Hermoromahduksen partaalla, neuvokaa ja takokaa järkeä mun päähän!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kumma tyyppi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kumma tyyppi

Vieras
Mulla on nyt jonkin aikaa ollut sellainen elämäntilanne, että teen vain pätkätyötä, josta en oikeasti pidä. Mulla ei ole harrastuksia, eikä oikein mitään. Päivät menevät murehtiessa omaa terveyttä (henkistä ja fyysistä) ja nyt olen huomannut, että kiinnitän melkein hysteerisesti huomiota läheisteni vointiin ja alan pelkäämään heidän puolestaan. Nyt olen pillahdellut itkuun tuon tuostakin, kun pelot ja ahdistukset valtaavat yhtäkkiä mieleni.

Näin untakin, jossa katsoin peilistä ja mun muutama hammas tuossa edessä oli sellaisen valkean töhnän peitossa, jota sitten rapsuttelin pois ja alta alkoi paljastumaan tummempaa töhnää ja koloja hampaissa. Yksi kolo (reikä?) ulottui tuonne ikeneen asti. Niissä ei siis varsinaisesti näkynyt mitään mustia reikiä, vain epämääräisen harmahtavan töhnän alta paljastuvia koloja, ja jotenkin itselle tuli mieleen et se oli mätää. No tähänkin löytyy toisaalta looginen selitys, vaikka mä aloinkin etsimään kaikkia unitulkintoja aiheesta. Mulla sattui just tuohon kohtaan kun join kylmää ja vedin ilmaa sisään hampaiden välistä ja muutenkin jäydän hampaitani öisin yhteen.

Nyt kuitenkin pelkään, et jos se tarkoitti jotain pahaa läheisilleni, kun jotkut tulkitsee noita hammasunia niin, et ne tarkoittaa jonkun kuolemaa. Olihan toki hirveän paljon muitakin tulkintoja, juurikin et ahdistaa joku elämäntilanne jne. Miten ihmeessä mä pääsen näistä kaikista stressin aiheista eroon? Tuntuu et kohta alan varmaan tekemään kaikenmaailman poppahommia, että läheisille ei sattuis mitään pahaa ja he sais elää pitkän hyvän elämän. Sehän menee sitten jo pakko-oireisen häiriön puolelle...

Ehkä mulla alitajunnassa on joku yksinjäämisen pelko ja se, että en oo tarpeeksi hyvä ja et en oo tyytyväinen elämääni... Sanokaa mulle jotain viisasta nyt. :(
 
Voimia! Voisitko käydä juttelemassa jossain, esim. mielenterveystoimistossa? Ainakin huolehdi siitä, että saat lepäät, liikut ja teet asioita joista tykkäät. Itselläni psykosomaattisia oireita stressaavissa elämäntilanteissa ja niiden jälkeen, hiljalleen olen alkanut ymmärtämään itseäni ja olemaan armollinen itselleni. Ajattelen aina, että tämäkin hetki menee ohi ja sitten helpottaa. Koita keksiä elämääsi kiinnostuksen kohteita, jotka vievät huomiota pois itsesi tarkkailemisesta. Tsemppiä!
 

Yhteistyössä