Kun opettajasta kuulee ettei hän pidä lapsesta.

Pitääkö yrittää muuttaa lapsen luonnetta, että hän ei vastustele vaan tekee kaiken aina kiltisti vai pitääkö inhota vaan opettajaa joka ei näe erilaisuudessa rikkautta

 

Mulle riittäis se, että ope kykenee ammattimaiseen otteeseen, eikä anna asenteidensa vaikuttaa arvosteluun yms. Kaikista ei voi pitää, luonnetta on vaikea muuttaa.

 

Mie inhoisin opettajaa :kieh: Kyllä aikuiselta pitää löytyä sen verran selkärankaa, ettei tuollasia tunteita sano ääneen

 

kun ei ole niin rauhallinen kuin siskonsa...aaaarrgghhh...

 

Opettaja on aikuinen ja ammattilainen, eikä hänen käytöksestään saa välittyä lapselle se ettei pidä lapsesta. Mutta ihmisiä kun ne on ja siksi inhimillisiä niin :/ Sitä vaan toivoo et lapsen kohdalle osuisi tuurilla hyvä opettaja.

 

Pitääkö yrittää muuttaa lapsen luonnetta, että hän ei vastustele vaan tekee kaiken aina kiltisti vai pitääkö inhota vaan opettajaa joka ei näe erilaisuudessa rikkautta

Lapsen luonnetta ei tarvitse muuttaa, mutta lapselle voi opettaa, että koulussa opettaja on se, joka määrää tahdin.

 

ethän voi muuttaa kummankaan luonnetta. parasta olisi puhua lapselle siitä, ettei kaikkien kanssa koskaan tule toimeen vaikka kuinka yrittää. sitten muistuttaisin opettajaa siitä, että hän on töissä lasten kanssa ja muistaa käytöstavat. hyväksymällä tosiasiat ja hyvällä käytöksellä asia on siten hoidossa parhaan mukaan.

 

opettajan tulisi huolimatta vaikka lapsesta nyt ei pitäisikään kyetä opettamaan lasta samalla tavalla kuin lapsia joista hän "pitää"
no toki noista luonteista tässä on jo mainittu mutta ammatillinen suhtautuminen pitää olla hanskassa ! vaikka lapsi joka opelle on "ongelmallinen luonteen puolesta" pitäisi aikuisena hänen asennoitua vaikka lapseen että on hieman haastetta.

Siis eikö lapsikaan pidä opettajastaan ?

 

opettajan tulisi huolimatta vaikka lapsesta nyt ei pitäisikään kyetä opettamaan lasta samalla tavalla kuin lapsia joista hän "pitää"
no toki noista luonteista tässä on jo mainittu mutta ammatillinen suhtautuminen pitää olla hanskassa ! vaikka lapsi joka opelle on "ongelmallinen luonteen puolesta" pitäisi aikuisena hänen asennoitua vaikka lapseen että on hieman haastetta.

Siis eikö lapsikaan pidä opettajastaan ?

Pitää, ei ole vielä siinä iässä että näkisi tuon teeskentelyn läpi, mutta minä kyllä näen ja ne hienovaraiset vihjailut siitä että on huonompi kuin siskonsa, satuttavat minua koska koulujutuissa on paljon älykkäämpi ei vaan ole yhtä rauhallinen. Inhottaa kun jokaiselta ihmiseltä toivotaan rauhallisuutta ja ehdotonta kiltteyttä. Omien mielipiteiden sanominen tulkitaan tuhmuudeksi.

 

ethän voi muuttaa kummankaan luonnetta. parasta olisi puhua lapselle siitä, ettei kaikkien kanssa koskaan tule toimeen vaikka kuinka yrittää. sitten muistuttaisin opettajaa siitä, että hän on töissä lasten kanssa ja muistaa käytöstavat. hyväksymällä tosiasiat ja hyvällä käytöksellä asia on siten hoidossa parhaan mukaan.

minä tekisin kanssa näin. Ja ajoissa, ennen kuin tilanne kärjistyy, sitten voi olla vaikea tilanne. Opettajan kanssa ehkä ottaisin rehtorin ja/tai kuraattorin tms tai jonkun muun mukaan ns todistajaksi jos ongelmia myöhemmin tulee, joko tulkinnasta tai asioista yleensä.

 

Pitääkö yrittää muuttaa lapsen luonnetta, että hän ei vastustele vaan tekee kaiken aina kiltisti vai pitääkö inhota vaan opettajaa joka ei näe erilaisuudessa rikkautta

Lapsen luonnetta ei tarvitse muuttaa, mutta lapselle voi opettaa, että koulussa opettaja on se, joka määrää tahdin.

Nimeomaan näin. Vanhempi voi näyttää esimerkkiä ja kertoa, että koulussa on omat pelisäännöt, joilla kaikkien on pelattava. Ja kaikista ei tarvitse tykätä, mutta käytöstavat pitää olla, sekä lapsella, vanhemmilla, että opettajalla. Kannattaa istua alas ja keskustella asiat läpi aikuismaisesti.

