Kun suunnittelette lapsilukua niin mietittekö samalla millainen tukiverkosto teillä tulee olemaan, että saatteko lapset hoitoon ta

Ja lapsilla eri isät. Lapset kylläkin tapaavat isejään ja sitä lapsivapaatakin minulla on, mutta lapseni hankkiessa olen tiennyt että tukiverkostoja ei juurikaan ole, mutta minulla ei myöskään ole tarvetta laittaa lapsia pitkiksi ajoiksi hoitoon. Palkkaan hoitajan jos tarvitsen päästä jonnekin ilman heitä eikä isistä/heidän sukulaisistaan olisi sillä hetkellä apua. Lapset ovat lapsia vain vähän aikaa, enpä ole ehtinyt hoitajia heille kaivata. Pian ovat jo teinejä ja osaavat olla omillaankin (tällä hetkellä alle kouluikäisiä).

En ymmärrä miksi ihmiset hankkivat lapsia, jos ei ole tukiverkostoa eivätkä ilman sitä pärjää. Näitä tukiperheen tarvitsijoitakin kun riittää runsaasti, jotka hankkivat lapsia vaan lisää vaikkeivat sitä ensimmäistäkään ole jaksaneet yksin hoitaa, mutta lasketaan vaan yhteiskunnan varaan.

 

No meillä ei ole yhdellekään lapselle yökyläpaikkaa, joten sellaisen varaan ei olla laskettu.
Pikemminkin niin, että on varaa palkata hoitaja joskus joksikin tunniksi, tai saadaan joskus hoitaja joksikin aikaa. Tänä vuonna meillä on kerran ollut lapsilla hoitaja jonkun tunnin, ja iltajuhlan jälkeen ajoin hoitajan vielä kotiin. Syksyllä lapset ovat toisen kerran hoidossa taasen muutaman tunnin.

Mutta oman jaksamisen kannalta, enempää lapsia ei meidän perheen mahdu.

 

Ehdottomasti en.

Koska mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus. Vaikka olisi lasten tekohetkellä tuhat ja yksi ihmistä auttamassa, yhdessä hetkessä voi käydäkin niin, ettei ole ketään. Joku muuttaa, joku saa liudan omia lapsia, joku sairastuu, muuttaa, kuolee.

Elämää ei koskaan pidä laskea muiden ihmisten varaan vaan lähtökohtaisesti miettiä lapsilukua siitä näkökulmasta, miten paljon itse jaksaa.

 

Nykyisestä tukiverkostosta yksikään ei ollut olemassa kun lapsia odotettiin Vaikeampaa on niin päin, että suunnittelee lapsia muiden avun varaan ja sitten tapahtuukin jotain ja homma ei pysy kasassa ilman perheen ulkopuolisia ihmisiä.

 

En mieti tuollaisia. Mietin, kuinka omat voimavarani riittävät, jos kukaan ei auta. Eli kuinka montaa lasta jaksan hoitaa omin voimin. Kaksi.