat ihan hyväksyttäviä kommentteja? Jos johonkin leikkiin kuuluu toisen tappamista, se ei ole kovin kehittävä eikä terve leikki.

Aivan uskomatonta, todellakin.[/QUOTE]

Olen todellakin tosissani. Kannattaisi muuten ihan jo oman mielenrauhan vuoksi tutustua Sinkkosen ajatuksiin pienen pojan maailmasta ja leikeistä, niin pääsee huomattavasti helpommalla elämässään, kun ei tarvitse joka asiaan puuttua tai vetää hernettä syvälle sieraimeen. Sinkkonen on kirjoittanut asiasta paljon kirjojakin ja olen kuulut muutaman luennonkin. Pienen pojan maailmaan kuuluvat ihan luontevasti taistelu- ja sotaleikit ampumisineen eikä siinä ole mitään sairasta eikä se tarkoita, että lapsi olisi väkivaltainen tai että hänestä tulee isona tappaja. Parempi kun saa rauhassa leikkiä mitä leikkii lapsena. Ei aikuisen tehtävä minusta ole puuttua siihen, mitä taisteluleikkien tiimellyksessä sanotaan. Eri asia, jos lapsi sanoo tuolla tavalla aikuiselle tai toisella lapselle muuten kuin pyssyleikkien aikana. Silloin asiaan voi ja pitää puuttua.

Jos sinulla on pieniä poikia etkä salli heidän leikkivän mitään taisteluleikkejä tai pyssyleikkejä siksi, että ne eivät ole "kehittäviä tai terveitä" niin sääliksi käy niitä pieniä poikiasi. Oma 5 v saa ihan rauhassa kaverien kanssa leikkiä mitä haluavat (kunhan se ei ole vaarallista tai paikkoja tuhoavaa), myös noita pyssyleikkejä, mutta sama lapsi erittäin luontevasti ja mielellään leikkii myös pehmoisia koti- ja pehmoeläinleikkejä. Joten en ole kovin huolissani näistä pyssyleikeistä ja sanomisista...
 
Kyllä meillä 5-vuotias poika sanoo kamalia aina joskus. Leikkaa kuulemma multa sydämen pois tai leikkaa mut halki, väliin ampuu jne. Kyllä mä kiellän ja puhutaan asiasta, mutta mä olen sitä mieltä, että nuo on ihan normaaleja leikkejä. Aina noita on ollut.

Sama poika säälii ja melkein itkee, jos näkee kuolleen linnun tai sammakon - ja hoivaa nätisti, jos saa kiinni esim. sammakon. Nuo tappamisjutut on leikkiä, eikä lapset niillä tarkoita oikeesti sitä, mitä sanovat. Jos alkaisi olla julmuuksia tai tunteettomuutta ihan oikeasti ja esim. kiusaisi elämiä, niin sitten mä huolestuisin.
 
[QUOTE="juu";22091538]oletko ihan tosissasi? että lapsen suusta "kuolet" ja "ammun sinut" ovat ihan hyväksyttäviä kommentteja? Jos johonkin leikkiin kuuluu toisen tappamista, se ei ole kovin kehittävä eikä terve leikki.

Aivan uskomatonta, todellakin.[/QUOTE]

Mulla on mies, joka tykkää joskus pelata videopelejä, joissa ammutaan mm. vihreitä mömmöisiä olentoja... Kuole, kuole! on ihan yleinen kommentti. En tykkää noista jutuista ja narisen niistä toisinaan (miehelle ja lapsille) mutta ehkä olen vähän tottunut niihin (vähän niin kuin Kaalimaan vartija tuossa edellä). Eikä se ole mitään turtumista, vaan olisko tosiaan tota ymmärryksen lisääntymistä...

Mietin, että jos jotkut sanat tai leikit on ihan tabuja, niin eikö sekin ole paha juttu?
 
