Kun omat vanhemmat (siis jo yli 60-vuotiaat..) tappelevat

Etäisyyttä olen ottanut, ihan vaan siksikin että terveydellinen tilanne on sitä vaatinut. Meillä pojilla oli enterorokko, ja äidilläni jalassa kipsi ja isoja haavoja operaatiosta, jotenka ei haluta tartuttaa enteroa hänelle. Ja sehän voi tarttua viikkoja tervehtymisen jälkeenkin. Toisaalta harmittavaista, koska tiedän, että nyt hän sitä seuraa kaipaa kun joutuu olemaan pitkän aikaa neljän seinän sisällä. Viides viikko kotona jalkapuolena meneillään, kyllä siinä varmaan kaikkien hermo olis kireellä. Jos vaan äitikin ymmärtäisi, kuinka luotaantyöntävää tuollainen isän-lyttäys on . Mä vaan tiedän, että nyt se parkuu itsesäälissä siellä kotona, eikä suinkaan ajattele toimineensa itse tyhmästi.

Onko sinulla sisaruksia?

 

Joo, kyllä. Ja kai mä otin ekan askeleen äsken, sanomalla että ei enää tätä kiitos, ja sitten ryydittämällä sitä vielä pienellä karjahtelulla. Mun vanhemmat on mulle tärkeät, enkä mä tämän takia halua kuitenkaan liikaa ottaa etäisyyttä. Voisi sanoa, että tämä on ainoa asia, josta en äidissäni pidä. Hänessä on siis paljon, paljon hyvääkin.

 

Mulla on 2 siskoa.

 

eronneetkin vanhemmat voivat terrorisoida lapsen/nuoren/aikuisen lapsensa elämää ja asioita vuosia. Oma lapseni on joutunut ja joutuu kärsimään mm. juhlissaan vanhempien erossa. Ja riitely onnistuu siis yksinäänkin - uskokaa huviksenne.

 

Sitä vaan pitää repäistä itsensä irti siitä, lakata kuuntelemasta, mennä itse kauammas, asettua riidan yläpuolelle ja tosiaan tehdä selväksi, että heidän parisuhteensa asiat eivät kuulu sinulle.

Tiedän oikein hyvin, että se on kamala teko kun ikänsä on antanut vanhempiensa parisuhteen asioiden kuulua itselleen, mutta sinun on vaan tehtävä se. Oman mielenterveyden ja jaksamisen takia. Tämä on malliesimerkki siitä miten liika kiltteys, äidin- tai isäntyttöys ja ystävällisyys alkaa väsyttää ja syödä itseä.

 

Mulla on 2 siskoa.

Oletko sinä ainoa joka saa näitä vinkumispuheluita?

Itselläni on n. 10 vuotta nuorempi veli ja hän käsittääkseni säästyy näiltä isän haukkumispuheluilta, sen sijaan äitini pahimmallaan soitti veljeni parisuhdekiemuroita myös minulle... silloin viimeistään alkoi oma kuppi täyttyä.