Kun yhteishuoltajuudessa toinen ei pystykään pitämään lapsia....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailijazz
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailijazz

Vieras
eli mitä sitten? Exällä on taas tiedossa iso leikkaus, jonka jälkeen hän ei pysty ottamaan lapsia luokseen 2-3 kuukauteen. Lapset ovat 9- ja 11-vuotiaat, joista nuorempi on vaativampi lapsi eikä pysty vielä pitkiä aikoja olemaan yksin kotona.

Tämä tarkoittaa, taas kerran, minun osaltani sitä, että vastaan lapsista viikkotolkulla yksin ja voin sanoa siksi aikaa hyvästit kaikille omille menoilleni. Just olin alkanut tutustua kivaan mieheenkin, nyt en pitkään aikaan pääse treffeillekään. Tällä alueella ei minulla ole sukulaisiakaan, jotka voisivat auttaa lastenhoidossa.

Oikeastaan ärsyttää se, että avioliitonkin aikana kaikki tekemiseni rajoitti exän sairastaminen. Ja näköjään tekee niin edelleen eron jälkeenkin, vaikka yhteishuoltajuus, viikko ja viikko, pitäisi olla. Exän oli niin helppo avioliiton aikana tutustua nyksäänsä, kun minä olin pitämässä kotia pystyssä ja hoitamassa lapsia. Minulle se on edelleen mahdotonta, koska asiat sanelee edelleen exä sairauksiensa kanssa.

Lapseni ovat minulle todella rakkaita, ennen kuin joku nyt alkaa heti siitä urputtamaan. Mutta heille omistettujen vuosien jälkeen, tarvitsen myös omaa tilaa omille jutuille.
 
Kai säkin muita ihmisiä tunnet kun vaan miehesi. Pyydä apua niiltä. Lapsille paras paikka on aina äidin luona ja omahan on ongelmasi kun olet suostunut tohon.
 
No voi harmi. Se on aina ikävää, kun tulee sairauksia. Ja se tarkoittaa aina läheisille (tai tässä tapauksessa myös läheisten huoltajille) vähän enemmän vastuuta arjesta. Eipä sile mitään voi. Mutta sinä voit kysyä mll:stä lastenhoitajaa omien menojesi ajaksi.
 
Kai säkin muita ihmisiä tunnet kun vaan miehesi. Pyydä apua niiltä. Lapsille paras paikka on aina äidin luona ja omahan on ongelmasi kun olet suostunut tohon.

Siis suostunut mihin? Olen suostunut yhteishuoltajuuteen viikko-viikko -systeemillä.

Enkä käsitä, miksi minun pitäisi hankkia lapsille maksullisia vahtijoita menojeni ajaksi, kun menoni ovat exän viikoilla. Eikö hänen pitäisi se hoitaja hommata vastuuvuorollaan? Asun siis exän kotipaikalla, oma sukuni on 500km päässä täältä.
 
löytyiskö kyseiselle ajankohdalle jotain leiriä jossa lapset voisivat olla edes muutaman päivän, tai viikonlopun? Tuon ikäisethän kyllä jo viihtyy monenlaisessa. Jos toinen lapsista erityistarpeinen, löytyykö kunnassamme mahdollisuutta tilapäishoitoon? Tai joltain paikalliselta järjestöltä? Onko lapsilla kavereita jolle voisi mennä yökylään yhdeksikin yöksi? Ja vastavuoroisesti voisit sitten ottaa kaikki teille joku yö. Tunnistan kyllä tilanteen ja sen hankaluuden. Älä välitä tuosta yhdestä provokommentoijasta...
 
... Ja olen kyllä samaa mieltäsiitä että exmiehesi homma olisi se hoito järjestää ja kustantaa. Aina se ei vaan käytännössä mene niin vaan homma kaatuu toisen niskaan...
 
Siis suostunut mihin? Olen suostunut yhteishuoltajuuteen viikko-viikko -systeemillä.

Enkä käsitä, miksi minun pitäisi hankkia lapsille maksullisia vahtijoita menojeni ajaksi, kun menoni ovat exän viikoilla. Eikö hänen pitäisi se hoitaja hommata vastuuvuorollaan? Asun siis exän kotipaikalla, oma sukuni on 500km päässä täältä.

No, jos hän ei leikkauksen vuoksi voi ottaa lapsia, niin sitten hän ei leikkauksen takia voi ottaa lapsia.
 
