V
vieras
Vieras
Rajukaan talouskasvu ei pelasta meitä
Lauantai 31.10.2009 klo 06:37 Kauppalehti11 kommenttia
AAKUVA: LAURI OLANDER/KL
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne arvelee, että suomalaisten on totuttava kantamaan aiempaa enemmän vastuuta itsestään. Kuntapuolella muhii joukko valtavia ongelmia.
Lähivuosina kunta-alan reilusta 400 000 palkollisesta eläköityy vuosittain 15 000 ihmistä, ikääntyvän väestön palvelutarve kasvaa ja veropohja uhkaa rapautua ainakin hetkeksi Suomen teollisen rakennemuutoksen myötä.
Kunnallisverojakaan ei voi nostaa loputtomiin. Jo nyt reilun 300 kunnan joukosta löytyy vajaat 70 kuntaa, joissa on veroprosentti on yli 20. Ja lisää korotuksia on tulossa.
- Kuntatalous on alijäämäinen ainakin seuraavat neljä vuotta eteenpäin. Nykylaman jälkeenkin kasvu tulee olemaan hitaampaa kuin ennen talouskriisiä. Maltillinenkaan kasvu ei riitä pitämään kuntasektoria elinvoimaisena, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne.
Tulevaisuus vaakalaudalla
Kuntien ympärillä pyörivät valtavat rahat. Ne saivat viime vuonna pelkästään verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä 25,1 miljardia euroa. Luku on suuri. Se vastaa lähes suomalaisen metsäsektorin yhteistä vuosittaista liikevaihtoa.
Kuntasektorin ongelmien ratkominen on keskeinen kohtalonkysymys koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Osviittaa antaa yksi luku: jos mitään ei tehdä, vuosikymmenen kuluessa 70 prosenttia ikäluokista päätyisi töihin kuntasektorille, jos kuntaväen määrä aiotaan pitää ennallaan. Yhtälö ei ole kestävä.
Vaihtoehdot ovat tässä: kuntien on kehitettävä palvelumarkkinoita, sosiaali- ja terveysalan yritysten on kasvettava ja kansainvälistyttävä, kunnille ei voi lisätä enää uusia toimintoja ja kuntien on tehostettavaa toimintaansa esimerkiksi sähköistämällä toimintojaan. Tähän saakka kuntien tuottavuus on laskenut.
Mutta, nämäkään eivät riitä.
- Ihmisten on itse kannettava aiempaa enemmän vastuuta itsestään. Kun maksukykyiset suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, he tulevat todennäköisesti ostamaan esimerkiksi terveyspalveluja aiempaa enemmän yksityiseltä sektorilta, Parjanne sanoo.
Lama toi ongelmat etuajassa
Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hankkeesta ei ole yksin kuntien pelastajaksi.
- Kunnat ovat tehneet puitelakiin liittyviä toimenpiteitä, mutta taantuma toi talousongelmat kuntien syliin nopeasti ja syvästi. Valmistautumisaika katosi. Paras-hanke on välttämätön, mutta se ei yksin riitä, Parjanne sanoo.
Parjanteen mukaan yksi perusongelma on se, että valtio lisää kunnille jatkuvasti uusia tehtäviä. Tästä tuorein esimerkki on työttömien aktivointisuunnitelmat, jotka ovat kaatumassa kuntien niskaan. Myös takavuosina päätetty hoitotakuu nurisuttaa kuntaväkeä edelleen. Uudistukselle on tullut satojen miljoonien eurojen hintalappu.
Kuntien toiveena on ollut pitkään se, että valtio osoittaisi niille lisää rahaa. Hieman rahaa on hallitukselta herunutkin, mutta pääviesti on ollut se, että kuntien on tehostettava toimintaansa. Valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton välillä onkin aistittavissa selkeitä jännitteitä.
Parjanne ei sano suoraan, mutta miehen puheista kuultaa läpi se, että hän kaipaisi nykyhallitukselta vaikuttavampia toimia. Samalla henkilöstön pätevyysvaatimuksiin ja ryhmäkokoihin liittyviä normeja pitäisi purkaa. Normit sitovat liikaa, ja ne voivat estää uusien palvelutuotantotapojen synnyttämisen. Sosiaali-, terveys- ja opetustoimen osuus kuntien menoista on neljä viidesosaa.
- Nykyinen hallitus on päättänyt, ettei se tee leikkauksia. Tässä kuluu kaksi vuotta, eikä asioita tapahdu riittävästi.
