kuoleman pelko synnytyksen jälkeen

[ap]

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1581351 Mulle iski kuoleman pelko. Kuulostelen oloani ja tuntuu, että sydän lyö miten sattuu ja ahdistaa, tuntuu ettei saa ilmaa ja pelkään sydänkohtausta ja keuhkoveritulppaa (kävin lukemassa sektion riskeistä) . Eli olen tuon linkin ap

 

[ap]

Ja toi silmänisku ei todellakaan kuulu tonne väliin!!!

 

[leidi laulaa]

Joo mulla oli TÄYSIN samanlainen olo sillon. Mutta ohi pääsin.

 

[bud]

Etkö ole ottanut neuvolassa puheeksi pelkoasi? ei toi nyt ihan epänormaalia ole. miksi luulet kuolevasi? pelkäätkö joutuvasi eroon vauvasta vai..?

 

[vierailija]

Jep, sama koettu. Mulle ei tehty sektiota, mutta luulin kuolevani syöpään. Mulla tilanne paheni niin pahaksi, että uskoin olevani sairas...tulin koko ajan kipeämmäksi ja kävin lääkärissäkin monesti...pääsin onneksi yli, se oli kauheaa!!

 

[huu]

mulla kesti pahimmillaan ylki 4 kk , mutta lääkitys auttoi pahimman yli, mulla todettiin siis raskausmasennus ja synnytyksen jälkeinen masennus, ja muutenkin määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö. että ne on ne hormoonit, nyt kaikki hyvin ja tyttö kaksi vuotta. VOIMIA KOVASTI, se menee kyllä ohitse, mutta jos sulla on taipumus panikoida ja huolehtia asioista paljon, niin voi olla että lääkitys auttaa pahimman ylitse "halaus" sinne, et OLE AINOA!

 

[ap]

Etkö ole ottanut neuvolassa puheeksi pelkoasi? ei toi nyt ihan epänormaalia ole. miksi luulet kuolevasi? pelkäätkö joutuvasi eroon vauvasta vai..?

Eilen vasta kotiuduttiin sairaalasta. Huomenna tulee neuvolantäti vauvaa katsomaan. Ahdistaa ja tuntuu etten saa ilmaa ja kävin lukemassa sektion riskeistä. Oli hätäsektio.

 

[leidi laulaa]

:hug: paljon voimia ja tsemppii sulle ja palkjon halauksia. Toivottavasti pääset ohi mahd. nopeasti tilanteesta.

 

[huu]

mulla kesti pahimmillaan ylki 4 kk , mutta lääkitys auttoi pahimman yli, mulla todettiin siis raskausmasennus ja synnytyksen jälkeinen masennus, ja muutenkin määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö. että ne on ne hormoonit, nyt kaikki hyvin ja tyttö kaksi vuotta. VOIMIA KOVASTI, se menee kyllä ohitse, mutta jos sulla on taipumus panikoida ja huolehtia asioista paljon, niin voi olla että lääkitys auttaa pahimman ylitse "halaus" sinne, et OLE AINOA!

ja siis kuulostaa aikalailla paniikkihäiriöltä minkä myös masennus laukaisee, ihan ensimmäisenä neuvon että lopetat sen itsesi tarkkailun ja et LUE MITÄÄN NETISTÄ , ennenkuin lääkäri sinut tutkii, ihmisen mieli on vaan niin ihmeellinen että se menee ajatuksen voimalla siihen mihin uskoo. VOIMIA EDELLEEN , henfitä perinteisesti paperipussiin .

 

[bud]

Etkö ole ottanut neuvolassa puheeksi pelkoasi? ei toi nyt ihan epänormaalia ole. miksi luulet kuolevasi? pelkäätkö joutuvasi eroon vauvasta vai..?

Eilen vasta kotiuduttiin sairaalasta. Huomenna tulee neuvolantäti vauvaa katsomaan. Ahdistaa ja tuntuu etten saa ilmaa ja kävin lukemassa sektion riskeistä. Oli hätäsektio.

Pyydä ihan keskusteluapua. Kyllä sitä on hyvä saada, kun olet vielä hätäsektion kokenut. Ei siellä sairaalassa tajua asioita kysyä, eikä ne voikaan siinä ajassa selvitä (kokemusta on). Ja vaikka ne siellä selittääkin, myöhemmin tajuaa, kuinka paljon jäi mieltä ahdistamaan silti. Voimia sulle ja kyllä asiat pikku hiljaa selviävät!

