kun mies omistaa kaiken...

[Täti tiukka]

Enpä oikein ymmärrä, miksi naisen pitäisi saada itselleen puoli taloa palkkioksi ihan siinä talossa asumisesta, jos hänen rahatilanteensa on sellainen, ettei hän uskalla asuntolainaan mukaan lähteä.

Minun neuvoni: käykää kouluja, hankkikaa hyvät ammatit, olkaa taloudellisesti tasavertaisia kumppaneita miestenne kanssa. Jos niitä lapsia tulee, antakaa miestenkin välillä hoitaa niitä kotona. Valitkaa sellaiset miehet, että työnjako sujuu. Silloin ei tarvitse kerjätä naimisiinmenoakaan, mikä muuten on monelle miehelle melkoinen turn-off.

 

[-]

no eikai nyt kukaan oletakaan saavansa taloa/osuutta siitä jos ei ole osallistunu asuntolainan ottamiseen. Naimisiin itse ainakin tahtoisin ihan muista syistä kun että omaisuus olis yhteinen... mutta ei tässä asiassa taida olla yhtään helppoa ratkaisua...

 

[vieras]

Aika usein mies on suurituloisempi. Ja monen hyväuraisen miehen takana on se nainen, joka on ehkä mahdollistanut opiskelun ja uran luomisen pienten lasten hoidon ohella. EIkö nainen saisi siitä mitenkään "hyötyä"??? Perheeseenhän ei mahdu kahta isoa uraa. Meillä on ihan itsestäänselvää, että koska miehellä on kovapalkkainen ura, johon liittyy myös paljon edustamista, johon minun oletetaan osallistuvan, ura on tavallaan yhteinen. Jos en olisi kotona, arjesta monen lapsen kanssa ei tulisi mitään. Mies luonnollisesti maksaa eläkevakuutustani ja kaikki omaisuus on yhteistä... Kun lapset kasvavat, menen osa-aikaiseen työhön ihan oman pääni takia, taskurahaa en tarvitse

 

[kk]

mutta voiko sellainen koti olla tasa-arvoinen paikka missä mies omistaa kaiken?

 

[miw]

Vastaus riippuu niin paljon teidän kahden väleistä ja sun tulevista tuloistasi. Mieheni on yrittäjä ja meidän kotimme on osa hänen yritystään. Minä en omista siis omista meidän kotiamme. Naimisissa olemme ja mies ei halunnut tehdä naimisiin mennessämme avioehtoa, vaikka hän olisi siiitä hyötynyt. Me molemmat olemme sitoutuneet toisiimme kuolemaan asti ja mies nimenomaan halusi tällä eleellä sen kaikille kertoa. Oma taloudellinen tilanteeni on nyt sellainen, että jos meillä jostain kumman syystä tulisi ero, pystyisin elättämään itseni ja kolme lasta ilman miehen taloudellista tukea. Kun ei omista mitään, on myös vapaa lähtemään.

 

[miw]

mutta voiko sellainen koti olla tasa-arvoinen paikka missä mies omistaa kaiken?

Kyllä meillä mun mielestä on. Kymmenen vuotta olemme olleet naimisissa ja minä omistan vain autoni. Raha ei näyttele meidän suhteessa mitään roolia, ehkäpä siksi, että me kummatkin tienaamme niin paljon että pystymme elättämään itsemme.

 

[vaimo]

Omaisuudestahan se ei ole kiinni. Avioliitto on oikeudellinen sopimus, johon liittyy myös avio-oikeus toisen omaisuuteen. Vaikka et oikeastaan omista mitään, avioliiton päättyessä psinulla on kuitenkin oikeus puoleen koko omaisuudesta.

Vastaus riippuu niin paljon teidän kahden väleistä ja sun tulevista tuloistasi. Mieheni on yrittäjä ja meidän kotimme on osa hänen yritystään. Minä en omista siis omista meidän kotiamme. Naimisissa olemme ja mies ei halunnut tehdä naimisiin mennessämme avioehtoa, vaikka hän olisi siiitä hyötynyt. Me molemmat olemme sitoutuneet toisiimme kuolemaan asti ja mies nimenomaan halusi tällä eleellä sen kaikille kertoa. Oma taloudellinen tilanteeni on nyt sellainen, että jos meillä jostain kumman syystä tulisi ero, pystyisin elättämään itseni ja kolme lasta ilman miehen taloudellista tukea. Kun ei omista mitään, on myös vapaa lähtemään.

