kun olet lentokoneessa

ja se nousee ilmaan.tuntuuko se todella kammottavaltase nousu? tunnetko että kekkuloit siellä korkeuksissa ja voi pudota?
ja nouseeko se kone yhtäkkiä tosi korkealle vai pikkuhiljaa sillain ettei sitä tunne?

 

pikkuhiljaa nousee. ei sitä silleen tunne muuta kuin korvat voi mennä lukkoon. ei tunnu kammottavalta tai pelottavalta.

 

Kyllä tuntee, koska nousu on jyrkkä. Kone yleensä rutisee, heiluu ja kolisee enemmän tai vähemmän lennon aikana (pienemmät koneet enemmät kuin suuret), ja itse olen joka kerta sen vuoksi paniikissa. Vaikka tiedän, että se on normaalia.

 

Kyllä musta aina siinä heti nousun alkaessa tuntuu vähän oudolta, se paine tuntuu jotenkin ikävältä, mut nopeesti se tasottuu, muistaa vaan nieleskellä aluks usein.

 

Kyllä tuntee, koska nousu on jyrkkä. Kone yleensä rutisee, heiluu ja kolisee enemmän tai vähemmän lennon aikana (pienemmät koneet enemmät kuin suuret), ja itse olen joka kerta sen vuoksi paniikissa. Vaikka tiedän, että se on normaalia.

voi ei:/ en sitten taidakaan uskaltaa

 

voi sinnuu
Ei se ole kamalaa. Mitä isompi kone, sen vähemmän mitään huomaat.
(Älä mene ekalla kerralla pieneen potkurikoneeseen, jos pelkäät, vaan mahdollisimman suureen.)
Korviin se voi ottaa, mutta älä mitään purkkaa syö, vaan nieleskele ja haukottele, niin saat paineen tasattua korvista.

Ensin siinä mennään niinkuin bussilla maata pitkin, sitten nousee nokka ja sitten kun takapyörät irtoo maasta, nini kyyti muuttuu todella tasaiseksi. Juuri ja juuri saattaa huomata kun loiventavat nousukulmaa. Ei tapahdu mitään yhtäkkistä.
Sitten kun ollaan pilvien päällä, niin ei tunnu enää miltään. Ihmisen "korkeustaju" hämärtyy jossain tosi alhaalla, tyyliin kerrostalon katolla. Sen jälkeen ei enää erota, onko korkealla vai vielä korkeammalla.

 

Nousu tuntuu jyrkemmältä kuin mitä se onkaan sillä vauhdin kiihtymisestä johtuvat g-voimat saavan aikaan tunteen että kone on tosi pystyssä. Kun lentonopeus on saavutettu, pudotetaan moottorien tehoja joka voi tuntua siltä kuin moottorit alkaisivat sammua. Itse en ole lentopelkoinen mutta voisin kuvitella että tuo vaihe voi lentokammoiselle saada aikaan ajatuksen että nyt kone sakkaa ja pudotaan. Turbulenssit tuovat vähän lisäfiiliksiä.

 

Nousu tuntuu jyrkemmältä kuin mitä se onkaan sillä vauhdin kiihtymisestä johtuvat g-voimat saavan aikaan tunteen että kone on tosi pystyssä. Kun lentonopeus on saavutettu, pudotetaan moottorien tehoja joka voi tuntua siltä kuin moottorit alkaisivat sammua. Itse en ole lentopelkoinen mutta voisin kuvitella että tuo vaihe voi lentokammoiselle saada aikaan ajatuksen että nyt kone sakkaa ja pudotaan. Turbulenssit tuovat vähän lisäfiiliksiä.

Joo tossa alkunousussa, kun on meluisampaa ja sit yhtäkkiä hiljenee, niin tuntus tosiaan kun koneet sammuis!

 

(Älä mene ekalla kerralla pieneen potkurikoneeseen, jos pelkäät, vaan mahdollisimman suureen.)

Kerran tulin Arlandasta Pirkkalaan SAS:in potkurikoneella ja pitää sanoa että oli elämäni miellyttävin lentomatka. Ennen lentoa kauhistelin että pääseeköhän tuo romu koskaan perille mutta kyyti oli todella mukavaa. Taisi olla hyvä lentosää.