... Ja olen kyllä samaa mieltäsiitä että exmiehesi homma olisi se hoito järjestää ja kustantaa. Aina se ei vaan käytännössä mene niin vaan homma kaatuu toisen niskaan...

Eikö sitä voisi sopia, että sairasloman jälkeen tuo ap saisi sitten vastaavan määrän omaa aikaa, minkä nyt "menettää"? Eihän hänen eksänsä voi kuitenkaan maksaa lastenhoitajaa 24/7 ollessaan sairaslomalla. Jos on vaikka koko viikonlopusta kyse, niin eihän sellaiseen normaali-ihmisen palkka riitä, varsinkaan sairaslomalla ollessa.
 
siis miten leikkauksen jälkeen 2-3kk menee ennenkuin tuon ikäisiä voi ottaa?
eihän sen ikäisiä tarvitse sen kummemmin hoitaa, ja jos kerran kotona on niin silloinhan sitä pienempää ei tarvitse ollenkaan jättää yksin..
 
Siis suostunut mihin? Olen suostunut yhteishuoltajuuteen viikko-viikko -systeemillä.

Enkä käsitä, miksi minun pitäisi hankkia lapsille maksullisia vahtijoita menojeni ajaksi, kun menoni ovat exän viikoilla. Eikö hänen pitäisi se hoitaja hommata vastuuvuorollaan? Asun siis exän kotipaikalla, oma sukuni on 500km päässä täältä.

Oma mokasihan se on että oot mennyt muuttamaan. Suurin osa ei jätä kavereitaan ja sukulaisiaan kun tietää että elämä on vaikeaa ja yksinäistä.
 
Sittenhän kyseeseen tulee lasten sijoitus laitokseen tai johonki perheeseen isän viikkojen ajaksi.

Näitä kummi ja ystäväperheitä kyllä on.
Ja sijoitukseenkin voi antaa.
 
eli mitä sitten? Exällä on taas tiedossa iso leikkaus, jonka jälkeen hän ei pysty ottamaan lapsia luokseen 2-3 kuukauteen. Lapset ovat 9- ja 11-vuotiaat, joista nuorempi on vaativampi lapsi eikä pysty vielä pitkiä aikoja olemaan yksin kotona.

Tämä tarkoittaa, taas kerran, minun osaltani sitä, että vastaan lapsista viikkotolkulla yksin ja voin sanoa siksi aikaa hyvästit kaikille omille menoilleni. Just olin alkanut tutustua kivaan mieheenkin, nyt en pitkään aikaan pääse treffeillekään. Tällä alueella ei minulla ole sukulaisiakaan, jotka voisivat auttaa lastenhoidossa.

Oikeastaan ärsyttää se, että avioliitonkin aikana kaikki tekemiseni rajoitti exän sairastaminen. Ja näköjään tekee niin edelleen eron jälkeenkin, vaikka yhteishuoltajuus, viikko ja viikko, pitäisi olla. Exän oli niin helppo avioliiton aikana tutustua nyksäänsä, kun minä olin pitämässä kotia pystyssä ja hoitamassa lapsia. Minulle se on edelleen mahdotonta, koska asiat sanelee edelleen exä sairauksiensa kanssa.

Lapseni ovat minulle todella rakkaita, ennen kuin joku nyt alkaa heti siitä urputtamaan. Mutta heille omistettujen vuosien jälkeen, tarvitsen myös omaa tilaa omille jutuille.

Mikä leikkaus vaatii tuollaisen toipumisajan? Miten ex aikoo selvitä muuten elämästä leikkauksen jälkeen. On ilmeisesti täysin toimintakyvytön ja makaa sairaalassa sen 3 kk, jos ei noin isoja lapsia pysty huolehtiin????
 
Pitäisikö sinun luopua lapseista kokonaan? Silloinhan ex:n on pakko itse järjestää lapsille joku muu hoitopaikka. Näyttää siltä et ne ovat vaan SUN tiellä koko ajan. SINULLAHAN on menoja, tämähän on VAIN ja AINOASTAAN SINUN elämä....
Minkä ihmen takia hankit lapsia kun et vitsi edes katsoa niiden perään?
Mitä sitten teet jos sattuu joku hoitovirhe eikä ex:äs pystykään enään olla lasten kanssa? Syytätkö silloinkin sekä ex:ä että lapsia kun ne pilaa SUN elämäs?
Olet itsekäs p...ka.
 
Mitä tapahtuu, jos vaan viet lapset sinne? Se on exän viikko ja exän vastuu ja onhan sen exän nykyinenkin kumppani kuvioissa auttamassa lasten kanssa ja exän toipumisessa.
 