 

[pv]

Miten ihmeessä voi parisuhteessa olla sellaisessa tilanteessa että toinen rakennuttaa talon omiin nimiinsä ja laina vain hänen nimissään? Etenkin kun jo yhteisiä lapsia?

Onhan se hieman outo tilanne, jos mies maksaa palkastaan asuntolainan ja lyhennykset ja sinä sitten muut kulut, jolloin mies kasvattaa omaisuuttaan samalla kun sinä mnaksat elämisenkuluja, joista ei jää mitään omaisuutta... eri asia teietnkin jos kaikki muut kulut menee puoliksi ja kumpikin sijoittaa loput mielensä mukana, mies asuntoon ja sinä... säästötilille, osakkeisiin tms?

Se on ns. suurten ikäluokkien tyyli. Oman lapsuuden kotini omistaa vain isäni ja kaikki velat ovat hänen nimissään.

 

[miw]

Omaisuudestahan se ei ole kiinni. Avioliitto on oikeudellinen sopimus, johon liittyy myös avio-oikeus toisen omaisuuteen. Vaikka et oikeastaan omista mitään, avioliiton päättyessä psinulla on kuitenkin oikeus puoleen koko omaisuudesta.

Vastaus riippuu niin paljon teidän kahden väleistä ja sun tulevista tuloistasi. Mieheni on yrittäjä ja meidän kotimme on osa hänen yritystään. Minä en omista siis omista meidän kotiamme. Naimisissa olemme ja mies ei halunnut tehdä naimisiin mennessämme avioehtoa, vaikka hän olisi siiitä hyötynyt. Me molemmat olemme sitoutuneet toisiimme kuolemaan asti ja mies nimenomaan halusi tällä eleellä sen kaikille kertoa. Oma taloudellinen tilanteeni on nyt sellainen, että jos meillä jostain kumman syystä tulisi ero, pystyisin elättämään itseni ja kolme lasta ilman miehen taloudellista tukea. Kun ei omista mitään, on myös vapaa lähtemään.

Juu, tiedän että mulla on oikeus puoleen. Mun pointti tuossa kirjoituksessa oli se, että mieheni uskoo meidän kahden väliseen suhteeseen niin paljon, että hän riskeeraa koko yritystoimintansa, koska ei halunnut avioehtoa. Jos meidän talo joskus myydään, se on mieheni tehtävä, ei minun. Minä olen tyhkin käsin tänne tullut ja voin siis tyhjin käsin lähteäkin. Ei tarvitse esim. sohvasta tapella, kun se on miehen.

 

[Juu]

Enpä oikein ymmärrä, miksi naisen pitäisi saada itselleen puoli taloa palkkioksi ihan siinä talossa asumisesta, jos hänen rahatilanteensa on sellainen, ettei hän uskalla asuntolainaan mukaan lähteä.

Minun neuvoni: käykää kouluja, hankkikaa hyvät ammatit, olkaa taloudellisesti tasavertaisia kumppaneita miestenne kanssa. Jos niitä lapsia tulee, antakaa miestenkin välillä hoitaa niitä kotona. Valitkaa sellaiset miehet, että työnjako sujuu. Silloin ei tarvitse kerjätä naimisiinmenoakaan, mikä muuten on monelle miehelle melkoinen turn-off.

Peesi tälle. Jos lähtötilanne on nyt se ettei naisella ole mitään omaisuutta eli hän on tyhjän päällä, niin miksi häntä ahdistaa ajatus että hän ei mahdollisessa erossa saa puolia talosta vaan on tyhjän päällä?

Kantsisko ruveta hommaan sitä omaisuutta jos sen puuttuminen ahdistaa?

 

[vieras]

että kaikki on yrityksen nimissä ja sut on sitä kautta pelattu ulos omaisuudesta...

Omaisuudestahan se ei ole kiinni. Avioliitto on oikeudellinen sopimus, johon liittyy myös avio-oikeus toisen omaisuuteen. Vaikka et oikeastaan omista mitään, avioliiton päättyessä psinulla on kuitenkin oikeus puoleen koko omaisuudesta.

Vastaus riippuu niin paljon teidän kahden väleistä ja sun tulevista tuloistasi. Mieheni on yrittäjä ja meidän kotimme on osa hänen yritystään. Minä en omista siis omista meidän kotiamme. Naimisissa olemme ja mies ei halunnut tehdä naimisiin mennessämme avioehtoa, vaikka hän olisi siiitä hyötynyt. Me molemmat olemme sitoutuneet toisiimme kuolemaan asti ja mies nimenomaan halusi tällä eleellä sen kaikille kertoa. Oma taloudellinen tilanteeni on nyt sellainen, että jos meillä jostain kumman syystä tulisi ero, pystyisin elättämään itseni ja kolme lasta ilman miehen taloudellista tukea. Kun ei omista mitään, on myös vapaa lähtemään.