 

No, mun mielestä ihmisten pitää saada kyseenalaistaa asioita, tiettyyn pisteeseen saakka. Siksi mua ihmetti mm. se että koululta tulleessa tiedotteessa pyydetään opettamaan lapsille ettei MIKSI -sanaa ole hyvä käyttää ollenkaan. Ymmärrän että narisevat lapset jotka joka asiaa kommentoi tyyliin: "onko pakko" on rasittavia ja tämä pitäisi mielestäni saada lapsilta koulussa pois.
Mutta pääsääntöisesti on syytä opettaa lapsille että koulussa on syytä tehdä niin kuin siellä käsketään, koska koulunkäynti on kaikille helpompi juttu jos ei kenenkään tarvitse käyttää aikaa joutavaan väittelyyn.

 

Mua kiinnostaisi, että miten sen kuulee opettajasta? Onko ilmaissut sinulle vai lapselle, että ei pidä tästä?

 

No, mun mielestä ihmisten pitää saada kyseenalaistaa asioita, tiettyyn pisteeseen saakka. Siksi mua ihmetti mm. se että koululta tulleessa tiedotteessa pyydetään opettamaan lapsille ettei MIKSI -sanaa ole hyvä käyttää ollenkaan.

Aika erikoinen näkemys koululla...

 

Inhota opettajaa ja ehkä sanoa opettajalle, että se epäonnistuu pokerinaamana.

 

No, mun mielestä ihmisten pitää saada kyseenalaistaa asioita, tiettyyn pisteeseen saakka. Siksi mua ihmetti mm. se että koululta tulleessa tiedotteessa pyydetään opettamaan lapsille ettei MIKSI -sanaa ole hyvä käyttää ollenkaan.

Aika erikoinen näkemys koululla...

Niin minustakin, todella.

 

opettajan tulisi huolimatta vaikka lapsesta nyt ei pitäisikään kyetä opettamaan lasta samalla tavalla kuin lapsia joista hän "pitää"
no toki noista luonteista tässä on jo mainittu mutta ammatillinen suhtautuminen pitää olla hanskassa ! vaikka lapsi joka opelle on "ongelmallinen luonteen puolesta" pitäisi aikuisena hänen asennoitua vaikka lapseen että on hieman haastetta.

Siis eikö lapsikaan pidä opettajastaan ?

Pitää, ei ole vielä siinä iässä että näkisi tuon teeskentelyn läpi, mutta minä kyllä näen ja ne hienovaraiset vihjailut siitä että on huonompi kuin siskonsa, satuttavat minua koska koulujutuissa on paljon älykkäämpi ei vaan ole yhtä rauhallinen. Inhottaa kun jokaiselta ihmiseltä toivotaan rauhallisuutta ja ehdotonta kiltteyttä. Omien mielipiteiden sanominen tulkitaan tuhmuudeksi.

Ettei vain vanhempien omat asenteet olisi ongelma? 30 oppilaan ryhmässä ei yksi tai kaksi voi sooloilla - tietyt käytöstavat on osattava. Itse pyrin suhtautumaan oppilaisiin neutraalisit, nostamasta ketään erityiseksi suosikiski mutta kyllä välillä väsyy näihin samoihin äidin ja isän kullan muruihin joille jo kotona opetetaan että oma ääni pitää kuulua ja mistä ei pidä tulee kertoa ja kuuluvalla äänellä. 30:lle oppilalle on vaikea opettaa käytöstapoja mutta sille "yhdelle" on kotona helppo opettaa perusteet.

 

Meillä on ope joka inhosi mun yhtä poikaa,nyt on toinen poika hänen luokallaan ja sama jatkuu.
Kouluakaan ei viitsis vaihtaa joten poika sitten vaan kärsii.

 

Meillä on ope joka inhosi mun yhtä poikaa,nyt on toinen poika hänen luokallaan ja sama jatkuu.
Kouluakaan ei viitsis vaihtaa joten poika sitten vaan kärsii.

Jos tosiaan on noin, ja sulla on väitteelles kunnolliset perusteet, niin kannattaa ottaa yhteyttä rehtoriin/ koulutoimenjohtajaan tms. Ei lapsen pitäisi joutua kärsimään siitä, että opettajan kanssa ei kemiat osu yksiin, ja opettajan on pystyttävä olemaan niin ammattilainen, että ei osoita sitä, vaikka lapsesta ei pitäisikään.

Mutta mua kiinnostaa se, miten opettajan "inho" näkyy? Ja miten poika siitä kärsii? Kokeeko että häntä kohdellaan epäreilusti? Se taitaa olla aika yleistä, että vaikka opettaja pyrkisi oikeudenmukaisuuteen, aina joku kokee kärsivänsä vääryyttä...