Kun olit nuori, niin olitko sitä mieltä että et ikinä tee yhtään lasta etkä mene naimisiinkaan?

["vieras"]

Ei siihen tilastoja tarvita että korkeasti koulutetut (sun logiikalla älykkäät) ihmiset ei kerkeä kovin montaa lasta tehdä kun pitää yli kolmekymppiseksi istua koulunpenkillä ja sitten mennä vinkumaan hedelmöityshoitoklinikalle kun ei enää raskaudu.

Mä en puhu korkeakoulutetuista vaan älykkäistä. Älykkyystesteillä mitatusta älykkyysosamäärästä. Älykkäät tekevät vähemmän lapsia.

 

[Lilith Le Mort]

Haaveena oli 2-3 lasta. On yksi lapsi ja olen eronnut.

 

[Tihu]

Olin sitä mieltä, vielä yli 25-vuotiaanakin. Nyt ikää 35 v ja lapsia kaksi

 

[Mamma91]

Joskus vähän reilu 10veenä ajattelin, että en halua lapsia. Siinä 15-vuotiaana mieli alkoi muuttua ja 17-vuotias olin, kun esikoinen syntyi.

 

[Katylina]

Olen aina halunnut suurperheen, avioliittoa en niinkään ole miettinyt.

 

["hhh"]

vielä ammattikoulussa ajattelin, että en varmaa ikinä ikinä synnytä.

noh, n. 4kk poika tuhisee tuolla.

naimisiin haluaisin jo, mutta aikaa tässä on vielä, kun olen kuitenkin "vasta" vuosimallia -91

 

[rebal]

Ei, päinvastoin. Halusin naimisiin ja monta lasta.. Nyt oon päälle kolmekymppinen, asun avoliitossa, en halua naimisiin ja tää yksi lapsi riittää.

 

[Lunatic]

Olin. Minusta vauvojen paikka olisi ollut uunissa kinkun korvikkeina.

Juu ja naimisiin en halua edelleenkään (enkä mene).

 

[Juuh]

Pidin lapsista, mutta julistin että kuinka maailmassa on lapsia ilman kotia jne ja otan ne kaikki meille. No nyt on kolme omaa.

 

[muh]

Melkein 19-vuotiaaksi ajattelin, etten ikinä ainakaan lapsia tee. Ekan sain 28-vuotiaana, kun olin opiskelllut ja ollut muutaman vuoden työelämässä. Nyt lapsia on viisi. Naimisissakin olen lasteni isän kanssa

 

["vieras"]

En. Minulle on ollut aina itsestään selvää että toivon saavani puolison ja useamman lapsen. Avioliitto oli myös itsestäänselvyys lapsena/nuorena, mutta sittemmin olen ehtinyt ajatella sitäkin, että tärkeämpää on oikea ihminen ja vakaa suhde kuin liiton nimitys (juridisen puolen voi hoitaa kuntoon muutenkin), eli avoliittoonkin olisin voinut päätyä (mutta päädyin naimisiin).

Yksi lapsi on, lisää toiveissa.

 

[Tapiontytär]

Kyllä olin vahvasti sitä mieltä, että lapsia en halua, sillä en ole mitenkään yleisesti lapsirakas tyyppi, eikä mulla ollut kokemuksiakaan pienemmistä.
Ja viisi lasta + miehen etälapsia 2kpl olisi kuitenkin siunaantunut tähän mennessä..

 

[Lilleriina harmaana]

En ikinä ajatellutkaan, ettenkö olisi jonain päivänä äiti! Pienestä asti leikin nukeilla, hoidin pikkuveljeäni ja kasvaessa olin meidän taloyhtiön luottohoitaja perheille, jos vanhemmat kaipasivat lapsivapaata aikaa.. Ekan lapsen sain 23 vuotiaana, vikan 39-vuotiaana, ja yhteensä meillä on mieheni kanssa 6 lasta.(siis yhteisiä lapsia ja saman ihmisen kanssa)

 

[Jehnny Tightlips]

Olin. Minusta vauvojen paikka olisi ollut uunissa kinkun korvikkeina.

Juu ja naimisiin en halua edelleenkään (enkä mene).

Hah, kymppi vetoa että joku päivä menet naimisiin päättömän kanssa, joka on toinen yhtä jurnu.

 

["hmm"]

Kyllä olen aina tiennyt että haluan lapsia. Joskus 13-vuotiaana suunnittelin hankkivani esikoisen 19-vuotiaana. No, esikoisen sain sitten 22-vuotiaana ja nyt odotan toista Naimisiin olen myös aina halunnut, mutta mies ei ainakaan vielä ole halunnut (kihloissa nyt jo 8 vuotta...)

 

[jassåå]

pienestä pitäen vannoin etten koskaan ikinä mene naimisiin tai hanki lapsia. Nyt niitä lapsia on 2

 

["vieras"]

En, oon pienestä asti ajatellu että mulle tulee 3-4lasta ja pari koiraa. Monelle sanoin etten mee ikinä naimisiin kunnes sitten 10vuoden yhteiselon jälkeen mentiin
Lapsia tällä hetkellä kaksi, kolmas on toiveissa kunhan joskus tärppäis ja selviäis loppuun asti.

 

[Tepadj]

Olin sitä mieltä nuorena, etten hanki jälkikasvua. Samaa mieltä olen edelleenkin.