Juu, tiedän että mulla on oikeus puoleen. Mun pointti tuossa kirjoituksessa oli se, että mieheni uskoo meidän kahden väliseen suhteeseen niin paljon, että hän riskeeraa koko yritystoimintansa, koska ei halunnut avioehtoa. Jos meidän talo joskus myydään, se on mieheni tehtävä, ei minun. Minä olen tyhkin käsin tänne tullut ja voin siis tyhjin käsin lähteäkin. Ei tarvitse esim. sohvasta tapella, kun se on miehen.

 

[kirsi]

musta tuntuu että tää keskustelu on menny vähän väärään suuntaan. Ap halus tietää millaista on asua talossa jossa kaikki on miehen omistamaa, luoko se jonkinlaista kireyttä tms... Käsittääkseni ap ei edes tahdo taloa jne....

 

[miw]

että kaikki on yrityksen nimissä ja sut on sitä kautta pelattu ulos omaisuudesta...

Omaisuudestahan se ei ole kiinni. Avioliitto on oikeudellinen sopimus, johon liittyy myös avio-oikeus toisen omaisuuteen. Vaikka et oikeastaan omista mitään, avioliiton päättyessä psinulla on kuitenkin oikeus puoleen koko omaisuudesta.

Vastaus riippuu niin paljon teidän kahden väleistä ja sun tulevista tuloistasi. Mieheni on yrittäjä ja meidän kotimme on osa hänen yritystään. Minä en omista siis omista meidän kotiamme. Naimisissa olemme ja mies ei halunnut tehdä naimisiin mennessämme avioehtoa, vaikka hän olisi siiitä hyötynyt. Me molemmat olemme sitoutuneet toisiimme kuolemaan asti ja mies nimenomaan halusi tällä eleellä sen kaikille kertoa. Oma taloudellinen tilanteeni on nyt sellainen, että jos meillä jostain kumman syystä tulisi ero, pystyisin elättämään itseni ja kolme lasta ilman miehen taloudellista tukea. Kun ei omista mitään, on myös vapaa lähtemään.

Juu, tiedän että mulla on oikeus puoleen. Mun pointti tuossa kirjoituksessa oli se, että mieheni uskoo meidän kahden väliseen suhteeseen niin paljon, että hän riskeeraa koko yritystoimintansa, koska ei halunnut avioehtoa. Jos meidän talo joskus myydään, se on mieheni tehtävä, ei minun. Minä olen tyhkin käsin tänne tullut ja voin siis tyhjin käsin lähteäkin. Ei tarvitse esim. sohvasta tapella, kun se on miehen.

Ei ole, koska on yrityksen velat ja henkilökohtaiset velat erikseen, kuten myös yrityksen tilit ja henkilökohtaiset tilit. Ja minähän sitä avioehtoa aikoinaan halusin miehen suojaksi, mutta hän sanoi, että se on turhaa, sillä meitä ei erota kuin kuolema. Seuraavaksi tietysti luulette, että miehellä on murha-ase mua josssain odottamassa..

 

[e]

Enpä oikein ymmärrä, miksi naisen pitäisi saada itselleen puoli taloa palkkioksi ihan siinä talossa asumisesta, jos hänen rahatilanteensa on sellainen, ettei hän uskalla asuntolainaan mukaan lähteä.

Minun neuvoni: käykää kouluja, hankkikaa hyvät ammatit, olkaa taloudellisesti tasavertaisia kumppaneita miestenne kanssa. Jos niitä lapsia tulee, antakaa miestenkin välillä hoitaa niitä kotona. Valitkaa sellaiset miehet, että työnjako sujuu. Silloin ei tarvitse kerjätä naimisiinmenoakaan, mikä muuten on monelle miehelle melkoinen turn-off.

Peesi tälle. Jos lähtötilanne on nyt se ettei naisella ole mitään omaisuutta eli hän on tyhjän päällä, niin miksi häntä ahdistaa ajatus että hän ei mahdollisessa erossa saa puolia talosta vaan on tyhjän päällä?

Kantsisko ruveta hommaan sitä omaisuutta jos sen puuttuminen ahdistaa?

Peesi!