 

[ap]

Illalla en meinaa saada unenpäästä kiinni ja pelottaa. Yöllä näen painajaisia. Synnytyksestä viikko ja siitä tämä alkoi. Nyt kotona huomaan selvemmin kuolemanpelon. Sairaalassa sain jotain ihmekipulääkettä, lievästi huumaavaksi luokiteltavaa. Yöllä luulin sekoavani kun kuulin harhoja silmät kiinni ollessani ja tiesin, että en nuku, mutta en meinannut saada silmiä auki. Välillä tuli oli silloin sellainen olo, että jos vaan lopettais hengittämisen.

 

[asf]

Miulla oli vuosi sitten samanlainen tilanne. Olen nyt jälkikäteen päätellyt sen niin, että johtui ainakin osaksi hätäsectiosta. Se lapsen menettämisen pelko oli niin valtava siellä salissa juuri ennen sectiopäätöstä, että miulla se oireili monin tavoin pitkään synnytyksen jälkeen. Mm omalla kuolemanpelolla ja neuroottisuutena vauvan hyvinvoinnin suhteen.

 

[coatrack]

Jos tuntuu että tästäkin yöstä tulee vaikea niin hakeudu jo heti lääkäriin! Neuvolantäti ei kuitenkaan voi sua tässä kauheesti auttaa.. Onko sulla nyt mies kotona?

:hug:

 

[ap]

Jos tuntuu että tästäkin yöstä tulee vaikea niin hakeudu jo heti lääkäriin! Neuvolantäti ei kuitenkaan voi sua tässä kauheesti auttaa.. Onko sulla nyt mies kotona?

:hug:

On mies kotona, jäi isyyslomalle. Onneksi mies on mitä ihanin ihminen!

 

[coatrack]

En tiedä auttaisko yhtään jos soittaisit valtakunnalliseen kriisipuhelimeen ja kertoisit sinne ajatuksistasi. Jos saisit siellä vastaajan kanssa vaikka tehtyä jonkun suunnitelman jatko-avun hakemisesta niin ehkä se toisi ensi yöhön vähän rauhaa. Päivystää näköjään koko yön:
http://www.mielenterveysseura.fi/kriisityo/sos-keskus/valtakunnallinen_kriisipuhelin/

Hyvä että miehesi on tukenasi!

Mulla ei ole ollut tuollaisia pelkoja synnytyksen jälkeen mutta muistan kyllä että aina on ollut vähän omituinen olo kun ahtaalla olleet keuhkot, sydän ja sisäelimet hakee taas uutta paikkaa kun pitkän ajan jälkeen pääsevät taas vapaammalle. Voisko sulla tuo oman olon kuulostelu olla osittain tuota, että huomaat nyt kehosi olevan erilainen kuin ennen synnytystä ja luulet että kaikki ei ole siksi kunnossa kun keho ei enää muista millaista oli ennen raskautta? Tällanen maallikkoteoria vaan..

 

[vierailija]

Illalla en meinaa saada unenpäästä kiinni ja pelottaa. Yöllä näen painajaisia. Synnytyksestä viikko ja siitä tämä alkoi. Nyt kotona huomaan selvemmin kuolemanpelon. Sairaalassa sain jotain ihmekipulääkettä, lievästi huumaavaksi luokiteltavaa. Yöllä luulin sekoavani kun kuulin harhoja silmät kiinni ollessani ja tiesin, että en nuku, mutta en meinannut saada silmiä auki. Välillä tuli oli silloin sellainen olo, että jos vaan lopettais hengittämisen.

Tuo kriisipuhelimeen soitto olisi varmasti hyvä idea tai ihan terveyskeskuksen päivystykseen hakeutuminen. Olosi kuullostaa hyvin hätääntyneeltä ja pelokkaalta. Synnytyksen jälkeen voi tulla jopa psykoottisasteista oireilua, johon myös saa apua vaikka väliaikaisen lääkityksen ja keskusteluavun kautta. Apua kannattaa hakea kuitenkin pian niin et joudu noin kovan ahdistuksen ja pahan olon kanssa kauempaa olemaan.

 

[vieras]

Toi kuolemanpelko ym muut kuulostaa ihan paniikkihäiriöltä. Joka on siis ihan vaaraton joskin epämiellyttävän tuntunen. Olen saanut muutamia kohtauksia ja yleensä juurikin silloin kun elämässä on tapahtuntnut isoja muutoksia. Tuntuu että ilma loppuu, tuntuu että sekoaa, tulee hulluksi, pää on todella kevyen tuntunen, olo on epätodellinen, ihankuin unesta tai että seuraisi jonkun toisen elämää. Kävin psykologin juttusilla mikä auttoi kovasti, suosittelen että varaat ajan neuvolan psykologille, ne on erikoistunut juuri synnytyksen jälkeisiin tiloihin. Ota ihan rauhallisesti, hae apua ja yritä puhua miehellesi olostasi, se voisi ainakin auttaa heti.

 

[coatrack]

Onkohan ap linjoilla, mietin miten viime yö meni..