Leikki on lasten tapa käsitellä asioita. Isommat osaavat jo sanallisestikin pohtia näitä elämän vakaviakin asioita, sotaa, kuolemaa ja elämän epäoikeudenmukaisuutta...
Sotaleikkejä on leikitty aina. Samoin hautajaisia ja muita aikuisten mielestä outoja ja epäilyttäviä leikkejä. Poliisissa ja rosvossakin joskus leikitään aika rajustikin, ajetaan takaa, ryöstetään pankkeja, laitetaan toisia vankilaan ja ammutaan PAM PAM rikollisia.... silti, onko näissä leikeissä mitään väärää. Oikeasti. Huolestuisin todenteolla jos lapseni (tytöt ja pojat) huutelisivat hävyttömyyksiä ohikulkeville ihmisille, tai uhkailisivat esim koulussa opettajaa tai kavereita hakkaamisilla ja tappamisilla....
Kokemuksesta voin kertoa, ettei ole niin kivoja ne keskustelutkaan aina, joissa lapsi pohtii kuolemaa ja miltä se tuntuu. Entä jos äiti tai isä kuolee? Tai joku muu. Lapsi itse. Mitä jos taloon joku murtautuu ja tekee pahaa....
 
Kokemuksesta voin kertoa, ettei ole niin kivoja ne keskustelutkaan aina, joissa lapsi pohtii kuolemaa ja miltä se tuntuu. Entä jos äiti tai isä kuolee? Tai joku muu. Lapsi itse. Mitä jos taloon joku murtautuu ja tekee pahaa....

Muistan että minut itse vaiennettiin lapsena "ei tollasista pidä puhua"-tyyliin. Yhä jotkut on sitä mieltä, että "lasten ei tarvitse tietää kaikkia asioita" tms. Minusta se on kuitenkin usein lapsen suun tukkimista. Jos lapsi osaa kysyä, sille pitää mun mielestä vastata. Ei ole kivoja keskusteluja ei. Joutuu tarkkaan miettimään, miten puhua. Ja jossain vaiheessa (jos lapsi jumittaa) olen kyllä sitten sanonut, että mieti tätä vasta isompana. Mutta kannatan avoimuutta ja just tota tilanteen huomioon ottamista. Meillä kaikki leikit on sallittuja, mutta ei se tarkoita, ettei joskus keskusteltaisi niiden sisällöstä. Ja joskus kyllä kiellän tappoleikit loppupäiväksi; sota jatkuu huomenna...
 
Mä en noin yleisesti tykkää pyssyleikeistä, joissa ammutaan leikisti toista kohden ja hoetaan "kuole". Mä olen pyrkinyt opettamaan, että aseella ei saa osoittaa toista. Mä en oikeasti ymmärrä, miksi täytyy ostaa oikean aseen näköinen lelu, ostaa sitten mielummin vaikka vesipyssyn.

Meillä päin metsästetään ja lapsi näkee paljon oikeita aseita ja tietää, että aseella ammuttaessa oikeasti kuolee. Meillä lapset eivät ehkä siksi niin edes leiki noita pyssyleikkejä toisten "tappamismielessä" vaan enemmän saattavat leikkiä hirvenmetsästystä.
 
Niin,

toinen osa galluppia varmaan olisi ollut että onko vaikka LTOn ko asiaa seuratessaan syytä koskaan puuttua tai opettaa tai olla sitä mieltä että ko ilmaisut eivät ole suotavia tai kivoja toiselle ihmiselle sanottavia juttuja.
Vai onko ne lasten harmitonta höpötystä.
Ja kun näitä tuo 3 v kuuntelee isompien sanomina - niin tokihan ne irtoavat asiayhteyksistä ja ko asia tulee kotona esiin ihan ampumisleikkien ulkopuolella (niitä nyt ei tyttöni leiki, vielä).
Minusta asia on on kyllä jo nyt selitettävä lapselle - ettei 'Kuole' tai 'Ammun sinut' ole asioita , joita sanotaan oikeasti toiselle ihmiselle.
En ymmärrä mihin vaiheeseen moisen asian opettamista lykkäisin - tai että etten laisinkaan ko asiaa lapselleni opettaisi.
Ei minusta tämä mitään tabuna pitämistä tai tabuilua ole - kyllä kuolemisesta voi puhua ihan asiallisesti.
Tappamista ei taida 3-vuotiaan käsityskyky vastaanottaa , ampumisen voi kertoa olevan kohdistuvaa ampumaurheiluun tai eläinten metsästykseen.
 
