Kun tyttö ylianalysoi kaikkea

["vieras"]

Kertokaas onko teillä kotona tyttö, joka ylianalysoi asioita? Mitä se tarkoittaa että ylianalysoi? Tai onko jollakin poika joka ylianalysoi?

Tuossa toisessa ketjussa sanottiin että tytöt usein ylianalysoi (kuten naisetkin). Mitä se tarkoittaa? Pitääkö se karsia pois?

 

["vieras"]

Juu meillä on. Vatkataan joka asiaa liikaa vaikka voisi vaan antaa olla. Kavereiden kanssa tulee vaan ongelmaa, kun kiinnitetään liikaa huomiota mitä joku nyt sanoi ja sillä tarkoitti, ja open sanomisia ja tekemisiä vatkataan jne. Joka päivä vatkataan samoja juttuja kuten kouluruokaa, miten outoa se on, ja kaikki muutkin systeemit koulussa.

 

[ap....]

[QUOTE="vieras";27268815]Juu meillä on. Vatkataan joka asiaa liikaa vaikka voisi vaan antaa olla. Kavereiden kanssa tulee vaan ongelmaa, kun kiinnitetään liikaa huomiota mitä joku nyt sanoi ja sillä tarkoitti, ja open sanomisia ja tekemisiä vatkataan jne. Joka päivä vatkataan samoja juttuja kuten kouluruokaa, miten outoa se on, ja kaikki muutkin systeemit koulussa.[/QUOTE]

Onko tuo siis NORMAALIN, keskivertotytön käytöstä?

Kuulostaa aika negatiiviselta elämä!

 

["vieras"]

Mulla on yks kaveri joka ylianalysoi ihan joka asiaa. Musta se on kauheen rasittavaa, enkä oikeen jaksa kyseiseen ihmiseen pitää yhteyttä.

 

["vieras"]

Onko tuo siis NORMAALIN, keskivertotytön käytöstä?

Kuulostaa aika negatiiviselta elämä!

Kiitos todella rakentavasta ja jaksamiseen kannustavasta kommentista. En tiedä, onko normaalia, mutta itsehän kysyit ja kerroin esimerkin ja ehkä halusit sitten vaan jotenkin päteä.

Kyllä, on negatiivista, pelkäänkin onko tytöllä asiat hyvin ja yritän olla erittäin kuunteleva ja tukeva, että hän jaksaa elää kaikkien hankalien kaveruussuhteidensa keskellä.

Mutta kaikkea hyvää sun positiiviseen normaaliin elämääsi.

 

[ap...]

[QUOTE="vieras";27268933]Kiitos todella rakentavasta ja jaksamiseen kannustavasta kommentista. En tiedä, onko normaalia, mutta itsehän kysyit ja kerroin esimerkin ja ehkä halusit sitten vaan jotenkin päteä.

Kyllä, on negatiivista, pelkäänkin onko tytöllä asiat hyvin ja yritän olla erittäin kuunteleva ja tukeva, että hän jaksaa elää kaikkien hankalien kaveruussuhteidensa keskellä.

Mutta kaikkea hyvää sun positiiviseen normaaliin elämääsi.[/QUOTE]

Luulin että joku heitti ihan täyttä läppää tuossa vastauksessa. "Vatkataan kaikkea" kuulostii niin äärimmäiseltä, hyvin kokonaisvaltaisesti elämää hallitsevalta. Tsemppiä sinne kun onkin ihan oikea tilanne!

Osaako muut sanoa, onko tuo siis ihan tavallista, eli lähes jokainen tyttö ylianalysoi kaikkea, kuten vastauksessa nro 2?

 

["osku"]

Kyseessä on myös naisten ongelma. Nainen luulee tietävänsä, että mies tarkoitti jotain muuta kuin mitä sanoi. Tosiasiassa mies sanoo yleensä asiat suoraan, eikä sanomisilla ole piilomerkityksiä, eikä niiden takana ole ihmissuhdejuonittelua.

 

[Urseele]

[QUOTE="osku";27269132]Kyseessä on myös naisten ongelma. Nainen luulee tietävänsä, että mies tarkoitti jotain muuta kuin mitä sanoi. Tosiasiassa mies sanoo yleensä asiat suoraan, eikä sanomisilla ole piilomerkityksiä, eikä niiden takana ole ihmissuhdejuonittelua.[/QUOTE]

Tämähän se stereotypia on, mutta olen kyllä eri mieltä.

Siellä missä minä opiskelin yliopistossa, meillä oli kurssilla 50-50 -sukupuolijakauma. Jos esim. luentosalissa tuli ongelmia ja kaikki huomasivat, että luennoitsijan vaikkapa laserosoitin ei toiminut, meillä oli aina pari kolme naista jotka sanoivat suoraan, että "hei, nyt osoitin ei toimi".