 

Lentäminen ajatuksena on jotain aivan järkyttävää.. Kerran olen lentokoneessa ollut. En tiedä, kaikkea sitä pitääkin pelätä. En tiedä onko minusta enää koneeseen.. eka lennolla ei tapahtunut edes mitään, mitä nyt vähän ilmakuoppia.

 

Olen ollut lentokoneessa vaan 3 kertaa. Sillon kun mentiin Israeliin ja kun tultiin sieltä. Minusta se oli sama, kuin bussissa istuisi. Ja ihan pienenä olin yhden lähetyssaarnaajan pienkoneessa. Se pelotti. Istuin isin sylissä ja tunsin, että sitäkin pelotti hieman.

 

Kerran olen ollut koneessa joka lensi ukkosmyrskyn yläpuolella. Näkymät olivat mahtavat mutta niin oli koneessa fiiliksetkin. Kone lensi johonkin "ilmatöyssyyn" ja tuntui että kone olisi yhtäkkiä pompsahtanut rajusti ylöspäin. Kun nousu loppui niin tarjottimilla olleet tavarat jatkoivat matkansa ylöspäin ja ihmiset saivat juomat syliinsä. Joka puolelta koneesta kuului paniikinomaista kiljahtelua. Muutenkin koko ukkosrintaman aikana meno oli aika kuoppaista ja matkustamossa oli aika valkoisia naamoja.

 

olen lentànyt satoja kertoja, vaan kerran oli pieni pelko kun jouduimme jonkinlaiseen turbulenssiin pikkukoneessa maailman toisella puolella. onneks koneessa oli yks maailman huippupelaajiin kuuluva futari joten ainakin koneen putoaminen olisi pààssyt suuriin otsikoihin (mustaa huumoria, sorry)

 

Ei se nousu, mutta se lasku! Mulla puhkesi kerran tärykalvo laskeutuessa, verta vaan valui. Muutenkin se laskeutumisen aiheuttama kipu korvissa on ihan jotain infernaalista, kun paine vaan kasautuu eikä mun kipuun auta mitkään nieleskelyt tai haukotteluyt tai lentotulpatkaan. Tippa tulee väkisin silmään joka kerta, kun laskeudutaan, riipuen tietty vähän, että miten hyvin matkustamo on paineistettu.

Nousu on just kiva, vauhdilla ylös ja tuntee ne g-voimat, uu jea! Vähän aina pelottaa, jos tulee jotain ilmakuoppia tai sää on huono, mut eipä siinä muuten. Kylläpähän ne lentäjät ja lennonjohto osaavat hommansa, pääsääntöisesti.

 

Ei se nousu, mutta se lasku! Mulla puhkesi kerran tärykalvo laskeutuessa, verta vaan valui. Muutenkin se laskeutumisen aiheuttama kipu korvissa on ihan jotain infernaalista, kun paine vaan kasautuu eikä mun kipuun auta mitkään nieleskelyt tai haukotteluyt tai lentotulpatkaan. Tippa tulee väkisin silmään joka kerta, kun laskeudutaan, riipuen tietty vähän, että miten hyvin matkustamo on paineistettu.

Varmin tapa on puristaa nenästä ja yrittää puhaltaa nenän kautta hissukseen kunnes kuuluu korvista poksahdukset. Kipu loppuu samantien.

 

Se mikä mut yllättää joka kerta lentämisessä on sen koneen vauhti ennen kun renkaat irtoaa maasta: ilmassa sitä ei huomaa enää, vaikka ei oltais vielä korkeallakaan, mutta se kiitoratavauhti on ihan tolkuttoman kova. Kestää tosin vaan vähän aikaa, mutta se jännittää usein eniten etukäteen. Mä olen hallinnan tarpeinen ja luulen että siksi pelkään lentämistä: tiedän että jos jotain tapahtuu, se on menoa sitten enkä voi itse asialle mitään. Joten pelkään lentoja ihan tolkuttomasti etukäteen. Koneessa saan koottua itseni enkä ala panikoimaan, mutta paniikki laukeaa sitten jälkikäteen usein, saattaa mennä viikkojakin välissä ja sitt vasta. Kyllä siellä kuuluu erilaisia ääniä siellä koneessakin, ja on tuntemuksia, saattaa olla kuoppiakin, mutta mun mielestä ne sinällään ei ole pelottavia. Ainoastaan se tunne, että on ikään kuin jonkun muun armoilla.