Kokemuksesta voin kertoa, ettei ole niin kivoja ne keskustelutkaan aina, joissa lapsi pohtii kuolemaa ja miltä se tuntuu. Entä jos äiti tai isä kuolee? Tai joku muu. Lapsi itse. Mitä jos taloon joku murtautuu ja tekee pahaa....

No ei ole ei. Meillä käydään noita keskusteluja viisivuotiaan pohdiskelijan kanssa ja minusta ne on tarpeen käydä, koska asiat askarruttavat. Meillä puhutaan aika avoimesti siitä että lemmikki kuolee joskus, isä ja äiti kuolevat joskus, mutta toivottavasti eivät vielä pitkäään pitkäään aikaan. Mitä sitä valehtelemaankaan tai lapsen suuta tukkimaan "noita ei saa miettiä tai noista ei saa puhua".

Yhtenä päivänä havahduin kun poika rupesi puhumaan että pitää pysyä äidin lähellä, etteivät lasten sieppaajat sieppaa häntä ja tee pahaa. Silloin oli pakko ottaa aihe oikein todella syvällliseen käsittelyyn, sillä ei ole aavistustakaan kuka tuollaisia on lapselle puhunut. Olen hänelle painottanut että pitää aina nähdä äiti tai isä, jotta ei eksy väkijoukossa, mutta sieppaajista en ole koskaan maininnut halaistua sanaa.
 
Okkei, todellakin otat tämän asian vakavasti. Rikollista? Siis pienen lapsen sanomana?
Aikuinen on hieman eri asia.

Itse kiellän viisivuotiastani sanomasta moisia, koska niin ei ole tapana sanoa, mutta en sentään ota siitä noin suurta stressiä. Joskus se vaan kuuluu leikkitilanteisiin, mutta muissa yhteyksissä tuollaiset puheet ovat asiattomia.
Kiroilla meillä ei saa kukaan, se taas ei kuulu hyviin tapoihin.

Laiton uhkaus, rikos se on. En mä hysteerisenä täällä vauhkoa jos tuollaista lipsahtaa suusta mutta kerron faktat. Meillä on luultavasti jotenkin kieroon kasvaneet lapset koska ne ei pääsääntöisesti leiki tuollaisia leikkejä, joissa näin voisi päästä sanomaan.

Ja mitä kiroiluun tulee, en niin hyvätapainen ole itsekään, mutta meillä niin lapset kuin aikuisetkin osaa käyttäytyä ihmisten ilmoilla ;)
 
Olen samoilla linjoilla muutaman kirjoittajan kanssa. Eli täytyy muistaa se, ettei nuo lapset tiedä mitä on tappaminen tai kuolema, se on heille leikkiä. Eli jos leikissä käytetään noita sanoja, niin en todellakaan puutu, mutta jos lapsi huutais ohi mennen kaupungilla jollekin että "tapan sut" niin kieltäisin.
Meillä on kaksi poikaa ja kumpikin saanut leikkiä ja leikkinyt näitäkin leikkejä missä on pyssyt ja miekat jne. Molemmat ovat leikkineet monipuolisesti niin autoilla, vauvoilla, legoilla jne. eli pyssyt ja muut on vaan yksi leikki muiden joukossa. Meillä lapset eivät koskaan ole jutelleet mitään tyyliin " revin sydämesi irti...." edes leikeissä, luulen että noi jutut tulee jostain telkusta/peleistä ja sellaisia ohjelmia meillä ei katsota mitkä ei sovi lasten silmille.
Meillä on myös 2 tyttöä ja isompi leikki nuorenapan myös poikien kanssa näitä leikkejä, pienempi tyttö on vielä pieni, mutta kyllä hänkin miekkaa osaa heiluttaa =)

leikkeihin ei noin ylipäätään kannattaisi kauheasti puuttua...
 