Siis voi härregyyd! o_O Mitä jos se exäxi sattuisi vaikka kuolemaan sen sairautensa takia? Vaatisitko silloinkn perikuntaa hommammaan joka toinen viikko hoitajan? Siis eikö sulla ole nyt mitään ajatusta siitä, mikä on tahallinen "laiminlyönti" ja mikä on sairaudesta johtuva ja mille ei vaan voi mitään? Entä jos asetelma on joskus toisinpäin? Muista sitten, että exä voi vaatia myös sinua samalla tavalla pitämään lapsia, kuten on sovittu, vaikka "pää olis kainalossa"... Ja miksi olet ylipäänsä sairaan ihmisen kanssa tehnyt lapsia, jos olet tiennyt, että joudut sen sairauden takia joskus aina huolehtimaan lapsista enemmän, kun toinen ei kykene ja tämä ei sulle käy? Eihän sairaudelle mitään voi ja silloin se vastuu vaan lapsista kaatuu sun niskaan, jos kerran toinen ei kykene, piste. Tai sitten annat ne lapset kokonaan sijoitukseen, jos kerran on niin vaikea olla OMIEN lastensa kanssa. :headwall: On se ihme, miten toiset naiset / miehet on niin rautaisia, että kykenee huolehtimaan OMISTA lapsistaan ihan yksinkin vuodesta toiseen...:sneaky:
 
Siis voi härregyyd! o_O Mitä jos se exäxi sattuisi vaikka kuolemaan sen sairautensa takia? Vaatisitko silloinkn perikuntaa hommammaan joka toinen viikko hoitajan? Siis eikö sulla ole nyt mitään ajatusta siitä, mikä on tahallinen "laiminlyönti" ja mikä on sairaudesta johtuva ja mille ei vaan voi mitään? Entä jos asetelma on joskus toisinpäin? Muista sitten, että exä voi vaatia myös sinua samalla tavalla pitämään lapsia, kuten on sovittu, vaikka "pää olis kainalossa"... Ja miksi olet ylipäänsä sairaan ihmisen kanssa tehnyt lapsia, jos olet tiennyt, että joudut sen sairauden takia joskus aina huolehtimaan lapsista enemmän, kun toinen ei kykene ja tämä ei sulle käy? Eihän sairaudelle mitään voi ja silloin se vastuu vaan lapsista kaatuu sun niskaan, jos kerran toinen ei kykene, piste. Tai sitten annat ne lapset kokonaan sijoitukseen, jos kerran on niin vaikea olla OMIEN lastensa kanssa. :headwall: On se ihme, miten toiset naiset / miehet on niin rautaisia, että kykenee huolehtimaan OMISTA lapsistaan ihan yksinkin vuodesta toiseen...:sneaky:
 
Oudolta kuulostaa asenteesi ap?

Tunnen monia, jotka hihkusivat riemusta saadessaan olla omien lastensa kanssa noin pitkän ajan eikä tarvitsisi exälle antaa lainkaan vuorollaan heitä. Oletko miettinyt kuinka onnekas oletkaan, vaikkain kyseessä onkin toisen sairaudesta/leikkauksesta johtuva syy mutta siltikin näen Sinulle olevan tuuri käynyt!

Omia lapsia ei pitäisi ikinä nähdä rasitteena vaan kaikki se aika on tärkeää kun ovat vielä noinkin nuoria. Kohta alkaa ne murkkuiän tuomat kriisit ja lähes pakollinen vaihe "vanhemmat on paskoja, ei kehtaa edes näyttäytyä niiden kanssa missään" ;)

Mutta tosiaan, nyt on se uusi mies kiikarissa mikä toki inhimillistä.
Olisko, kuten joku ehdottikin, lasten kavereilla mahdollisuuksia yökyläilyyn vastavuoroisesti? Tuohan on myös todella hyvä testi sille uudelle miehellesi, kestääkö nyt vähemmän yhteistä "aikuisten" aikaa kun lapsesi tarvitsevat enemmän nyt sinua kuin normaalisti isäviikoilla ollessaan. Ajattele siltä kannalta..

Exän uusi puoliso ei ole millään muotoa velvollinen hoitamaan myös lapsia, eiköhän (kuulostaa isolta leikkaukselta toipumisajan vuoksi) siinä ole tarpeeksi kun tukee miestään ja hoitaa kodin, enimmät talousasiat jne sairasteluaikana..
Omissa lapsissani ei tuossa iässä varsinaisesti tosin hoidettavaa ollut muutaman ison vatsan alueiden avoleikkauksien aikoihin mutta ymmärrän lapsilla olevan erilaisia kehitystasoja tietysti.
 