Tai yliopiston palautepäivässä jos joku opettaja sanoi että "opiskelijat lintsaavat tältä laskutehtäväkurssilta", niin kyllä naiset nousivat sanomaan suoraan, että "väite ei pidä paikkansa".

Minulla on kotipuolessa ukki, joka kysyi, että "missä grillilihat on". Se tarkoitti oikeasti että "voisitko vaimo ottaa grillilihat, laittaa ne paistumaan ja tuoda pöytään".

 

["mhm"]

[QUOTE="vieras";27268815]Juu meillä on. Vatkataan joka asiaa liikaa vaikka voisi vaan antaa olla. Kavereiden kanssa tulee vaan ongelmaa, kun kiinnitetään liikaa huomiota mitä joku nyt sanoi ja sillä tarkoitti, ja open sanomisia ja tekemisiä vatkataan jne. Joka päivä vatkataan samoja juttuja kuten kouluruokaa, miten outoa se on, ja kaikki muutkin systeemit koulussa.[/QUOTE]

Minä olin ja olen edelleen tälläinen.

En silti ole erityisen negatiivinen. Ajattelen kyllä mitä joku tarkoitti kun sanoi jotain, omassa päässä kylläkin eli ongelmia ei muiden kanssa synny.
Ylianalysointi on minulle iso juttu.Ajattelen todella monimutkaisesti yksinkertaisetkin asiat ja monesti olen kuullut että miten edes jaksan tälläisiä aatella, mutta minkä sille voin?

 

["vieras"]

[QUOTE="mhm";27270616]Minä olin ja olen edelleen tälläinen.

En silti ole erityisen negatiivinen. Ajattelen kyllä mitä joku tarkoitti kun sanoi jotain, omassa päässä kylläkin eli ongelmia ei muiden kanssa synny.
Ylianalysointi on minulle iso juttu.Ajattelen todella monimutkaisesti yksinkertaisetkin asiat ja monesti olen kuullut että miten edes jaksan tälläisiä aatella, mutta minkä sille voin?[/QUOTE]

Täällä kanssa yksi ylianalysoija. Oletko koskaan miettinyt (hih, olet varmasti, olethan ylianalysoija) mistä tuo ylianalysointi kumpuaa? Onko se sitä että sinut on lytätty jos olet tehnyt päätöksiä itse ja pelkäät että et osaa päättää oikein? Onko omat halut tai mielipiteet vähätelty?

Mulla se on linkittynyt täydellisyyden tavoitteluun ja haluun hallita elämää. Uskon, että jossain määrin, mutta vain jossain määrin, kyse on myös naisen kasvamisesta äidiksi. Esim. stressaan ja analysoin hirveästi jotain tilannetta että olikohan se juomalasi baarissa puhdas vai ei. Etten vaan saa jotain tautia sieltä. Tämä liittyy ehkä alitajuisesti siihen että haluaa pysyä ns. "puhtaana" jotta äitinä ei vahingoita sikiötä tai jälkikasvuaan muutenkaan. Eli liittyy elossa ja terveenä säilymiseen jollakin tavalla. Lisäksi analysointi on ihan kivaakin joskus. Sen vastapainoksi mm. urheilua, kavereita ja viihdettä niin menee ihan hyvin.

 

["höh"]

Joo. Joskus joutuu tyttölasten kanssa tilanteeseen, joissa tytöillä on joku kahnaus. Siinä päädytään pian sihen, että joku tytöistä lähtee kertomaan, että kun silloin puolitoista vuotta sitten koulunpihalla kävi niin että.

Jos poikajoukon kanssa aletaan miettiä heidän kahnausta, niin viiden minuutin päästä joku heistä kysyy, että siis mikä juttu tämä on josta jaaritetaan ja muutkin ovat sitä mieltä, että ollut hetkellinen kahnaus on taaksejäänyttä elämää, jota on turha enää jauhaa.

Onhan se, niin että vaikeat tilanteet pitää käydä läpi. Mutta sitten kun ne on käyty läpi, niistä pitää raaskia päästää irti, tyttöjen, poikien, naisten, miesten.

Ja eikö siihen mene niin paljon energiaa mhm, ettei siinä ajattelurakenteessa ole mitään järkeä? Jotain fiksumpaakin sillä ajalla ja energialla voisi tehdä.

 

["mhm"]

[QUOTE="vieras";27270651]Täällä kanssa yksi ylianalysoija. Oletko koskaan miettinyt (hih, olet varmasti, olethan ylianalysoija) mistä tuo ylianalysointi kumpuaa? Onko se sitä että sinut on lytätty jos olet tehnyt päätöksiä itse ja pelkäät että et osaa päättää oikein? Onko omat halut tai mielipiteet vähätelty?