Olen todellakin tosissani. Kannattaisi muuten ihan jo oman mielenrauhan vuoksi tutustua Sinkkosen ajatuksiin pienen pojan maailmasta ja leikeistä, niin pääsee huomattavasti helpommalla elämässään, kun ei tarvitse joka asiaan puuttua tai vetää hernettä syvälle sieraimeen. Sinkkonen on kirjoittanut asiasta paljon kirjojakin ja olen kuulut muutaman luennonkin. Pienen pojan maailmaan kuuluvat ihan luontevasti taistelu- ja sotaleikit ampumisineen eikä siinä ole mitään sairasta eikä se tarkoita, että lapsi olisi väkivaltainen tai että hänestä tulee isona tappaja. Parempi kun saa rauhassa leikkiä mitä leikkii lapsena. Ei aikuisen tehtävä minusta ole puuttua siihen, mitä taisteluleikkien tiimellyksessä sanotaan. Eri asia, jos lapsi sanoo tuolla tavalla aikuiselle tai toisella lapselle muuten kuin pyssyleikkien aikana. Silloin asiaan voi ja pitää puuttua.

Jos sinulla on pieniä poikia etkä salli heidän leikkivän mitään taisteluleikkejä tai pyssyleikkejä siksi, että ne eivät ole "kehittäviä tai terveitä" niin sääliksi käy niitä pieniä poikiasi. Oma 5 v saa ihan rauhassa kaverien kanssa leikkiä mitä haluavat (kunhan se ei ole vaarallista tai paikkoja tuhoavaa), myös noita pyssyleikkejä, mutta sama lapsi erittäin luontevasti ja mielellään leikkii myös pehmoisia koti- ja pehmoeläinleikkejä. Joten en ole kovin huolissani näistä pyssyleikeistä ja sanomisista...

Heh, no johtopäätös taisi olla sinun tekemä, ei niinkään minun. En puhu leikistä sinänsä, pienet lapsethan eivät tosiaan koe näitä "pum-pum" -juttuja väkivaltaisina, vaan siitä, millaista kieltä on suotavaa käyttää ja millaista ei.

Ongelma on siinä, etten halua lapseni käyttävän ilmaisuja, joita hän EI YMMÄRRÄ (tai ole kykenevä ymmärtämään ikätasostaan johten). Päiväkoti-ikäiset harvoin ymmärtävät tappamista ja kuolemaa yleensäkään.
 
[QUOTE="juu";22092426]

Ongelma on siinä, etten halua lapseni käyttävän ilmaisuja, joita hän EI YMMÄRRÄ (tai ole kykenevä ymmärtämään ikätasostaan johten). Päiväkoti-ikäiset harvoin ymmärtävät tappamista ja kuolemaa yleensäkään.[/QUOTE]

Kyllä viisivuotias on jo aika hyvä ymmärtämään, mitä se tarkoittaa että joku kuolee. meillä ainakin on puhuttu tästä hyvin seikkaperäisesti, kun lapsi on kysynyt.
Et siis halua että lapsesi puhuu mitään abstraktioita, koska päiväkoti-ikäinen ei pysty niitä käsittämään? Minä en rajoita lapseni puheita ajatellen, että tuota ei voi sanoa, koska hän ei ymmärrä mitä se tarkoittaa. Ymmärtääkö lapsi esimerkiksi että mikä on jumala tai suojelusenkeli (monissa perheissä tunnutaan puhuttavan näistä lapsille, meillä ei), uskonto, allergia, aika, vuosi - ihan muutamia mainitakseni.
 

Yhteistyössä