Nyt on ap:lla puurot ja vellit sekaisin. Huoltajuudella ja tapaamisilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Tapaamiset voi olla sovittu vuoroviikoin vaikka toisella vanhemmista olisi yksinhuoltajuus.

Mahtaa lapsilla olla huolehdittu ja turvallinen olo, kun isä sairastaa ja äiti ei halua huolehtia heistä ja olla heidän tukenaan.
 
Meillä vähän samanlainen tilann mutta eri syystä. Kummallakaan ei läheisiä samalla paikkakunnalla ja meillä yhteishuoltajuus. Lapset siis asuu mulla mutta heidän pitäisi olla isällään joka toinen viikonloppu.

Vuosia meni hyvin mutta sitten exäni menetti asuntonsa eikä ole saanut uutta asuntoa kun luottotiedot ovat menneet ja ulosottokin on niskassa. Ei siis ole pystynyt ottamaan lapsia pitkiin aikoihin kun on majaillut kavereidensa nurkissa.

Lapset siis mulla koko ajan, exä käy välillä täällä hoitamassa lapsia. Mun miesjutut on kaatuneet kaikki tähän järjestelyyn, ei keltään voi vaatia että sopeutuisi tälläiseen. Minäkin rakastan lapsiani mutta välillä tämä käy tosi raskaaksi.
 
Meillä vähän samanlainen tilann mutta eri syystä. Kummallakaan ei läheisiä samalla paikkakunnalla ja meillä yhteishuoltajuus. Lapset siis asuu mulla mutta heidän pitäisi olla isällään joka toinen viikonloppu.

Vuosia meni hyvin mutta sitten exäni menetti asuntonsa eikä ole saanut uutta asuntoa kun luottotiedot ovat menneet ja ulosottokin on niskassa. Ei siis ole pystynyt ottamaan lapsia pitkiin aikoihin kun on majaillut kavereidensa nurkissa.

Lapset siis mulla koko ajan, exä käy välillä täällä hoitamassa lapsia. Mun miesjutut on kaatuneet kaikki tähän järjestelyyn, ei keltään voi vaatia että sopeutuisi tälläiseen. Minäkin rakastan lapsiani mutta välillä tämä käy tosi raskaaksi.

Olisiko mahdollista tehdä niin, että silloin kun sinulla on joku miesystävä, olisit välillä hänen luonaan ja silloin eksäsi hoitaisi lapsia sinun luonasi? Silloin ei tulisi tilannetta, että eksä on jatkuvasti paikalla, eikä sen luulisi niitä miesjuttuja haittaavan.
 
ihan oman mielipiteeni ilmaisen,3lapsen YH äitinä,että se nyt vaan on äidin elämää että joutuu paljolti suunnittelemaan omat menot,tulevaisuuden yms lasten kannalta hyväksi,ei omalta.ei pidä olla liian itsekeskeinen,jos exällä on leikkaus mikä vaatii 3 KUUKAUDEN TOIPUMISAJAN,ei kyseessä silloin varmastikkaan ole mikään pieni asia,enkä usko että hän tarkoituksella on päättänyt tulla sairaaksi,joutua leikkaukseen ja toipua siitä seuraavat 3kk kykenemättä huolehtimaan lapsistaan?!?! kyllä lapset menee miesten edelle omassa elämässäni,en tarkoita että nunna pitää olla.mutta ehkä sit ettiä joku sellainen mies joka tulee toimeen/tykkää lapsista.on niitä iltoja kun lapset nukkuu milloin voi viettää kotona vaikka leffailtaa/kynttilä illallista...
 
Vaikka olisi yhteishuoltajuus, ei se tarkoita että olisi tapamisPAKKoa.
Eli jos lasten virallinen osoite on sinulla, tarkoittaa se että sinun on pakko antaa lapset exälle juuri niin usein kuin sopimuksessa lukee jos exä haluaa heidät ottaa, mutta mikään laki ei velvoita exääsi ottamaan lapsia, vaikka yhtään, vaikka olisi terve.
 
Mikään laki ei velvoita kumpaakaan vanhempaa huolehtimaan lapsistaan. Eli jos isä ei terveydellisistä syistä pysty eikä äiti halua, niin sosiaaliviranomaiset tulevat kyllä hätiin.
 

Yhteistyössä