Lauantai 31.10.2009 klo 06:37 Kauppalehti11 kommenttia
AAKUVA: LAURI OLANDER/KL
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne arvelee, että suomalaisten on totuttava kantamaan aiempaa enemmän vastuuta itsestään. Kuntapuolella muhii joukko valtavia ongelmia.
Lähivuosina kunta-alan reilusta 400 000 palkollisesta eläköityy vuosittain 15 000 ihmistä, ikääntyvän väestön palvelutarve kasvaa ja veropohja uhkaa rapautua ainakin hetkeksi Suomen teollisen rakennemuutoksen myötä.
Kunnallisverojakaan ei voi nostaa loputtomiin. Jo nyt reilun 300 kunnan joukosta löytyy vajaat 70 kuntaa, joissa on veroprosentti on yli 20. Ja lisää korotuksia on tulossa.
- Kuntatalous on alijäämäinen ainakin seuraavat neljä vuotta eteenpäin. Nykylaman jälkeenkin kasvu tulee olemaan hitaampaa kuin ennen talouskriisiä. Maltillinenkaan kasvu ei riitä pitämään kuntasektoria elinvoimaisena, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne.
Tulevaisuus vaakalaudalla
Kuntien ympärillä pyörivät valtavat rahat. Ne saivat viime vuonna pelkästään verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä 25,1 miljardia euroa. Luku on suuri. Se vastaa lähes suomalaisen metsäsektorin yhteistä vuosittaista liikevaihtoa.
Kuntasektorin ongelmien ratkominen on keskeinen kohtalonkysymys koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Osviittaa antaa yksi luku: jos mitään ei tehdä, vuosikymmenen kuluessa 70 prosenttia ikäluokista päätyisi töihin kuntasektorille, jos kuntaväen määrä aiotaan pitää ennallaan. Yhtälö ei ole kestävä.
Vaihtoehdot ovat tässä: kuntien on kehitettävä palvelumarkkinoita, sosiaali- ja terveysalan yritysten on kasvettava ja kansainvälistyttävä, kunnille ei voi lisätä enää uusia toimintoja ja kuntien on tehostettavaa toimintaansa esimerkiksi sähköistämällä toimintojaan. Tähän saakka kuntien tuottavuus on laskenut.
Mutta, nämäkään eivät riitä.
- Ihmisten on itse kannettava aiempaa enemmän vastuuta itsestään. Kun maksukykyiset suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, he tulevat todennäköisesti ostamaan esimerkiksi terveyspalveluja aiempaa enemmän yksityiseltä sektorilta, Parjanne sanoo.
Lama toi ongelmat etuajassa
Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hankkeesta ei ole yksin kuntien pelastajaksi.
- Kunnat ovat tehneet puitelakiin liittyviä toimenpiteitä, mutta taantuma toi talousongelmat kuntien syliin nopeasti ja syvästi. Valmistautumisaika katosi. Paras-hanke on välttämätön, mutta se ei yksin riitä, Parjanne sanoo.
Parjanteen mukaan yksi perusongelma on se, että valtio lisää kunnille jatkuvasti uusia tehtäviä. Tästä tuorein esimerkki on työttömien aktivointisuunnitelmat, jotka ovat kaatumassa kuntien niskaan. Myös takavuosina päätetty hoitotakuu nurisuttaa kuntaväkeä edelleen. Uudistukselle on tullut satojen miljoonien eurojen hintalappu.
Kuntien toiveena on ollut pitkään se, että valtio osoittaisi niille lisää rahaa. Hieman rahaa on hallitukselta herunutkin, mutta pääviesti on ollut se, että kuntien on tehostettava toimintaansa. Valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton välillä onkin aistittavissa selkeitä jännitteitä.
Parjanne ei sano suoraan, mutta miehen puheista kuultaa läpi se, että hän kaipaisi nykyhallitukselta vaikuttavampia toimia. Samalla henkilöstön pätevyysvaatimuksiin ja ryhmäkokoihin liittyviä normeja pitäisi purkaa. Normit sitovat liikaa, ja ne voivat estää uusien palvelutuotantotapojen synnyttämisen. Sosiaali-, terveys- ja opetustoimen osuus kuntien menoista on neljä viidesosaa.
- Nykyinen hallitus on päättänyt, ettei se tee leikkauksia. Tässä kuluu kaksi vuotta, eikä asioita tapahdu riittävästi.