Mulla se on linkittynyt täydellisyyden tavoitteluun ja haluun hallita elämää. Uskon, että jossain määrin, mutta vain jossain määrin, kyse on myös naisen kasvamisesta äidiksi. Esim. stressaan ja analysoin hirveästi jotain tilannetta että olikohan se juomalasi baarissa puhdas vai ei. Etten vaan saa jotain tautia sieltä. Tämä liittyy ehkä alitajuisesti siihen että haluaa pysyä ns. "puhtaana" jotta äitinä ei vahingoita sikiötä tai jälkikasvuaan muutenkaan. Eli liittyy elossa ja terveenä säilymiseen jollakin tavalla. Lisäksi analysointi on ihan kivaakin joskus. Sen vastapainoksi mm. urheilua, kavereita ja viihdettä niin menee ihan hyvin. [/QUOTE]

On, olen miettinytkin tätä aikaisemmin. Tosiaan pelkään etten osaa itse päättää oikein, pelkään että teen/sanon väärin.
Äitini oli kasvattajana vähän paniikki-persoona, yhden päivän mahakipu oli hänestä varma merkki umpisuolentulehduksesta ja piti juosta milloin mistäkin syystä lääkäriin.
Minusta on kasvanut ylivarovainen, sairauksia pelkäävä nainen.

Ja perfektionismi liittyy myös vahvasti, mitään ei saisi väärin tehdä jne.

Onhan se joskus kivaa mutta myös välillä ärsyttävää.

 

[ap...]

[QUOTE="höh";27270660]Joo. Joskus joutuu tyttölasten kanssa tilanteeseen, joissa tytöillä on joku kahnaus. Siinä päädytään pian sihen, että joku tytöistä lähtee kertomaan, että kun silloin puolitoista vuotta sitten koulunpihalla kävi niin että.

Jos poikajoukon kanssa aletaan miettiä heidän kahnausta, niin viiden minuutin päästä joku heistä kysyy, että siis mikä juttu tämä on josta jaaritetaan ja muutkin ovat sitä mieltä, että ollut hetkellinen kahnaus on taaksejäänyttä elämää, jota on turha enää jauhaa.

Onhan se, niin että vaikeat tilanteet pitää käydä läpi. Mutta sitten kun ne on käyty läpi, niistä pitää raaskia päästää irti, tyttöjen, poikien, naisten, miesten.

Ja eikö siihen mene niin paljon energiaa mhm, ettei siinä ajattelurakenteessa ole mitään järkeä? Jotain fiksumpaakin sillä ajalla ja energialla voisi tehdä.[/QUOTE]

Eli tarkoittaako tämä sitä, että tämä ylianalysoiva ote pitää KARSIA tytöistä samalle tasolle kuin se on pojilla keskimäärin? Eli molempien sukupuolten on unohdettava asia X viidessä minuutissa?

Sehän tarkoittaisi siis että ylianalysoinnissa ei ole mitään hyvää. Se kuulostaa siis turhalta ominaisuudelta.

Miksi naisilla olisi tällainen turha ominaisuus?

 

["vieras"]

Eli tarkoittaako tämä sitä, että tämä ylianalysoiva ote pitää KARSIA tytöistä samalle tasolle kuin se on pojilla keskimäärin? Eli molempien sukupuolten on unohdettava asia X viidessä minuutissa?

Sehän tarkoittaisi siis että ylianalysoinnissa ei ole mitään hyvää. Se kuulostaa siis turhalta ominaisuudelta.

Miksi naisilla olisi tällainen turha ominaisuus?

Ei kyse ole mistään naisten ominaisuudesta vaan persoonallisuuden piirteestä jota esiintyy sekä naisilla että miehillä, mutta naisilla hieman enemmän. On olemassa paljon naisia, jotka eivät ylianalysoi. Itse ylianalysoin, en ole pahemmasta päästä, mutta helposti alan miettimään, pohtimaan ja murehtimaan liikaa asioita. Pelkään etukäteen jotain tapahtumaa tai jään vatvomaan jotain mennyttä, tosin sitä tapahtuu harvemmin.

Analyyttisyydessä ja asioiden pohtimisessa ei ole mitään vikaa, mutta kuten kaikki asiat se voi mennä liiallisuuksiin. Ei se yleensä mitenkään sairaaksi asti kehity, mutta oma elämä on paljon helpompaa kun ei turhaan kuluta aikaa asioiden miettimiseen. Tätä piirettä ei tarvitse karsia pois, mutta kannattaa kannustaa lasta siihen, että ei turhaan kuluta energiaa asioiden vatvomiseen. Mennyttä kun ei voi enää muuttaa ja tulevaisuudesta ei tiedä.