 

Ei se nousu, mutta se lasku! Mulla puhkesi kerran tärykalvo laskeutuessa, verta vaan valui. Muutenkin se laskeutumisen aiheuttama kipu korvissa on ihan jotain infernaalista, kun paine vaan kasautuu eikä mun kipuun auta mitkään nieleskelyt tai haukotteluyt tai lentotulpatkaan. Tippa tulee väkisin silmään joka kerta, kun laskeudutaan, riipuen tietty vähän, että miten hyvin matkustamo on paineistettu.

Varmin tapa on puristaa nenästä ja yrittää puhaltaa nenän kautta hissukseen kunnes kuuluu korvista poksahdukset. Kipu loppuu samantien.

Eipäs muuten lopu, mä olen kokeillut kaikki keinot. Tiedän kyllä tuon tavan sukelluskursseilta, se oon tehokkain keino tiettyyn pisteeseen asti, eli laskeutumisen alussa, sitten ei auta enää mikään.

 

Eipäs muuten lopu, mä olen kokeillut kaikki keinot. Tiedän kyllä tuon tavan sukelluskursseilta, se oon tehokkain keino tiettyyn pisteeseen asti, eli laskeutumisen alussa, sitten ei auta enää mikään.

Paineentasaustekniikka on toki yksilöllistä. Minä olen harrastanut laitesukellusta yli 20 vuotta ja minulla nenätekniikka toimii parhaiten. Sukeltaessa painereaktio on lentokoneen laskeutumiseen verrattuna moninkertainen eli lentokoneen laskeutuminen on pala kakkua.

 

pelkään niin mielettömästi (vaikken koskaan ole ollut) mutta mieletön korkeanpaikankammo
tsemppejä kaipailisin koska pakko mun on lähteä

 

pelkään niin mielettömästi (vaikken koskaan ole ollut) mutta mieletön korkeanpaikankammo tsemppejä kaipailisin koska pakko mun on lähteä

Lentokoneessa ei käsittääkseni tunne korkeanpaikankammoa.

 

Eipäs muuten lopu, mä olen kokeillut kaikki keinot. Tiedän kyllä tuon tavan sukelluskursseilta, se oon tehokkain keino tiettyyn pisteeseen asti, eli laskeutumisen alussa, sitten ei auta enää mikään.

Paineentasaustekniikka on toki yksilöllistä. Minä olen harrastanut laitesukellusta yli 20 vuotta ja minulla nenätekniikka toimii parhaiten. Sukeltaessa painereaktio on lentokoneen laskeutumiseen verrattuna moninkertainen eli lentokoneen laskeutuminen on pala kakkua.

Niin, mulla loppui harrastussukeltamiset melkein heti alkuunsa juurikin tuon ongelman takia, mulla on ilmeisesti tiehyet aika tukossa. Työn puolesta joutuu sukeltamaan silloin tällöin, mutta yritän kyllä välttää jos mahdollista. Lentämistä en oikein pysty välttämään, joten kärsittävä on ja yhtä hirveää joka kerralla, kipu on järkyttävä.

 

Itselläni on korkeanpaikankammo, eikä tuosta kammosta ole ollut "haittaa" lentäessä.

Olen lennellyt noin 60 kertaa, ota rauhoittava konjakki lentokentällä ennen koneeseen nousua.

Lennon jälkeen ajattelet, ettei tarvinnutkaan pelätä kauheasti.

 

minä oon lentänyt kahdesti. Turkkiin ja takaisin. Ei ole kyllä jäänyt mieleen mitään pelottavaa. Se on uskomatonta kuin nopeasti se kone kiihdyttää kiitoradalla ja lähtee sitten nousuun.

 

minä oon lentänyt kahdesti. Turkkiin ja takaisin. Ei ole kyllä jäänyt mieleen mitään pelottavaa. Se on uskomatonta kuin nopeasti se kone kiihdyttää kiitoradalla ja lähtee sitten nousuun.

lisään vielä että pelottavampaa oli olla Turkissa vanhan linja-auton rämän kyydissä vuoristossa kuin lentokoneessa.

 

Mä olen alkanut pelätä lentämistä lapsen syntymän jälkeen. Olin viime reissulla koko lennon ajan aivan tuskainen pelosta, en voinut rentoutua hetkeksikään ja olin varma että kone putoaa hetkenä minä hyvänsä. Haluaisin kovasti matkustaa ulkomaille, mutta en tiedä kykynenkö enää astumaan lentokoneeseen :-/